Design a site like this with WordPress.com
Get started

Мат­ти Ван­ха­нен оз­ву­чен не прос­то так

Статья яв­ля­ет­ся ко­пи­ей пер­вой пуб­ли­кации

Вче­ра Го­сударс­твен­ный со­вет пос­пе­шил внес­ти в пар­ла­мент пред­ло­жение по за­кону, одоб­ря­юще­му вступ­ле­ние Фин­ляндии в во­ен­ный аль­янс НА­ТО.

Пра­витель­ство — пре­зидент Рес­публи­ки и Го­сударс­твен­ный со­вет — по­хоже, на­целе­но на то, что­бы ны­неш­ний пар­ла­мент за­вер­шил ра­боту над за­коноп­ро­ек­том еще до пар­ла­мент­ских вы­боров, хо­тя оче­вид­но, что его ра­тифи­кация Тур­ци­ей, по край­ней ме­ре, ожи­да­ет­ся не рань­ше ле­та сле­ду­юще­го го­да. Пос­ле ра­тифи­кации за­кон всту­пит в си­лу ука­зом или да­же ре­шени­ем пра­витель­ства.

Вче­ра в ин­тервью A-studio спи­кер пар­ла­мен­та Мат­ти Ван­ха­нен выс­ту­пил про­тив этих пла­нов. По его сло­вам, в Фин­ляндии за­коны нель­зя при­нимать на мес­те.

По сло­вам Ван­ха­нена, ко­мите­ты ны­неш­не­го пар­ла­мен­та мо­гут сос­тавлять свои собс­твен­ные от­че­ты поч­ти в пол­ном объ­еме. Толь­ко пос­ле ра­тифи­кации док­лад Ко­мите­та по инос­тран­ным де­лам бу­дет до­рабо­тан, а за­коноп­ро­ект бу­дет вы­несен на пле­нар­ное за­седа­ние пар­ла­мен­та для при­нятия ре­шения.

Эта про­цеду­ра то­же сом­ни­тель­на. Как я уже ска­зал в сво­ем за­яв­ле­нии, за­коноп­ро­ект сле­ду­ет рас­смат­ри­вать от на­чала до кон­ца толь­ко пос­ле ра­тифи­кации. Пот­ре­бу­ет­ся ква­лифи­циро­ван­ное боль­шинс­тво в 2/3 го­лосов и кон­суль­та­тив­ный ре­ферен­дум.

Са­мое ма­лое — дей­ство­вать так, как из­ло­жил Ван­ха­нен. На­де­юсь, пар­ла­мент под­держит по­зицию сво­его пре­зиден­та.

x   x x   x x x   x x   x

По­чему, весь­ма сом­ни­тель­ным об­ра­зом, пра­витель­ство стре­мит­ся ус­ко­рить вступ­ле­ние Фин­ляндии в НА­ТО?

По-ви­димо­му, сто­рон­ни­ки членс­тва опа­са­ют­ся, что уси­лия по прек­ра­щению вой­ны в Ук­ра­ине мо­гут по­мешать ее ре­али­зации.

По­лити­чес­кое ру­ководс­тво Фин­ляндии вы­рази­ло уве­рен­ность в том, что Ук­ра­ина по­бедит в вой­не, и обя­залось под­держи­вать ее до кон­ца. Но ей из­вес­тно о де­батах в дру­гих мес­тах.

Сре­ди про­чего, ко­ман­ду­ющий во­ору­жен­ны­ми си­лами США ге­нерал Марк Мил­ли не­дав­но за­явил, что ус­ло­вия для мир­ных пе­рего­воров мо­гут по­явить­ся уже в бли­жай­шие нес­коль­ко ме­сяцев.

В сво­ем выс­тупле­нии 9 но­яб­ря Мил­ли под­счи­тал, что Ук­ра­ина и Рос­сия по­теря­ли в вой­не око­ло 100 000 сол­дат пав­ши­ми и ра­нены­ми.

О выс­тупле­нии ге­нера­ла Мил­ли со­об­щи­ло из­да­ние News Finn 10 но­яб­ря со ссыл­кой на ис­точни­ки на CNN и Sky News.

Циф­ры, пред­став­ленные Мил­ли, силь­но от­ли­ча­ют­ся от ин­форма­ции, ко­торую фин­ские СМИ пе­реда­ют лю­дям. По­тери Рос­сии за­выше­ны, а по­тери Ук­ра­ины пре­умень­ше­ны.

При срав­не­нии дан­ных о по­терях сле­ду­ет учи­тывать, что до сих пор ук­ра­ин­ские вой­ска ве­ли в ос­новном обо­рони­тель­ные бои.

В этом от­но­шении по­тери Ук­ра­ины неп­ро­пор­ци­ональ­но ве­лики. Обыч­но счи­та­ет­ся, что по­тери ата­ку­юще­го в три ра­за пре­выша­ют по­тери за­щит­ни­ка.

Рос­сий­ские вой­ска от­сту­пили на еще луч­шие обо­рони­тель­ные по­зиции. От­ны­не ук­ра­ин­ские ата­ки при­ведут к очень боль­шим по­терям.

По сло­вам ге­нера­ла Мил­ли, мо­жет по­явить­ся воз­можность мир­но­го прек­ра­щения вой­ны пу­тем пе­рего­воров, ес­ли ли­ния фрон­та ста­били­зиру­ет­ся зи­мой.

«Не­об­хо­димо вза­имо­пони­мание то­го, что во­ен­ная по­беда не всег­да дос­ти­жима, и по­это­му нуж­но об­ра­тить­ся к дру­гим средс­твам».

Зи­мой си­ту­ация на ли­нии фрон­та, по­хоже, ста­били­зиру­ет­ся, и по­это­му, воз­можно, от­кро­ет­ся воз­можность для пе­рего­воров, пред­ска­зан­ных Мар­ком Мил­ли.

x   x x   x x x   x x   x

Членс­тво Фин­ляндии и Шве­ции в НА­ТО сыг­ра­ло свою роль в воз­никно­вении ук­ра­ин­ско­го кри­зиса и его эс­ка­лации. Воз­можно, по­это­му не­кото­рые опа­са­ют­ся, что мы так­же мо­жем стать учас­тни­ками про­цес­са мир­но­го уре­гули­рова­ния.

Членс­тво Фин­ляндии и Шве­ции в НА­ТО ста­ло од­ним из сдер­жи­ва­ющих фак­то­ров, ко­торые Со­еди­нен­ные Шта­ты и их со­юз­ни­ки пы­тались пре­дот­вра­тить воз­можное втор­же­ние Рос­сии в Ук­ра­ину в пер­спек­ти­ве. Об этом со­об­щи­ла га­зета The Washington Post в статье, опуб­ли­кован­ной 26 мая.

Про­цесс при­со­еди­нения Фин­ляндии, а за­тем и Шве­ции к НА­ТО на­чал­ся в де­каб­ре прош­ло­го го­да.

Средс­тва сдер­жи­вания не сра­бота­ли, Рос­сия на­чала свои ата­ки.

Бы­ло боль­шой ошиб­кой то, что Фин­ляндия ре­шила по­дать за­яв­ку на вступ­ле­ние в НА­ТО, а так­же вы­вес­ти Шве­цию в свя­зи с на­чалом вой­ны.

Од­на­ко как по­лити­чес­кое, так и во­ен­ное ру­ководс­тво на­шей стра­ны под­черки­вало, что ни­какой во­ен­ной уг­ро­зы для Фин­ляндии ни в то вре­мя, ни в бу­дущем не пред­ви­дит­ся.

Ког­да Фин­ляндия и Шве­ция в раз­гар вой­ны ре­шили по­дать за­яв­ку на вступ­ле­ние в НА­ТО, Рос­сия по­чувс­тво­вала еще боль­шую уг­ро­зу сво­ей бе­зопас­ности.

Эти ре­шения да­ли пре­зиден­ту Вла­дими­ру Пу­тину ос­но­вания сос­ре­дото­чить еще боль­ше влас­ти в сво­их ру­ках и ужес­то­чили кон­троль над вой­ной про­тив Ук­ра­ины. Это, в час­тнос­ти, бы­ло ис­поль­зо­вано в ка­чес­тве од­ной из при­чин час­тичной мо­били­зации.

x   x x   x x x   x x   x

Те­перь не­кото­рые, по­хоже, опа­са­ют­ся, что Фин­ляндия и Шве­ция мо­гут ока­зать­ся частью мир­но­го уре­гули­рова­ния на Ук­ра­ине.

Вмес­то членс­тва в НА­ТО для Ук­ра­ины бы­ла пред­ло­жена двус­то­рон­няя га­ран­тия бе­зопас­ности, вы­дан­ная США.

Не­кото­рые опа­са­ют­ся, что в рам­ках мир­но­го уре­гули­рова­ния Фин­ляндии и Шве­ции мо­жет быть пред­ло­жено ана­логич­ное по­лити­чес­кое ре­шение в об­ласти бе­зопас­ности. В кон­це кон­цов, это об­сужда­лось в ка­чес­тве аль­тер­на­тивы членс­тву в НА­ТО прош­лой вес­ной так­же для Фин­ляндии и Шве­ции.

Ес­ли двус­то­рон­ние га­ран­тии бе­зопас­ности бу­дут ре­али­зова­ны, ни од­на из этих стран не ста­нет чле­ном НА­ТО, по край­ней ме­ре на дан­ном эта­пе во­ен­но­го аль­ян­са. Они все еще мо­гут сох­ра­нить воз­можность по­дать за­яв­ку на членс­тво поз­же.

Во­ен­ное неп­ри­со­еди­нение Фин­ляндии, Шве­ции и Ук­ра­ины удов­летво­рит пот­ребнос­ти Рос­сии в сфе­ре бе­зопас­ности, для ко­торой она го­това при­менить да­же са­мую силь­ную во­ен­ную си­лу.

Эти ре­шения мо­гут стать частью «га­ран­тий бе­зопас­ности», о ко­торых не­дав­но го­ворил пре­зидент Фран­ции Эм­ма­ну­эль Мак­рон.

Ук­ра­ина обес­пе­чит свою не­зави­симость и сво­боду. Она по­лучит на­деж­ные меж­ду­народ­ные га­ран­тии бе­зопас­ности.

Фин­ляндия и Шве­ция сох­ра­нят свою не­зави­симую по­лити­ку в об­ласти бе­зопас­ности и обо­роны и свой ста­тус неп­ри­со­еди­нив­шихся в во­ен­ном от­но­шении стран.

Для на­ших стран это бы­ло бы го­раз­до бо­лее вы­год­ным ре­шени­ем, чем членс­тво в во­ен­ном аль­ян­се в НА­ТО. Га­ран­тии бе­зопас­ности без об­ре­мени­тель­ных обя­затель­ств, свя­зан­ных с членс­твом в НА­ТО.

По­мимо сог­ла­шений об ос­во­бож­де­нии под за­лог, не­об­хо­димо най­ти ре­шение, ко­торое га­ран­ти­рова­ло бы пра­ва рус­ско­языч­но­го мень­шинс­тва, про­жива­юще­го на вос­то­ке Ук­ра­ины и Крым­ском по­лу­ос­тро­ве, и ста­тус рус­ско­го язы­ка как язы­ка мень­шинс­тва на всей тер­ри­тории Ук­ра­ины.

На этой ос­но­ве, воз­можно, мож­но бы­ло бы пос­тро­ить но­вую ев­ро­пей­скую сис­те­му бе­зопас­ности, что мож­но бы­ло бы под­твер­дить на встре­че, пос­вя­щен­ной 50-ле­тию ОБ­СЕ, в Фин­ляндии в 2025 го­ду.

Во­ен­ные дей­ствия в Ук­ра­ине дол­жны быть не­мед­ленно прек­ра­щены. Для дос­ти­жения по­лити­чес­ко­го ре­шения не­об­хо­димо обес­пе­чить прек­ра­щение ог­ня, пе­реми­рие и пе­рего­воры.

Фин­ляндия не­сет за это осо­бую от­ветс­твен­ность.

x   x x   x x x   x x   x

Что­бы по­нять си­ту­ацию на Ук­ра­ине, важ­но оз­на­комить­ся с пре­дыс­то­ри­ей вой­ны и тем, как она свя­зана с про­дол­жа­ющей­ся «но­вой хо­лод­ной вой­ной». Что ка­са­ет­ся членс­тва Фин­ляндии в НА­ТО, не­об­хо­димо так­же оз­на­комить­ся с ее ис­то­ричес­ки­ми и меж­ду­народ­ны­ми пре­дыс­то­ри­ями.

Ин­форма­ция по этим воп­ро­сам со­дер­жится в мо­ей но­вой кни­ге «Вой­на или мир для Фин­ляндии?».



Центр сно­ва в цен­тре вни­мания — три де­пута­та от Лап­ландии

Статья яв­ля­ет­ся ко­пи­ей пер­вой пуб­ли­кации

Вче­ра в сво­ем бло­ге я со­об­щил вам, что бу­ду выд­ви­нут свою кан­ди­дату­ру на пар­ла­мент­ских вы­борах сле­ду­ющей вес­ной.

Я обос­но­вал свое ре­шение тем, что хо­чу при­нять учас­тие в пар­ла­мент­ских вы­борах, что­бы вос­ста­новить до­верие из­би­рате­лей к Цен­тру. Дру­гие лю­ди, обес­по­ко­ен­ные бу­дущим пар­тии и Фин­ляндии, так­же учас­тву­ют в пред­вы­бор­ной ра­боте.

x   x x   x x x   x x   x

Я уже бы­вал в Цен­тре в поч­ти без­на­деж­ной си­ту­ации.

На пар­ла­мент­ских вы­борах 1970 го­да под­дер­жка Цен­тра прек­ра­тилась, и у нас бы­ло все­го 36 де­пута­тов. На сле­ду­ющих вы­борах 1972 го­да мы по­теря­ли еще од­но мес­то.

Пос­ле это­го по­раже­ния я был из­бран ви­це-пре­зиден­том пар­тии и от­ве­чал за прог­рам­мную ра­боту. С 1980 го­да я от­ве­чал за уп­равле­ние Цен­тром вмес­те с пар­тий­ным сек­ре­тарем Сеп­по Кра­ря­яй­не­ном.

Пос­ле окон­ча­ния пре­зидентства Ур­хо Кек­ко­нена нам приш­лось бо­роть­ся за су­щес­тво­вание и бу­дущее пар­тии про­тив гос­подс­тва со­ци­ал-де­мок­ра­тов. Эта борь­ба за­вер­ши­лась в 1987 го­ду, ког­да бы­ло сфор­ми­рова­но си­не-крас­ное пра­витель­ство, ко­торое раз­гро­мило Центр и обес­пе­чило пе­ре­из­бра­ние Ма­уно Кой­вис­то.

На­ша обо­рони­тель­ная борь­ба при­нес­ла прек­расные ре­зуль­та­ты на пре­зидент­ских вы­борах 1988 го­да. Это за­ложи­ло ос­но­ву для ус­пе­ха му­ници­паль­ных вы­боров 1988 го­да и кро­вавой по­беды на пар­ла­мент­ских вы­борах 1991 го­да.

До 1991 го­да я был чле­ном пар­ла­мен­та от Лап­ландии. Имен­но тог­да я стал кан­ди­датом в де­пута­ты У­уси­маа. Я был ко­ролем го­лоса всей стра­ны. Ко­личес­тво мест в цен­тре вы­рос­ло с двух до че­тырех.

В Лап­ландии воз­никла ос­трая кон­ку­рен­ция. Я ре­шитель­но под­держи­вал пред­вы­бор­ную ра­боту пар­тии. Мы по­лучи­ли це­лых пять из вось­ми мест, ко­торые на тот мо­мент бы­ли дос­тупны для рас­пре­деле­ния.

x   x x   x x x   x x   x

На пос­ледних вы­борах мы по­лучи­ли три из се­ми мест, пред­ло­жен­ных в то вре­мя в Лап­ландии.

Сей­час в Лап­ландии все­го шесть мест. Мно­гие счи­та­ют не­воз­можным сох­ра­нить ны­неш­ние три мес­та.

Уве­рен, что мы все еще мо­жем по­лучить трех де­пута­тов от Лап­ландии. Я ста­ну од­ним из них.

Чёрт, ес­ли у нас не бу­дет по­лови­ны из шес­ти, тог­да как в 1991 го­ду у нас бы­ло пять из вось­ми!

Не ду­маю, что и в дру­гих из­би­ратель­ных ок­ру­гах мы бы­ли бы об­ре­чены на сок­ру­шитель­ное по­раже­ние.

На­ибо­лее слож­ная си­ту­ация сло­жилась в са­мых гус­то­насе­лен­ных ок­ру­гах юга. Им все еще не хва­та­ет кан­ди­датов.

Дол­жен быть ус­та­нов­лен це­левой по­каза­тель по мень­шей ме­ре 40 мест и мес­то сре­ди ос­новных пар­тий.

Два мес­та кан­ди­датов в ок­ру­ге Похь­ола все еще не за­пол­не­ны. На­де­юсь, что по край­ней ме­ре моя кан­ди­дату­ра бу­дет ут­вер­жде­на на сле­ду­ющем за­седа­нии ок­ружно­го со­вета, ко­торое, учи­тывая эти пер­спек­ти­вы, сос­то­ит­ся 13 де­каб­ря.

По­ка моя кан­ди­дату­ра заб­ло­киро­вана, я го­тов по­мочь с прив­ле­чени­ем кан­ди­датов по всей стра­не. Я так­же го­тов учас­тво­вать в из­би­ратель­ной ра­боте в тех из­би­ратель­ных ок­ру­гах, где моя под­дер­жка мо­жет ока­зать­ся по­лез­ной.

x   x x   x x x   x x   x

За­нятия цен­траль­ной час­ти взрос­лых очень ра­ду­ют ме­ня.

Как я со­об­щал вче­ра в сво­ем бло­ге, я яв­ля­юсь пред­ста­вите­лем пар­тий­но­го пра­витель­ства по де­лам мо­лоде­жи в фе­дераль­ном пра­витель­стве. С са­мого на­чала у нас бы­ло хо­рошее сот­рудни­чес­тво.

Я ни­ко­им об­ра­зом не вме­шивал­ся в ра­боту и при­нятие ре­шений фе­дераль­но­го пра­витель­ства, хо­тя по мно­гим воп­ро­сам у ме­ня бы­ли раз­ногла­сия.

На пар­тий­ной кон­фе­рен­ции в Лап­пе­ен­ранте мы хо­рошо сот­рудни­чали.

Янг под­держал ини­ци­ати­ву дву­языч­но­го ок­ру­га по раз­ра­бот­ке но­вой прин­ци­пи­аль­ной прог­раммы для пар­тии. В Ини­ци­атив­ном ко­мите­те мы по­лучи­ли поч­ти еди­нодуш­ную под­дер­жку этой ини­ци­ати­вы, но в Боль­шом за­ле ру­ководс­тво пар­тии от­кло­нило ее.

При под­дер­жке Дву­языч­но­го кру­га бы­ла при­нята мо­лодеж­ная ини­ци­ати­ва пар­тии по ате­мати­чес­ко­му прог­рамми­рова­нию.

Цен­траль­ная мо­лодежь дол­жна сос­ре­дото­чить­ся на за­во­ева­нии под­дер­жки пар­тии сре­ди мо­лоде­жи, ко­торая еще бо­лее жал­кая, чем сре­ди бо­лее взрос­лых лю­дей. В од­ном из оп­ро­сов этот по­каза­тель сос­та­вил все­го 3 про­цен­та. В свое вре­мя Центр был ве­дущей мо­лодеж­ной пар­ти­ей.

Вмес­то это­го мо­лодые лю­ди на­чали ссо­рить­ся и пы­тались, в на­руше­ние пар­тий­ных пра­вил и за­коно­датель­ства об ас­со­ци­аци­ях, вме­шать­ся в вы­боры пар­тий­но­го пра­витель­ства.

Пос­ле этой не­удач­ной по­пыт­ки цен­траль­ное на­селе­ние пы­талось вме­шать­ся в пра­во Ок­ружной ас­со­ци­ации Су­тепохь­олы вы­бирать сво­их кан­ди­датов на пар­ла­мент­ских вы­борах вес­ной сле­ду­юще­го го­да.

Де­ятель­ность цен­траль­ной мо­лоде­жи прив­лекла к пар­тии мно­го не­гатив­но­го вни­мания.

Пе­чаль­но.



Я ос­та­нусь в пар­тий­ном пра­витель­стве, ме­ня выд­ви­нут в пар­ла­мент

Статья яв­ля­ет­ся ко­пи­ей пер­вой пуб­ли­кации

В сво­ем бло­ге, опуб­ли­кован­ном 19 ок­тября, я объ­явил, что от­зы­ваю свое сог­ла­сие быть кан­ди­датом на пар­ла­мент­ских вы­борах.

Оп­рос об­щес­твен­но­го мне­ния, опуб­ли­кован­ный в тот же день в Helsingin Sanomat, по­казал, что ре­зуль­та­ты пре­дыду­щего оп­ро­са Yle со­от­ветс­тву­ют дей­стви­тель­нос­ти. Под­дер­жка цен­тра сос­та­вила око­ло 10 про­цен­тов.

Я обос­но­вал свое ре­шение тем, что пред­сто­ящее по­раже­ние на вы­борах дол­жно бы­ло про­изой­ти по мо­ей ви­не.

В час­тнос­ти, я сос­лался на не­дав­нее ин­тервью с пред­се­дате­лем пар­тии, в ко­тором он от­ве­чал за ок­руг Су­тепохь­ола, и приз­вал его рас­смот­реть мою кан­ди­дату­ру.

Я на­писал: «Я ре­шил раз­гру­зить Цен­траль­ный рай­он го­рода от го­рода. Я от­зы­ваю свое сог­ла­сие быть кан­ди­датом на пар­ла­мент­ских вы­борах».

Мое объ­яв­ле­ние не при­вело к улуч­ше­нию под­дер­жки Цен­тра. Сле­ду­ющее из­ме­рение, про­веден­ное ком­па­ни­ей Helsingin Sanomat, умень­ши­ло под­дер­жку.

Ког­да я объ­явил, что не бу­ду учас­тво­вать в пар­ла­мент­ских вы­борах, я ис­хо­дил из то­го, что прес­ле­дова­ние, ко­торое ме­ня прес­ле­дова­ли в пар­тии, прек­ра­тит­ся.

Мне так­же по­каза­лось, что моя но­вая кни­га «Вой­на или мир для Фин­ляндии?» по­лучит дол­жный при­ем и ши­рокую ог­ласку.

В этих ожи­дани­ях я был горь­ко ра­зоча­рован.

В ос­новных средс­твах мас­со­вой ин­форма­ции моя кни­га поч­ти не по­лучи­ла ог­ласки. Толь­ко жур­нал Evening Magazine опуб­ли­ковал статью об этом.

На за­седа­нии пар­тий­но­го со­вета в Ку­опио в прош­лые вы­ход­ные по­лити­чес­кая охо­та ста­ла еще бо­лее от­кро­вен­ной.

x   x x   x x x   x x   x

На за­седа­нии пар­тий­но­го со­вета бы­ло из­бра­но пар­тий­ное пра­витель­ство на 2023-2024 го­ды.

На за­седа­нии Ко­мите­та по ор­га­низа­ци­ям пред­ста­витель Цен­траль­ной мо­лоде­жи не­ожи­дан­но за­явил, что фе­дераль­ное пра­витель­ство ор­га­низа­ции выс­ту­па­ет про­тив мо­его из­бра­ния, и пред­ло­жил за­менить ме­ня муж­чи­ной, ко­торый во­об­ще не учас­тво­вал в де­ятель­нос­ти дву­языч­но­го ок­ру­га.

Пред­ло­жение мо­лоде­жи про­тиво­речи­ло пра­вилам и За­кону об ас­со­ци­аци­ях. Со­вет пар­тии сос­то­ит из пред­ста­вите­лей, наз­на­ча­емых ок­ружны­ми ор­га­низа­ци­ями и родс­твен­ны­ми ор­га­низа­ци­ями.

В хо­де де­батов пред­ста­вите­ли дву­языч­но­го кру­га уп­рекну­ли в том, что, воп­ре­ки дан­ным инс­трук­ци­ям, вмес­то муж­чи­ны мы пред­ло­жили кан­ди­дату­ру как чле­на, так и де­пута­та.

То же са­мое бы­ло с рай­оном го­рода и са­мими Цен­траль­ны­ми дво­рами. Од­на­ко с ни­ми ник­то не спра­вил­ся.

Я пред­ло­жил ос­та­вить от­кры­тым от­бор пред­ста­вите­лей от дву­языч­но­го ок­ру­га, с тем что­бы мы мог­ли про­вес­ти вне­оче­ред­ное соб­ра­ние, на ко­тором мы из­бе­рем муж­чи­ну и жен­щи­ну. Ко­митет при­нял мое пред­ло­жение.

От­сроч­ка от­бо­ра бы­ла оп­равда­на тем, что две дру­гие ок­ружные ор­га­низа­ции еще не про­вели осен­ние соб­ра­ния.

Пред­ло­жение ор­га­низа­ци­он­но­го ко­мите­та бы­ло одоб­ре­но пар­тий­ным со­ветом. Это оз­на­ча­ет, что мы мо­жем сво­бод­но вы­бирать на­ших пред­ста­вите­лей при ус­ло­вии учас­тия муж­чи­ны и жен­щи­ны.

Ре­шение дол­жно быть при­нято до кон­ца го­да.

x   x x   x x x   x x   x

Я не мо­гу по­нять, чем за­нима­ют­ся взрос­лые лю­ди из Цен­траль­ной Азии.

Я был пред­ста­вите­лем пар­тий­но­го пра­витель­ства по де­лам мо­лоде­жи в фе­дераль­ном пра­витель­стве. С са­мого на­чала у нас бы­ло хо­рошее сот­рудни­чес­тво.

Я ни­ко­им об­ра­зом не вме­шивал­ся в ра­боту и при­нятие ре­шений фе­дераль­но­го пра­витель­ства, хо­тя по мно­гим воп­ро­сам у ме­ня бы­ли раз­ногла­сия.

На за­седа­ни­ях фе­дераль­но­го пра­витель­ства я пред­став­лял при­ветс­твие пар­тий­но­го пра­витель­ства, от­ме­чен­ное в по­вес­тке дня.

На пар­тий­ной кон­фе­рен­ции в Лап­пе­ен­ранте мы хо­рошо сот­рудни­чали.

Янг под­держал ини­ци­ати­ву дву­языч­но­го ок­ру­га по раз­ра­бот­ке но­вой прин­ци­пи­аль­ной прог­раммы для пар­тии. В Ини­ци­атив­ном ко­мите­те мы по­лучи­ли поч­ти еди­нодуш­ную под­дер­жку этой ини­ци­ати­вы, но в Боль­шом за­ле ру­ководс­тво пар­тии от­кло­нило ее.

При под­дер­жке Дву­языч­но­го кру­га бы­ла при­нята мо­лодеж­ная ини­ци­ати­ва пар­тии по ате­мати­чес­ко­му прог­рамми­рова­нию.

В Ку­опио это бы­ло за­фик­си­рова­но в Пла­не дей­ствий на сле­ду­ющий год: «В 2023 го­ду в 2023 го­ду бу­дет за­пуще­на прог­рамма по борь­бе с эм­бри­ониз­мом с учас­ти­ем ши­роко­го кру­га учас­тни­ков».

На за­седа­нии пар­тий­но­го со­вета в пят­ни­цу я под­держал пред­ло­жение мо­лодых лю­дей о том, что соз­да­ние со­ци­аль­ных зон поз­во­лит лик­ви­диро­вать обан­кро­тив­ши­еся му­ници­паль­ные со­юзы. Мы про­иг­ра­ли го­лосо­вание.

Оче­вид­но, что за де­ятель­ностью мо­лоде­жи сто­яла «ко­ман­да», ко­торая на­ходит­ся у влас­ти в пар­тии с пар­тий­ной кон­фе­рен­ции в Лах­ти в 2010 го­ду.

x   x x   x x x   x x   x

Пе­ред осен­ним соб­ра­ни­ем дву­языч­но­го ок­ру­га я ду­мал, что ме­ня мо­гут ис­клю­чить из сос­та­ва пар­тий­но­го со­вета. Я бы ос­тался толь­ко пре­зиден­том ок­ру­га.

До осен­ней встре­чи у ме­ня уже бы­ло вре­мя спро­сить Кат­ри Кул­мун, го­това ли она при­со­еди­нить­ся к дву­языч­но­му ок­ру­гу и на­шему пред­ста­вите­лю в пар­тий­ном пра­витель­стве. Кат­ри от­ка­залась.

На осен­нем съ­ез­де ме­ня все же из­бра­ли ок­ружным пред­ста­вите­лем в пар­тий­ный со­вет. Учи­тывая опыт у­ик-эн­да, я ре­шил про­дол­жить ра­боту в пар­тий­ном со­вете.

На вне­оче­ред­ном за­седа­нии я на­мерен пред­ло­жить ре­ор­га­низо­вать на­ше пред­ста­витель­ство в пар­тий­ном со­вете и пар­тий­ном со­вете та­ким об­ра­зом, что­бы жен­щи­на ста­ла де­пута­том пар­тий­но­го со­вета.

Учи­тывая опыт вы­ход­ных, я все-та­ки ре­шил не учас­тво­вать в пар­ла­мент­ских вы­борах. По­это­му я от­ме­ну от­ме­ну, о ко­торой я объ­явил 19 ок­тября. Сог­ла­сие мо­его кан­ди­дата дей­стви­тель­но.

Опыт вы­ход­ных по­казы­ва­ет, что в цен­тре идет внут­ренняя борь­ба за власть, и нет ни­каких сом­не­ний в том, как об­сто­ят де­ла в пар­тии. Ре­зуль­та­ты от­ра­жены в одоб­ре­нии.

Я хо­чу при­нять учас­тие в пар­ла­мент­ских вы­борах, что­бы вос­ста­новить до­верие из­би­рате­лей к Цен­тру. По сло­вам Рох­кай­не­на, дру­гие лю­ди, обес­по­ко­ен­ные бу­дущим пар­тии и Фин­ляндии, так­же учас­тву­ют в пред­вы­бор­ной ра­боте.

x   x x   x x x   x x   x

В прош­лом го­ду ут­вер­жда­лось, что мои ра­боты о вой­не в Ук­ра­ине и членс­тве Фин­ляндии в НА­ТО на­нес­ли ущерб Цен­трист­ской пар­тии и по­дор­ва­ли под­дер­жку пар­тии. Этот ар­гу­мент не­поня­тен да­же по­тому, что мои про­из­ве­дения поч­ти не по­лучи­ли ог­ласки.

Те­перь каж­дый мо­жет про­читать все статьи по внеш­ней по­лити­ке и по­лити­ке бе­зопас­ности, опуб­ли­кован­ные мной за пос­ледние два го­да в мо­ей но­вой кни­ге «Вой­на или мир для Фин­ляндии?».

Что­бы по­нять си­ту­ацию на Ук­ра­ине, важ­но оз­на­комить­ся с пре­дыс­то­ри­ей вой­ны и тем, как она свя­зана с про­дол­жа­ющей­ся «но­вой хо­лод­ной вой­ной». За­яв­ку Фин­ляндии на вступ­ле­ние в во­ен­ный аль­янс в ка­чес­тве чле­на НА­ТО так­же сле­ду­ет рас­смат­ри­вать в бо­лее ши­роком кон­тек­сте.

Про­из­ве­дение мож­но при­об­рести и за­казать в книж­ных ма­гази­нах и в книж­ных от­де­лах рын­ков. Его так­же мож­но за­казать в ин­тернет-ма­гази­не Pohjanranta.



Цен­траль­ная мо­лодежь идет по сто­пам Ан­тти Кай­кко­нена

Статья яв­ля­ет­ся ко­пи­ей пер­вой пуб­ли­кации

В раз­го­ворах в Facebook час­то под­ни­ма­ют­ся важ­ные воп­ро­сы, ко­торые не­воз­можно дос­та­точ­но ши­роко про­ком­менти­ровать в их рам­ках.

В сво­ем вче­раш­нем об­новле­нии я опуб­ли­ковал свой блог «В цен­тре вни­мания — три де­пута­та от Лап­ландии». Воз­ни­ка­ет спор, в ре­зуль­та­те ко­торо­го на дне вас­ку­ла ос­та­лись два са­мород­ка зо­лота.

Ой­ва Пас­ма пред­по­ложи­ла, что де­ятель­ность Central Adulters мо­жет быть по­лити­кой «слов в ус­та». Он на­пом­нил, что сло­во «кан­ки­кин» по­явил­ся в средс­твах мас­со­вой ин­форма­ции в на­чале вре­мен как ан­тисвя­щен­ник, по-ви­димо­му, по прин­ци­пу «сло­ва в ус­та». «У ме­ня не бы­ло опы­та, и не­гатив­но­го то­на ему бы­ло дос­та­точ­но».

Я поб­ла­года­рил вас за вер­ное оп­ре­деле­ние де­ятель­нос­ти Ан­тти Кай­кко­нена в 1999 го­ду. Я обе­щала вам пе­рез­во­нить.

Еще один ку­сочек зо­лота — ком­мента­рий Алек­си Сан­дро­оса, пре­зиден­та «Цен­траль­ных юг­ге­тов». По его сло­вам, мо­лодые лю­ди выс­ту­пали сре­ди «нас­то­ящих шу­теров», а не сре­ди оди­ноч­ных иг­ро­ков. Я рас­це­нил это как приз­на­ние.

В сво­ем бло­ге в чет­верг я выс­ка­зал пред­по­ложе­ние, что эта «ко­ман­да», ко­торая сто­яла за де­ятель­ностью мо­лодых лю­дей, на­ходи­лась у влас­ти в пар­тии пос­ле съ­ез­да пар­тии в Лах­ти в 2010 го­ду.

x   x x   x x x   x x   x

В пред­две­рии пар­ла­мент­ских вы­боров 1999 го­да Ан­тти Кай­кко­нен на пос­ту пред­се­дате­ля ок­ру­га У­уси­маа выс­ту­пил про­тив мо­ей кан­ди­дату­ры, нес­мотря на то, что я был из­бран кан­ди­датом от ок­ру­га на пос­ледних двух вы­борах в пар­ла­мент.

Дей­ствие Ан­тти Кай­кко­нена ста­ло для ме­ня пол­ной не­ожи­дан­ностью.

Ме­ня ос­во­боди­ли от дол­жнос­ти де­пута­та, по­тому что в то вре­мя я был де­пута­том Ев­ро­пар­ла­мен­та.

Ког­да я на­чала ра­ботать в Ев­ро­пей­ском пар­ла­мен­те, я взя­ла Ан­та в ка­чес­тве од­но­го из сво­их по­мощ­ни­ков. Его отец ру­ково­дил вы­бора­ми на двух пре­дыду­щих пар­ла­мент­ских вы­борах. Ан­тти так­же за­нимал пост ге­нераль­но­го сек­ре­таря пер­вой «Шко­лы по­лити­ки».

Бу­дучи пред­се­дате­лем ок­ру­га У­уси­маа, Ан­тти Кай­кко­нен по­пал в пу­чину по­лити­ки жес­ткой си­лы.

Про­тив мо­ей кан­ди­дату­ры са­мым ярос­тным об­ра­зом выс­ту­пили пред­се­датель пар­тии Эс­ко Ахо и де­путат от нео-кан­три Мат­ти Ван­ха­нен.

Мат­ти Ван­ха­нен бо­ял­ся кон­ку­рен­ции. Он хо­тел стать ко­ролем го­лоса Нью-Й­ор­ка.

Эс­ко Ахо ду­мала о пре­зидент­ских вы­борах 2000 го­да.

Эс­ко Ахо бал­ло­тиро­валась на вы­борах в Хель­син­ки. Он опа­сал­ся, что я по­лучу боль­шее ко­личес­тво го­лосов в У­уси­маа, что ос­ла­бит его по­зиции в пред­две­рии пре­зидент­ских вы­боров.

Я рас­ска­зываю вам о раз­ногла­си­ях в но­мина­ци­ях в сво­ей кни­ге «Ху­же мог­ло быть и ху­же» (статьи 69-70). Ра­боту мож­но про­читать в книж­ном ар­хи­ве на мо­ей до­маш­ней стра­нице.

Это так­же об­сужда­ет­ся в раз­де­ле «По­лити­ка Фин­ляндии» «Це­лите­ли ми­ра». В цен­тре го­рода (29:00-42:00) пред­став­ле­ны Эс­ко Ахо, Мат­ти Ван­ха­нен и Ан­тти Кай­кко­нен.

Ан­тти Кай­кко­нен про­иг­рал спор о выд­ви­жении кан­ди­дату­ры. В ин­тервью из­да­нию Politics Finland он рас­сме­ял­ся над сво­им по­раже­ни­ем, ска­зав, что муд­ре­цы ус­ту­па­ют мес­то.

На пар­ла­мент­ских вы­борах Ахо наб­рал боль­ше го­лосов. Он так­же по­бедил ме­ня при выд­ви­жении кан­ди­дату­ры на пост пре­зиден­та от пар­тии в хо­де пос­ле­ду­юще­го го­лосо­вания за членс­тво.

На пре­зидент­ских вы­борах Эс­ко Ахо про­иг­ра­ла Тарье Ха­лозе.

x   x x   x x x   x x   x

Кам­па­ния цен­траль­ной груп­пы взрос­лых про­тив мо­ей кан­ди­дату­ры, по об­ще­му приз­на­нию, на­поми­на­ет борь­бу Ан­тти Кай­кко­нена 24 го­да на­зад.

Сре­ди «нас­то­ящих шут­ни­ков», упо­мяну­тых Алек­си Сан­дро­осом, есть те же лю­ди, что и в то вре­мя.

Сог­ласно об­ще­дос­тупной ин­форма­ции, Эс­ко Ахо и Мат­ти Ван­ха­нен яв­ля­ют­ся глав­ны­ми со­вет­ни­ками ны­неш­не­го ру­ководс­тва пар­тии. С дру­гой сто­роны, Ан­тти Кай­кко­нен вхо­дит в чис­ло клю­чевых иг­ро­ков «ко­ман­ды».

Ны­неш­ним де­пута­там от Лап­ландии, на­ходя­щим­ся в цен­тре, нет не­об­хо­димос­ти бо­ять­ся по­терять свои мес­та. При хо­рошей из­би­ратель­ной ра­боте мы смо­жем сох­ра­нить ны­неш­ние три мес­та.

С точ­ки зре­ния пар­тии, каж­дое мес­то в пар­ла­мен­те име­ет зна­чение.

При хо­рошей ра­боте по на­ци­ональ­ным вы­борам мы смо­жем вер­нуть­ся к ос­новным вы­борам. Тог­да да­же од­но мес­то в пар­ла­мен­те мо­жет сыг­рать ре­ша­ющую роль.

x   x x   x x x   x x   x



От­кры­ва­ет­ся ли в Ук­ра­ине путь к ми­ру?

Статья яв­ля­ет­ся ко­пи­ей пер­вой пуб­ли­кации

Вок­руг ра­кеты, упав­шей в Поль­ше, сло­жилась сво­еоб­разная пь­еса.

Ут­ром в сре­ду, 16 но­яб­ря, я от­ме­тил, что пос­леднее ви­де­овыс­тупле­ние пре­зиден­та Ук­ра­ины Вла­дими­ра Зе­лен­ско­го не бы­ло по­каза­но в ут­ренних те­леви­зи­он­ных но­вос­тях. Од­на­ко я на­шел ви­део с Yle Arena и свя­зал его со сво­ей стра­ницей в Facebook.

В ви­део Зе­лен­ский ут­вер­жда­ет, что Рос­сия за­пус­ти­ла ра­кету по Поль­ше и яв­но стре­мит­ся втя­нуть НА­ТО в вой­ну в Ук­ра­ине.

В раз­де­ле ком­мента­ри­ев я сос­лался на но­вос­тную статью Ilta-Sanomat, в ко­торой пре­зидент США Джо Бай­ден прос­ты­ми сло­вами за­явил, что тра­ек­то­рия ука­зыва­ет на за­пуск ра­кеты ук­ра­ин­ски­ми во­ору­жен­ны­ми си­лами.

Что­бы об­но­вить со­еди­нитель та­кого тек­ста, вы­пол­ни­те сле­ду­ющие дей­ствия:

«В об­щем, и YLE, и MTV тран­сли­рова­ли все ежед­невные ви­де­овыс­тупле­ния пре­зиден­та Ук­ра­ины Вла­дими­ра Зе­лен­ско­го. Это не бы­ло пред­став­ле­но.

Ви­део по­яви­лось на стра­нице но­вос­тей YLE се­год­ня ут­ром, но поз­же бы­ло уда­лено.

Сто­ит срав­нить ви­део с но­вос­тя­ми Ilta-Sanomat, на ко­торые я ссы­ла­юсь в раз­де­ле ком­мента­ри­ев».

Те­перь ссыл­ка боль­ше не ра­бота­ет. По­хоже, но­вость ис­чезла со стра­ницы Ilta-Sanomat.

В Facebook воз­никла ожив­ленная дис­куссия по по­воду об­новле­ния.

x   x x   x x x   x x   x

Уже по­яви­лись объ­яс­не­ния, что ра­кета С-300, вы­пущен­ная Ук­ра­иной, бы­ла вы­пуще­на по кры­латой ра­кете, за­пущен­ной Рос­си­ей, и что она по­пала в Поль­шу.

Со сво­ей сто­роны, Вла­димир Зе­лен­ский про­дол­жа­ет ут­вер­ждать, что ук­ра­ин­ские во­ен­ные во­об­ще не за­пус­ка­ли ра­кету. Он нас­та­ива­ет на том, что ук­ра­ин­ские эк­спер­ты дол­жны при­нять учас­тие в рас­сле­дова­нии. Это то, на что сог­ла­сились поль­ские влас­ти.

Не­уди­витель­но, что ис­сле­дова­ния, про­веден­ные Поль­шей, Ук­ра­иной и НА­ТО, под­твер­дят ут­вер­жде­ние о том, что проб­ле­ма свя­зана с пе­ренап­равле­ни­ем ра­кеты во вре­мя по­лета пе­рех­ватчи­ка поль­ской сто­роне.

По мне­нию мно­гих бес­пристрас­тных эк­спер­тов, эти объ­яс­не­ния не зас­лу­жива­ют до­верия. Они так­же не убе­дят со­юз­ные стра­ны, зна­ющие прав­ду.

Пред­став­ля­ет­ся ве­ро­ят­ным, что ра­кета бы­ла за­пуще­на по на­зем­ной це­ли, как это час­то бы­ва­ет в вой­не на Ук­ра­ине.

Ес­ли это так, то ав­то­ритет ук­ра­ин­ско­го пре­зиден­та силь­но пос­тра­дал.

Один из ва­ри­ан­тов зак­лю­ча­ет­ся в том, что Зе­лен­ский сам дал ука­зание за­пус­тить ра­кету и по­пытал­ся втя­нуть НА­ТО в вой­ну в Ук­ра­ине.

Дру­гая воз­можность зак­лю­ча­ет­ся в том, что ра­кета бы­ла вы­пуще­на Зе­лен­ским без ве­дома не­кото­рых дру­гих лиц, об­ла­да­ющих властью в во­ору­жен­ных си­лах. Это оз­на­чало бы от­сутс­твие у не­го кон­тро­ля над во­ору­жен­ны­ми си­лами стра­ны.

В обо­их слу­ча­ях ав­то­ритет Зе­лен­ско­го силь­но бы по­дор­вался.

x   x x   x x x   x x   x

Тай­на, ок­ру­жа­ющая поль­скую ра­кет­ную «Юпа­ку», яв­ля­ет­ся про­дол­же­ни­ем той ме­дий­ной иг­ры, о ко­торой я пи­сал в сво­ем пре­дыду­щем бло­ге.

Са­мые важ­ные но­вос­ти о встре­че пре­зиден­тов Джо Бай­де­на и Си Цзинь­пи­на не бы­ли опуб­ли­кова­ны в фин­ских СМИ. В меж­ду­народ­ных СМИ глав­ной но­востью ста­ло то, что Джо Бай­ден по­обе­щал, что «но­вой хо­лод­ной вой­ны» с Ки­та­ем не бу­дет.

Фин­ским СМИ труд­но пуб­ли­ковать но­вос­ти о «но­вой хо­лод­ной вой­не» про­тив Ки­тая и Рос­сии из-за то­го, что она поч­ти не ос­ве­щалась фин­ской пуб­ли­кой.

В Фин­ляндии бы­ла выс­ка­зана и на­писа­на толь­ко рос­сий­ская аг­рессив­ная вой­на. Ис­то­рия этой стра­ны и ее связь с борь­бой за власть меж­ду ве­лики­ми дер­жа­вами за­мал­чи­ва­ют­ся.

Я пи­сал, что оче­вид­но, что обе­щание Джо Бай­де­на Си Цзинь­пи­ну на Ба­ли так­же кос­венно от­ра­жено в вой­не в Ук­ра­ине.

«По ме­ре из­ме­нения от­но­шений с Ки­та­ем в ук­ра­ин­ском сек­то­ре так­же наб­лю­да­ет­ся спад.

Сим­пто­матич­но, что Со­еди­нен­ные Шта­ты уже по­ручи­ли ру­ководс­тву Ук­ра­ины про­вес­ти пе­рего­воры с Рос­си­ей».

Ком­мента­рии Бай­де­на о ра­кет­ном па­кете Поль­ши так­же ука­зыва­ют на из­ме­нение от­но­шения США к Рос­сии и вой­не в Ук­ра­ине.

x   x x   x x x   x x   x

В пос­ледние ме­сяцы я ожи­дал, что Ук­ра­ина бу­дет вы­нуж­де­на пой­ти на ком­про­мис­сный мир.

В бло­ге, ко­торый я опуб­ли­ковал 23 и­юля, я спро­сил, ка­кова судь­ба Вла­дими­ра Зе­лен­ско­го.

Я пи­сал, что Ук­ра­ина — кор­румпи­рован­ная стра­на, где эко­номи­чес­кой и по­лити­чес­кой властью вла­де­ют оли­гар­хи. У них есть свои пред­ста­вите­ли в пар­ла­мен­те, а у не­кото­рых да­же есть свои во­ору­жен­ные си­лы, своя ар­мия.

Из­бра­ние Вла­дими­ра Зе­лен­ско­го пре­зиден­том так­же ста­ло частью борь­бы за власть меж­ду оли­гар­ха­ми.

Се­ри­ал «Слу­га на­рода», бла­года­ря ко­торо­му Зе­лен­ский стал пре­зиден­том, вы­шел в эфир на те­лека­нале, при­над­ле­жащем мил­ли­ар­де­ру Иго­рю Ко­ломой­ско­му. Он хо­тел свер­гнуть пре­дыду­щего пре­зиден­та, оли­гар­ха Пет­ра По­рошен­ко, с ко­торым у не­го бы­ла пло­хая враж­да.

Сра­зу в на­чале вой­ны Вла­димир Зе­лен­ский уп­раз­днил 11 оп­по­зици­он­ных пар­тий.

Сов­сем не­дав­но Зе­лен­ский на­чал уволь­нять клю­чевых фи­гур в сво­ей ад­ми­нис­тра­ции. Про­пуск на вы­лет так­же был по­лучен нес­коль­ки­ми его бли­жай­ши­ми сто­рон­ни­ками.

Уволь­не­ние по­каза­ло, по край­ней ме­ре, нер­возность пре­зиден­та. По-ви­димо­му, они так­же бы­ли от­ра­жени­ем внут­ренней борь­бы внут­ри стра­ны.

Внут­ренний фронт «но­вой хо­лод­ной вой­ны», воз­можно, на­чина­ет вво­дить в заб­лужде­ние как со­юз­ные стра­ны, так и Ук­ра­ину. Воз­можно, по­яв­ля­ет­ся оп­по­зиция за мир.

x   x x   x x x   x x   x

В пос­ледние не­дели по­зиция Вла­дими­ра Зе­лен­ско­го ста­ла бо­лее ту­ман­ной.

Ког­да Зе­лен­ский, по­кинув рос­сий­ские вой­ска, по­сетил го­род Хер­сон, его за­яв­ле­ния бы­ли бо­лее уме­рен­ны­ми, чем счи­талось ра­нее. Он от­ме­тил пред­сто­ящие труд­ности.

Зе­лен­ский зна­ет, что лег­кие по­беды в кон­тра­таках уже дос­тигну­ты. По­дав­ля­ющее боль­шинс­тво тер­ри­тории Хер­со­на по-преж­не­му при­над­ле­жит Рос­сии, ко­торая ук­репля­ет­ся на вос­точном бе­регу ре­ки Днепр. Прог­ресс в Крым не­воз­мо­жен.

Сог­ласно аме­рикан­ским дан­ным, уже сей­час Ук­ра­ина по­теря­ла 100 000 во­ен­нослу­жащих — столь­ко же, сколь­ко и Рос­сия — пав­ши­ми и ра­нены­ми. Это неп­ро­пор­ци­ональ­но ве­лико, ког­да стра­на ве­ла пре­иму­щес­твен­но обо­рони­тель­ную вой­ну. Про­дол­же­ние атак пот­ре­бу­ет го­раз­до боль­ших жертв.

Рос­сий­ские уда­ры по ин­фраструк­ту­ре стра­ны де­ла­ют жизнь ук­ра­ин­цев не­выно­симой.

Под­дер­жка со сто­роны со­юз­ни­ков ко­леб­лется. Ког­да ис­пы­тания сле­ду­ющей зи­мы стол­кнут­ся и с ни­ми, си­ту­ация мо­жет окон­ча­тель­но ос­ла­бевать.

А те­перь на­чалась свя­зан­ная с ра­кета­ми кон­фрон­та­ция Поль­ши с США и дру­гими со­юз­ни­ками. До­верие под­вер­гнет­ся ис­пы­танию.

Это так­же мо­жет при­вес­ти к уси­лению дав­ле­ния на по­иск ре­шения пу­тем пе­рего­воров. Со­юз­ни­ки все ча­ще при­зыва­ют Ук­ра­ину к пе­рего­ворам с Рос­си­ей.

Так что, воз­можно, воз­можнос­ти для дос­ти­жения ми­ра в Ук­ра­ине от­кры­ва­ют­ся.

В этой си­ту­ации Фин­ляндия так­же дол­жна из­ме­нить свою ли­нию. Не­об­хо­димо пе­рей­ти от по­лити­ки вой­ны к пос­тро­ению ста­биль­нос­ти и ми­ра.

x   x x   x x x   x x   x

Что­бы по­нять си­ту­ацию на Ук­ра­ине, важ­но оз­на­комить­ся с пре­дыс­то­ри­ей вой­ны и тем, как она свя­зана с про­дол­жа­ющей­ся «но­вой хо­лод­ной вой­ной».

Это дос­тупно в мо­ей кни­ге «Вой­на или мир для Фин­ляндии?» ко­торый бу­дет опуб­ли­кован 28 но­яб­ря.



Фин­ляндия и Шве­ция ста­нут частью мир­но­го уре­гули­рова­ния на Ук­ра­ине?

Статья яв­ля­ет­ся ко­пи­ей пер­вой пуб­ли­кации

Вче­ра ве­чером, чет­верто­го и­юля, мы с Ву­ко прек­расно про­вели вре­мя в до­маш­них ус­ло­ви­ях.

С 1970 го­да нас всег­да приг­ла­ша­ют на ве­черин­ки в зам­ке. На этот раз приг­ла­шения не бы­ло.

Нам всег­да не уда­валось при­нять учас­тие.

В 1995 го­ду я про­тес­то­вал про­тив то­го фак­та, что пар­ла­мент при­нял ре­шение о вступ­ле­нии Фин­ляндии в Ев­ро­пей­ский со­юз. Мы ре­шили от­ка­зать­ся от су­щес­твен­ной час­ти на­шей не­зави­симос­ти.

Толь­ко сей­час мно­гие на­чина­ют по­нимать, что оз­на­чало это ре­шение. При при­нятии ре­шения о членс­тве мы уже по­лучи­ли са­мое важ­ное пре­иму­щес­тво, по­лучив дос­туп к еди­ному рын­ку ЕС в ка­чес­тве чле­на Ев­ро­пей­ской эко­номи­чес­кой зо­ны (Е­ЭЗ).

Членс­тво на­чалось в на­чале 1995 го­да. Я был из­бран в Ев­ро­пей­ский пар­ла­мент по ре­шению пар­ла­мен­та. День не­зави­симос­ти я про­вел ра­ди пар­ла­мент­ских встреч в Брюс­се­ле и за­жег там све­чу не­зави­симос­ти.

x   x x   x x x   x x   x

В 2018 го­ду мы не смог­ли при­нять учас­тие из-за бо­лез­ни Ву­око.

В 2019 го­ду я воз­глав­лял ко­ман­ду­ющих ор­де­ном Фин­ско­го ль­ва. Вто­рым в сме­не ру­копо­жатия стал Пер­тти Са­лолай­нен.

В этом го­ду Пер­тти то­же не бы­ло. Flame по­лучил приг­ла­шение? Ко­ман­ди­ров воз­глав­лял Эр­кки Ли­ика­нен.

Пос­ледним в тем­ном кос­тю­ме со сто­роны Ма­ри­ан­ка­ту при­шел Эр­кки Ту­оми­ойя, ми­нистр инос­тран­ных дел Фин­ляндии, про­рабо­тав­ший на этом пос­ту доль­ше всех.

До пре­зидент­ско­го сро­ка Ма­уно Кой­вис­то быв­шие ми­нис­тры инос­тран­ных дел при­ез­жа­ли со сто­роны Эс­пла­нады.

Кой­вис­то из­ме­нил прак­ти­ку. Яко­бы он хо­тел пе­ревез­ти ме­ня на сто­рону Ма­ри­ан­ка­ту. Как по­каза­ли его не­дав­но от­кры­тые ар­хи­вы, в то вре­мя за мной ве­лась пря­мая охо­та на Кой­вис­то.

Од­на­ко, как ко­ман­дир фин­ско­го ль­ва, я все еще вхо­жу че­рез глав­ную дверь.

Эр­кки Ту­оми­ойя дав­но бы по­лучил Боль­шой крест Фин­ско­го ль­ва, но по прин­ци­пи­аль­ным со­об­ра­жени­ям он так и не удос­то­ил­ся этой наг­ра­ды.

x   x x   x x x   x x   x

На­кану­не Дня не­зави­симос­ти Го­сударс­твен­ный со­вет пос­пе­шил внес­ти в пар­ла­мент пред­ло­жение по за­кону, сог­ласно ко­торо­му пар­ла­мент одоб­рит вступ­ле­ние Фин­ляндии в во­ен­ный аль­янс НА­ТО.

Ут­ром в День не­зави­симос­ти я на­писал блог, в ко­тором поб­ла­года­рил Мат­ти Ван­хасту за то, что он от­верг идеи о том, что до ра­тифи­кации го­сударс­тва­ми-чле­нами ны­неш­ний пар­ла­мент мо­жет при­нять за­кон о вступ­ле­нии Фин­ляндии в НА­ТО до ра­тифи­кации го­сударс­тва­ми-чле­нами.

По сло­вам Ван­ха­нена, ко­мите­ты ны­неш­не­го пар­ла­мен­та мо­гут сос­тавлять свои собс­твен­ные от­че­ты поч­ти в пол­ном объ­еме. Од­на­ко док­лад Ко­мите­та по инос­тран­ным де­лам бу­дет до­рабо­тан, и за­коноп­ро­ект бу­дет вы­несен на пле­нар­ное за­седа­ние пар­ла­мен­та для при­нятия ре­шения пос­ле ра­тифи­кации.

Я так­же пос­чи­тал эту про­цеду­ру сом­ни­тель­ной. Как я уже го­ворил в сво­ем выс­тупле­нии, за­коноп­ро­ект сле­ду­ет рас­смат­ри­вать от на­чала до кон­ца толь­ко пос­ле ра­тифи­кации. Пот­ре­бу­ет­ся ква­лифи­циро­ван­ное боль­шинс­тво в 2/3 го­лосов и кон­суль­та­тив­ный ре­ферен­дум.

Я на­писал: «Са­мое ма­лое — дей­ство­вать так, как на­мере­вал­ся Ван­ха­нен. На­де­юсь, пар­ла­мент под­держит по­зицию сво­его пре­зиден­та».

x   x x   x x x   x x   x

Я так­же пи­сал о не­дав­нем выс­тупле­нии ко­ман­ду­юще­го во­ору­жен­ны­ми си­лами США Мар­ка Мил­ли, в ко­тором он оце­нил, что, воз­можно, мир­ное уре­гули­рова­ние вой­ны в Ук­ра­ине мо­жет быть дос­тигну­то да­же в бли­жай­шие нес­коль­ко ме­сяцев.

Я по­лагал, что не­кото­рые спе­шат заб­ло­киро­вать членс­тво Фин­ляндии в НА­ТО, опа­са­ясь учас­тия Фин­ляндии и Шве­ции в мир­ном уре­гули­рова­нии на Ук­ра­ине.

Этот страх свя­зан с тем, что стрем­ле­ние Фин­ляндии и Шве­ции всту­пить в НА­ТО свя­зано с на­чалом вой­ны и ее эс­ка­лаци­ей.

Вмес­то членс­тва в НА­ТО для Ук­ра­ины бы­ла пред­ло­жена двус­то­рон­няя га­ран­тия бе­зопас­ности, вы­дан­ная США.

Не­кото­рые опа­са­ют­ся, что в рам­ках мир­но­го уре­гули­рова­ния Фин­ляндии и Шве­ции мо­жет быть пред­ло­жено ана­логич­ное ре­шение. В кон­це кон­цов, это об­сужда­лось в ка­чес­тве аль­тер­на­тивы членс­тву в НА­ТО прош­лой вес­ной так­же для Фин­ляндии и Шве­ции.

Ес­ли двус­то­рон­ние га­ран­тии бе­зопас­ности бу­дут ре­али­зова­ны, ни од­на из этих стран не ста­нет чле­ном НА­ТО, по край­ней ме­ре на дан­ном эта­пе во­ен­но­го аль­ян­са. Они все еще мо­гут сох­ра­нить воз­можность по­дать за­яв­ку на членс­тво поз­же.

x x x

Во­ен­ное неп­ри­со­еди­нение Фин­ляндии, Шве­ции и Ук­ра­ины удов­летво­рит пот­ребнос­ти Рос­сии в сфе­ре бе­зопас­ности, для ко­торой она го­това при­менить да­же са­мую силь­ную во­ен­ную си­лу.

Эти ре­шения мо­гут стать частью «га­ран­тий бе­зопас­ности», о ко­торых не­дав­но го­ворил пре­зидент Фран­ции Эм­ма­ну­эль Мак­рон.

Ук­ра­ина обес­пе­чит свою не­зави­симость и сво­боду. Она по­лучит на­деж­ные меж­ду­народ­ные га­ран­тии бе­зопас­ности.

Фин­ляндия и Шве­ция сох­ра­нят свою не­зави­симую по­лити­ку в об­ласти бе­зопас­ности и обо­роны и свой ста­тус неп­ри­со­еди­нив­шихся в во­ен­ном от­но­шении стран.

Для на­ших стран это бы­ло бы го­раз­до бо­лее вы­год­ным ре­шени­ем, чем членс­тво в во­ен­ном аль­ян­се в НА­ТО. Га­ран­тии бе­зопас­ности без об­ре­мени­тель­ных обя­затель­ств, свя­зан­ных с членс­твом в НА­ТО.

Я пи­сал, что, воз­можно, на этой ос­но­ве мож­но бы­ло бы пос­тро­ить но­вую ев­ро­пей­скую сис­те­му бе­зопас­ности, что мож­но бы­ло бы под­твер­дить на 50-й юби­лей­ной встре­че ОБ­СЕ в Фин­ляндии в 2025 го­ду.

«Во­ен­ные дей­ствия в Ук­ра­ине дол­жны быть не­мед­ленно прек­ра­щены. Для дос­ти­жения по­лити­чес­ко­го ре­шения не­об­хо­димо обес­пе­чить прек­ра­щение ог­ня, пе­реми­рие и пе­рего­воры.

Фин­ляндия не­сет осо­бую от­ветс­твен­ность за это».

Я от­пра­вил над­пись пре­зиден­ту Рес­публи­ки Са­ули Ни­инис­тё для ин­форма­ции и поз­дра­вил его с Днем не­зави­симос­ти. Я не ожи­дала от­ве­та.

x   x x   x x x   x x   x

Что­бы по­нять си­ту­ацию на Ук­ра­ине, важ­но оз­на­комить­ся с пре­дыс­то­ри­ей вой­ны и тем, как она свя­зана с про­дол­жа­ющей­ся «но­вой хо­лод­ной вой­ной». Что ка­са­ет­ся членс­тва Фин­ляндии в НА­ТО, не­об­хо­димо так­же оз­на­комить­ся с ее ис­то­ричес­ки­ми и меж­ду­народ­ны­ми пре­дыс­то­ри­ями.

Ин­форма­ция по этим воп­ро­сам со­дер­жится в мо­ей но­вой кни­ге «Вой­на или мир для Фин­ляндии?».



Фин­ляндия на­ходит­ся на гра­ни опас­ности

Статья яв­ля­ет­ся ко­пи­ей пер­вой пуб­ли­кации

В Фин­ляндии счи­та­ют, что Ук­ра­ина вы­иг­ра­ет вой­ну, вы­селив рос­сий­ские вой­ска со сво­ей зем­ли.

Внеш­не­поли­тичес­кое ру­ководс­тво на­шей стра­ны при­вер­же­но пре­дос­тавле­нию Ук­ра­ине та­кой во­ен­ной и дру­гой под­дер­жки, что­бы эта цель бы­ла дос­тигну­та.

Это, по край­ней ме­ре, от­части свя­зано с тем, что внеш­не­поли­тичес­кое ру­ководс­тво Фин­ляндии ис­поль­зо­вало и ис­поль­зу­ет вой­ну в Ук­ра­ине для со­дей­ствия вступ­ле­нию на­шей стра­ны в во­ен­ный аль­янс НА­ТО.

Ре­шение внеш­не­поли­тичес­ко­го ру­ководс­тва по­дать за­яв­ку на вступ­ле­ние в НА­ТО бы­ло при­нято еще в на­чале го­да — за два ме­сяца до рос­сий­ско­го втор­же­ния. Втор­же­ние Рос­сии в Ук­ра­ину да­ло воз­можность убе­дить на­род и пред­ста­вите­лей на­рода за­нять по­зицию членс­тва.

За ку­лиса­ми по­лити­ков убе­дили в том, что на­чалась «но­вая хо­лод­ная вой­на», в ко­торой мир на про­тяже­нии де­сяти­летий раз­де­лен на де­мок­ра­тичес­кие и ав­то­ритар­ные стра­ны. Го­вори­лось, что Фин­ляндия то­же дол­жна выб­рать чью-то сто­рону.

Что­бы до­бить­ся членс­тва в НА­ТО, Фин­ляндия ока­залась на пе­ред­нем крае но­вой хо­лод­ной вой­ны и ее го­ряче­го яд­ра — вой­ны на Ук­ра­ине.

Приш­ло вре­мя по­думать о том, ка­кова бу­дет по­зиция Фин­ляндии, ес­ли вой­на в Ук­ра­ине уже в бли­жай­шие нес­коль­ко ме­сяцев за­вер­шится прек­ра­щени­ем ог­ня, пе­реми­ри­ем и пе­рего­вора­ми о мир­ном уре­гули­рова­нии кри­зиса.

x   x x   x x x   x x   x

С са­мого на­чала вой­ны у ме­ня сло­жилось впе­чат­ле­ние, что Ук­ра­ина, нес­мотря на по­лучен­ную инос­тран­ную под­дер­жку, не спо­соб­на по­бедить ее.

Вот по­чему я сде­лал все воз­можное, что­бы не раз­вя­зать вой­ну. Вот по­чему я стре­мил­ся дос­тичь прек­ра­щения ог­ня, пе­реми­рия и пе­рего­воров о мир­ном уре­гули­рова­нии кри­зиса.

На сле­ду­ющий день пос­ле те­рак­та 25 фев­ра­ля я на­писал в сво­ем бло­ге «Авс­трия как об­ра­зец ней­траль­ной Ук­ра­ины»:

«Яс­но, что по­беда Рос­сии — это лишь воп­рос вре­мени. Глав­ное — ког­да и ка­ким об­ра­зом в Ук­ра­ину при­дет но­вое ру­ководс­тво, с ко­торым Рос­сия го­това вес­ти пе­рего­воры».

Моя оцен­ка бы­ла ос­но­вана на том, что я про­читал и уз­нал о Рос­сии. Это дол­жно быть средс­тво, не ос­лепля­ющее их во­лю к ре­али­зации. На го­ризон­те бы­ла пол­но­мас­штаб­ная жес­то­кая вой­на. Это бы­ла моя оцен­ка, ос­но­ван­ная на фак­тах и ре­ализ­ме.

В бло­ге, ко­торый я опуб­ли­ковал 13 мар­та, я на­писал, что вой­не нуж­но по­ложить ко­нец:

«Го­ризон­ты пу­га­ют. По­хоже, что сто­роны на­целе­ны на пол­ную по­беду, по­раже­ние дру­гой. Дру­гие стра­ны, по­хоже, ждут во­ен­но­го ре­шения. Не­кото­рые из них так­же вме­шались в ход вой­ны.

Впе­реди ог­ромные раз­ру­шения и мно­жес­тво жертв, в том чис­ле граж­дан­ских лиц и де­тей. В худ­шем слу­чае речь идет о раз­вя­зыва­нии ми­ровой вой­ны со все­ми ужа­сами.

Вой­на и выз­ванные ею сан­кции уг­ро­жа­ют ввер­гнуть ми­ровую эко­номи­ку в глу­бокую деп­рессию, от ко­торой пос­тра­да­ют все. Нам так­же мо­жет уг­ро­жать го­лод.

В этих ус­ло­ви­ях сле­ду­ет пред­при­нять серь­ез­ную по­пыт­ку до­бить­ся прек­ра­щения ог­ня и пе­реми­рия и во­зоб­но­вить пе­рего­воры».

x   x x   x x x   x x   x

Че­рез па­ру дней 25 фев­ра­ля вы­яс­ни­лось, что я ошиб­ся в сво­ей оцен­ке.

Сна­чала Рос­сия пы­талась до­бить­ся сме­ны пра­витель­ства в Ки­еве, как это про­изош­ло ров­но во­семь лет на­зад. В кон­це кон­цов, за­кон­ное пра­витель­ство Ук­ра­ины в ре­зуль­та­те пе­рево­рота, под­держан­но­го За­падом, бы­ло свер­гну­то, и стра­на пог­рязла в тя­желой граж­дан­ской вой­не.

Од­на­ко да­же пос­ле нес­коль­ких не­дель бо­евых дей­ствий це­ли Крем­ля из­ме­нились: Рос­сия бы­ла го­това зак­лю­чить мир с Вла­дими­ром Зе­лен­ским.

Об этом сви­детель­ству­ют ус­ло­вия ми­ра, пред­ло­жен­ные пре­зиден­том Вла­дими­ром Пу­тиным, ко­торые ста­ли дос­то­яни­ем об­щес­твен­ности бла­года­ря пре­зиден­ту Са­ули Ний­нис­тё.

Я про­ком­менти­ровал их в бло­ге, опуб­ли­кован­ном 15 мар­та, «Ос­новные нап­равле­ния к ук­ра­ин­ско­му мир­но­му сог­ла­шению».

Я пи­сал, что ве­дущие за­пад­ные стра­ны дол­жны по­будить Ук­ра­ину при­нять пред­ло­жения Рос­сии в ка­чес­тве ос­но­вы для пе­рего­воров. Как пред­став­ля­ет­ся, мож­но бы­ло до­бить­ся не­мед­ленно­го прек­ра­щения ог­ня, ко­торое рас­простра­нялось бы на всю стра­ну.

«Ве­дущие за­пад­ные стра­ны дол­жны дать Ук­ра­ине за­вере­ния в том, что они ока­жут дав­ле­ние на Рос­сию, что­бы она сог­ла­силась на ра­зум­ные ус­ло­вия ми­ра. Рос­сию так­же мож­но скло­нить к ус­тупкам, по­обе­щав про­тиво­дей­ство­вать им смяг­че­ни­ем при­нятых и зап­ла­ниро­ван­ных сан­кций.

Ве­дущие за­пад­ные стра­ны дол­жны наб­рать­ся сме­лос­ти при­нять та­кие ме­ры, ес­ли они дей­стви­тель­но ве­рят в эф­фектив­ность сан­кций».

Суть в том, что во­ен­ные дей­ствия дол­жны быть прек­ра­щены как мож­но ско­рее. Все это вре­мя соп­ро­вож­да­лось ог­ромны­ми раз­ру­шени­ями и стра­дани­ями, а при­ток бе­жен­цев рас­тет. Зак­лю­чать мир ста­нови­лось все труд­нее.

«Для ук­ра­ин­цев си­ту­ация не­обос­но­ван­на. Ве­дущие за­пад­ные стра­ны по­ощ­ря­ют их к про­дол­же­нию бо­евых дей­ствий, но не по­луча­ют не­об­хо­димо­го во­ору­жения и дру­гой во­ен­ной под­дер­жки».

Мое пись­мо бы­ло нап­равле­но на быс­трое дос­ти­жение прек­ра­щения ог­ня и на­чало пе­рего­воров. При­вед­шие к ним за­пад­ные стра­ны ока­зали боль­шое вли­яние бла­года­ря сан­кци­он­ной по­лити­ке.

Ук­ра­ин­цам бы­ло труд­но по­бедить в этой вой­не без под­дер­жки из-за ру­бежа, но в хо­де мир­ных пе­рего­воров они мог­ли бы до­бить­ся хо­роших ре­зуль­та­тов при под­дер­жке За­пада.

x   x x   x x x   x x   x

Вой­на про­дол­жа­лась пять ме­сяцев, и ам­би­ции Рос­сии ужес­то­чились. Они сно­ва вклю­чали сме­ну пра­витель­ства в Ки­еве.

Об этом в бло­ге, ко­торый я опуб­ли­ковал 23 и­юля, на­писал «Ка­кова судь­ба Вла­дими­ра Зе­лен­ско­го?».

Ми­нистр инос­тран­ных дел Сер­гей Лав­ров не­дав­но объ­явил, что тер­ри­тори­аль­ные ам­би­ции Рос­сии в вой­не на Ук­ра­ине рас­ши­рились.

Речь шла уже не толь­ко о тер­ри­тории Лу­ган­ской и До­нец­кой на­род­ных рес­публик, но и о Хер­сон­ской и За­порож­ской об­ластях. Он обос­но­вал это тем фак­том, что пос­тавля­емое За­падом ору­жие боль­шой даль­нос­ти рас­ши­рило уг­ро­зу, ко­торую оно пред­став­ля­ло.

Я на­писа­ла:

«Чем даль­ше про­дол­жа­ют­ся бо­евые дей­ствия, тем труд­нее ста­новит­ся дос­тичь уре­гули­рова­ния пу­тем пе­рего­воров.

Ло­гика вой­ны ра­бота­ет в том, что очень труд­но убе­дить Рос­сию от­ка­зать­ся от зах­ва­чен­ной ею с по­мощью ору­жия тер­ри­тории. Ко­личес­тво по­гиб­ших и ра­неных по­буж­да­ет не к ус­тупкам, а к во­зоб­новле­нию бо­евых дей­ствий.

На ран­них эта­пах бы­ла воз­можность обес­пе­чить ста­тус рус­ско­языч­но­го мень­шинс­тва и пот­ребнос­ти Рос­сии в об­ласти бе­зопас­ности пу­тем ком­про­мис­сов. Ко­неч­но, к это­му сле­ду­ет стре­мить­ся и впредь.

Те­перь, на­конец, дол­жно быть дос­тигну­то прек­ра­щение ог­ня и пе­реми­рие. Не­об­хо­димо на­чать пе­рего­воры по по­лити­чес­ко­му ре­шению».

Я пи­сал, что на ран­них эта­пах вой­ны Рос­сия, как и в 2014 го­ду, стре­милась до­бить­ся сме­ны пра­витель­ства в Ки­еве.

Сме­на пра­витель­ства, воз­можно, все еще бы­ла целью Рос­сии. На это так­же на­мекал тот факт, что Сер­гею Лав­ро­ву бы­ло 20,7 го­да. В ин­тервью CNN он ска­зал:

«Мы не мо­жем до­пус­тить раз­ме­щения на тер­ри­тории Ук­ра­ины, кон­тро­лиру­емой Зе­лен­ским или кем-ли­бо из его пос­ле­дова­телей (Зе­лен­ско­го или его пре­ем­ни­ков) ору­жия, ко­торое мо­жет уг­ро­жать на­шей тер­ри­тории или тер­ри­тории объ­яв­ленных не­зави­симых рес­публик или тер­ри­тории тех, кто хо­чет са­мос­то­ятель­но ре­шать свое бу­дущее».

По­хоже, Лав­ров имел в ви­ду не не­из­бран­но­го пре­ем­ни­ка Зе­лен­ско­го, а че­лове­ка, ко­торый его свер­гнет.

Я за­кон­чил свое со­чине­ние:

«В стра­нах-со­юз­ни­ках раз­ва­лива­ющий­ся тыл «но­вой хо­лод­ной вой­ны», воз­можно, на­чина­ет да­вать сбои и в Ук­ра­ине. Воз­можно, по­яв­ля­ет­ся оп­по­зиция за мир.

Кро­ме то­го, воп­рос вой­ны и ми­ра в Ук­ра­ине на­ходит­ся в ру­ках оли­гар­хов».

Об этом пре­датель­стве ты­ла я пи­сала в сво­ем пре­дыду­щем бло­ге.

Со­еди­нен­ные Шта­ты уже ухуд­ши­ли свои от­но­шения с Ки­та­ем, а так­же с Рос­си­ей. Ук­ра­ину приз­ва­ли к пе­рего­ворам с Рос­си­ей. По­зиция Вла­дими­ра Зе­лен­ско­го ко­леб­лется.

x   x x   x x x   x x   x

Что­бы по­нять си­ту­ацию на Ук­ра­ине, важ­но оз­на­комить­ся с пре­дыс­то­ри­ей вой­ны и тем, как она свя­зана с про­дол­жа­ющей­ся «но­вой хо­лод­ной вой­ной».

Это дос­тупно в мо­ей кни­ге «Вой­на или мир для Фин­ляндии?» ко­торый бу­дет опуб­ли­кован 28 но­яб­ря.



Ре­ферен­дум по до­гово­ру НА­ТО

Статья яв­ля­ет­ся ко­пи­ей пер­вой пуб­ли­кации

Вче­ра я выс­ту­пил с за­яв­ле­ни­ем по за­коноп­ро­ек­ту, одоб­ря­юще­му и вво­дяще­му в си­лу сог­ла­шение НА­ТО.

Я от­ме­тил боль­шое зна­чение ре­шения о членс­тве. Фин­ляндия от­ка­жет­ся от сво­ей не­зави­симос­ти в сфе­ре по­лити­ки бе­зопас­ности и обо­роны.

Я пот­ре­бовал, что­бы сог­ла­шение бы­ло рас­смот­ре­но все­народ­но и в стро­гом со­от­ветс­твии с Кон­сти­туци­ей Фин­ляндии. Сог­ла­шение дол­жно быть рас­смот­ре­но от на­чала до кон­ца в но­вом пар­ла­мен­те и одоб­ре­но ква­лифи­циро­ван­ным боль­шинс­твом в 2/3 го­лосов. Этот воп­рос так­же дол­жен быть вы­несен на кон­суль­та­тив­ный ре­ферен­дум.

В це­лом мое за­яв­ле­ние выг­ля­дит сле­ду­ющим об­ра­зом:

Членс­тво в НА­ТО от­ни­мет у Фин­ляндии не­зави­симость и пов­ле­чет за со­бой тя­желые обя­затель­ства

Вступ­ле­ние Фин­ляндии в во­ен­ный аль­янс НА­ТО ста­ло бы са­мым важ­ным ре­шени­ем для не­зави­симой Фин­ляндии, свя­зан­ным с го­сударс­твен­ным ста­тусом на­шей стра­ны. Это оз­на­чало бы от­каз Фин­ляндии от су­вере­ните­та над по­лити­кой бе­зопас­ности и обо­роны, ко­торые яв­ля­ют­ся ос­новны­ми фун­кци­ями не­зави­симо­го го­сударс­тва.

Фин­ляндия всту­пит в во­ен­ный аль­янс с пол­ны­ми пра­вами и обя­зан­ностя­ми. Обя­зан­ности бу­дут вклю­чать учас­тие в раз­ра­бот­ке и осу­щест­вле­нии об­щей обо­роны.

Фин­ляндия дол­жна быть обя­зана учас­тво­вать в воз­душном наб­лю­дении и обо­роне дру­гих стран Се­вер­ной Ев­ро­пы и Бал­тии, в час­тнос­ти. Для Эс­то­нии и Лат­вии это обя­затель­ство бу­дет так­же рас­простра­нять­ся на учас­тие в обо­роне этих стран с по­мощью су­хопут­ных вой­ск.

Это обя­затель­ство бу­дет ох­ва­тывать учас­тие, в со­от­ветс­тву­ющих слу­ча­ях, в обо­роне дру­гих го­сударств-чле­нов, а так­же в уп­равле­нии во­ору­жен­ны­ми кри­зиса­ми за пре­дела­ми тер­ри­тории НА­ТО.

Сле­ду­ет от­ме­тить, что на прак­ти­ке Фин­ляндия по­лучит по­мощь от дру­гих стран толь­ко в том слу­чае, ес­ли на­ша стра­на пол­ностью вы­пол­нит свои обя­затель­ства пе­ред во­ен­ным аль­ян­сом и дру­гими стра­нами-чле­нами. По­это­му на прак­ти­ке пре­дос­тавле­ние по­мощи не бу­дет доб­ро­воль­ным.

Фин­ляндия так­же бу­дет учас­тво­вать в пла­ниро­вании мер ядер­но­го сдер­жи­вания и при­мене­ния ядер­но­го ору­жия.

Сог­ласно об­ще­дос­тупной ин­форма­ции, частью средств ядер­но­го сдер­жи­вания бу­дет ос­на­щение ис­тре­бите­лей F-35, при­об­ре­тен­ных Фин­лянди­ей и дру­гими ев­ро­пей­ски­ми стра­нами, кры­латы­ми ра­кета­ми с так­ти­чес­ким ядер­ным ору­жи­ем. Они ста­нут частью «ба­лан­са уг­роз» меж­ду ядер­ны­ми дер­жа­вами. При­сутс­твие Фин­ляндии в сис­те­ме ядер­но­го сдер­жи­вания соз­даст ре­аль­ный риск стать ми­шенью ядер­ных атак.

За­коноп­ро­ект дол­жен быть рас­смот­рен от на­чала до кон­ца толь­ко в но­вом пар­ла­мен­те

Уже оче­вид­но, что в те­чение ны­неш­не­го пар­ла­мент­ско­го сро­ка не­воз­можно по­лучить одоб­ре­ние всех стран-чле­нов НА­ТО на членс­тво Фин­ляндии и Шве­ции. По мне­нию Фин­ляндии, до­говор о при­со­еди­нении мо­жет быть при­нят толь­ко пар­ла­мен­том, ко­торый бу­дет из­бран вес­ной бу­дуще­го го­да.

Сог­ласно за­коноп­ро­ек­ту, он мо­жет быть за­ранее об­ра­ботан и одоб­рен в ны­неш­нем пар­ла­мен­те и всту­пить в си­лу толь­ко в те­чение сро­ка пол­но­мочий но­вого пар­ла­мен­та. Сог­ласно пред­ло­жению, за­кон мо­жет быть вве­ден в дей­ствие да­же по ре­шению пра­витель­ства.

Это не­допус­ти­мо. За­кон при­дет­ся от на­чала до кон­ца рас­смот­реть в но­вом пар­ла­мен­те пос­ле то­го, как членс­тво Фин­ляндии и Шве­ции в при­нятии ре­шений в НА­ТО и ее стра­нах-чле­нах ук­ре­пит­ся.

Пар­ла­мен­ту дол­жно быть от­ве­дено дос­та­точ­но вре­мени для рас­смот­ре­ния за­коноп­ро­ек­та в ко­мите­тах по инос­тран­ным де­лам, обо­роне и кон­сти­туции.

Нам нуж­но ква­лифи­циро­ван­ное боль­шинс­тво в пар­ла­мен­те и кон­суль­та­тив­ный ре­ферен­дум

Сог­ласно за­коноп­ро­ек­ту, он мо­жет быть при­нят прос­тым боль­шинс­твом го­лосов в пар­ла­мен­те. Это не мо­жет быть оп­равда­но. Для при­нятия за­кона аб­со­лют­но не­об­хо­димо ква­лифи­циро­ван­ное боль­шинс­тво в 2/3 го­лосов.

Кро­ме то­го, кон­суль­та­тив­ный ре­ферен­дум дол­жен быть про­веден так же, как и по До­гово­ру о вступ­ле­нии Фин­ляндии в Ев­ро­пей­ский со­юз. Это не­об­хо­димо для под­твержде­ния ле­гитим­ности ре­шения о при­со­еди­нении.

Пре­зидент Рес­публи­ки Са­ули Ний­нис­тё под­чер­кнул важ­ность ле­гитим­ности ре­шения о вступ­ле­нии да­же пос­ле по­дачи за­яв­ки на членс­тво.

В те­леви­зи­он­ном ин­тервью 26 ян­ва­ря 2022 го­да Ний­нис­тё за­нял чет­кую по­зицию, сог­ласно ко­торой воп­рос о воз­можном членс­тве в НА­ТО дол­жен быть ре­шен на ре­ферен­ду­ме.

Поз­же Ний­нис­тё выс­ка­зал мне­ние, что ре­шение по за­яв­ке на вступ­ле­ние в чле­ны мо­жет быть при­нято без ре­ферен­ду­ма, ес­ли бу­дут про­веде­ны очень об­ширные и дос­то­вер­ные оп­ро­сы.

В кон­це кон­цов Ний­нис­тё то­же от­ка­зал­ся от это­го, сог­ла­сив­шись на очень не­надеж­ные ис­сле­дова­ния на ин­тернет-па­нели, где бы­ло очень ма­ло ин­тервью.

Ес­ли ре­ферен­дум не был про­веден по воп­ро­су о пред­став­ле­нии за­яв­ки на членс­тво, тем бо­лее важ­но с точ­ки зре­ния ле­гитим­ности про­вес­ти ре­ферен­дум по воп­ро­су об ут­вер­жде­нии сог­ла­шения о членс­тве.



Ale­xan­der Du­gin: Ly­hyt kaa­ok­sen his­to­ria. Osa 1 – mui­nai­ses­ta Krei­kas­ta post­mo­der­ni­suu­teen

Uk­rai­nan so­ta on kaa­os­so­ta. — On ai­ka pa­la­ta tä­hän pe­rus­kä­sit­tee­seen. Kaa­os.

Lähde

Kaa­os­te­ki­jä NWO:ssa

Uk­rai­nan rin­ta­man huo­maa­vai­sim­mat jä­se­net pa­ne­vat mer­kil­le tä­män so­dan eri­tyis­luon­teen: kaa­os­ker­roin on kas­va­nut sii­nä dra­maat­ti­ses­ti.

Tä­mä kos­kee kaik­kia so­ti­laal­li­sen puo­lus­tuk­sem­me nä­kö­koh­tia: se­kä vi­hol­li­sen et­tä mei­dän ko­men­tom­me toi­mia ja st­ra­te­gi­oi­ta, sa­moin kuin lait­tei­den (kai­ken­lai­sia dro­ne­ja ja dro­ne­ja) voi­mak­kaas­ti li­sään­ty­nyt­tä roo­lia ja in­ten­sii­vis­tä verk­ko­tie­to­tu­kea, jos­sa on lä­hes mah­do­ton­ta erot­taa ku­vit­teel­li­nen ja to­del­li­nen.

Tä­mä on kaa­os­so­ta.

On ai­ka pa­la­ta tä­hän pe­rus­kä­sit­tee­seen, kaa­os.

Kaa­os kreik­ka­lais­ten kes­kuu­des­sa

Jos sa­na — s — on kreik­ka, sil­loin sen mer­ki­tyk­sen on ol­ta­va alun pe­rin kreik­ka­lai­nen, liit­ty­vät se­man­tiik­kaan ja myyt­tiin, ja si­ten fi­lo­so­fi­aan.

Sa­nan “kaa­os” juu­ren mer­ki­tys on “am­mot­ta­va”, “hau­kot­te­lu”, eli tyh­jä ti­la, jo­ka si­jait­see kah­den na­van vä­lis­sä — useim­mi­ten tai­vaan ja maan vä­lis­sä. Jos­kus (He­si­odin) maan ja Tar­ta­ruk­sen vä­lil­lä, eli hel­ve­tin al­la ole­va alue (Ha­des, Ha­des).

Tai­vaan ja Maan vä­lil­lä on il­maa, jo­ten jois­sa­kin myö­hem­mis­sä luon­non­fi­lo­so­fi­an jär­jes­tel­mis­sä kaa­os sa­mais­te­taan il­maan.

Täs­sä mie­les­sä kaa­os on edel­leen ra­ken­ta­ma­ton alue on­to­lo­gis­ten ja kos­mo­go­nis­ten na­pai­suuk­sien vä­li­sis­sä suh­teis­sa. Se on kaa­ok­sen pai­kas­sa, et­tä jär­jes­tys il­mes­tyy (sa­nan kos­mos al­ku­pe­räi­nen mer­ki­tys on kau­neus, har­mo­nia, jär­jes­tys). Jär­jes­tys on jä­sen­nel­ty suh­de na­pai­suuk­sien vä­lil­lä.

Eroot­ti­nen-psyyk­ki­nen kos­mos

Myy­tis­sä Eros ja/tai psyy­ke il­mes­ty­vät (tu­le­vat, nou­se­vat) alu­eel­la, jo­ta ai­em­min oli kaa­os.

Eros on täy­tey­den (Po­rus, Tai­vas) ja köy­hyy­den (Lau­la­mi­nen, Maa) poi­ka Pla­to­nin juh­las­sa. Eros yh­dis­tää vas­ta­koh­dat ja erot­taa ne. Vas­taa­vas­ti psyy­ke, sie­lu, on toi­saal­ta mie­len ja hen­gen ja toi­saal­ta ruu­miin, ai­neen vä­lil­lä. He tu­le­vat paik­kaan, jos­sa kaa­os hal­lit­si en­nen, ja se ka­to­aa, ve­täy­tyy, haa­lis­tuu, peit­tää uu­den ra­ken­teen sä­tei­tä. Tä­mä on eroot­ti­sen — hen­ki­sen ra­ken­ne! — ti­laus.

Tä­ten, kaa­os on rak­kau­den ja sie­lun an­ti­tee­si. Kaa­os hal­lit­see siel­lä, mis­sä ei ole rak­kaut­ta. Mut­ta sa­maan ai­kaan, juu­ri kaa­ok­sen pai­kal­la — sa­mal­la ole­mas­sa­olo­vyö­hyk­keel­lä — syn­tyy kos­mos. Sik­si, kaa­ok­sen ja sen an­ti­po­dien vä­lil­lä on se­kä se­mant­ti­nen ris­ti­rii­ta et­tä to­po­lo­gi­nen suh­de — jär­jes­tys, Eros, ja sie­lut. He mie­hit­tä­vät sa­man pai­kan — vä­li­sen ti­lan. Da­ria kut­sui tä­tä alu­et­ta “me­ta­fyy­si­sek­si ra­jak­si” ja on tee­moit­ta­nut sen eri ho­ri­sont­tien yli vii­mei­sim­mis­sä te­ok­sis­saan ja pu­heis­saan. Yh­den ja toi­sen vä­lil­lä on “har­maa vyö­hy­ke”, jos­sa et­si­tään min­kä ta­han­sa ra­ken­teen juu­ria. Tä­tä Nietzsc­he tar­koit­ti:

– “Vain ka­oot­ti­nen sie­lu voi syn­nyt­tää tans­si­van täh­den”.

Pla­to­nin täh­ti, ja sit­ten mo­nil­le muil­le, on ih­mi­sen sie­lun vas­ta­koh­dan sym­bo­li.

Ovi­din kaa­os

Toi­nen ar­vo, jon­ka kreik­ka­lai­set voi­vat jo ar­va­ta, mut­ta jo­ta he ei­vät ole ko­vin tiu­kas­ti ku­vail­leet, löy­tyy Ovi­dis­ta.

Me­taf­mor­foo­seis­sa hän mää­rit­te­lee kaa­ok­sen seu­raa­vil­la ter­meil­lä: kar­kea ja ja­ka­ma­ton mas­sa (ru­dis in­di­ges­ta­que moo­lit), jo­ka koos­tuu huo­nos­ti yh­dis­te­tyis­tä, feu­ding esi­nei­den sie­me­nis­tä (non be­ne iunc­ta­rum dis­cor­dia se­mi­na re­rum), jol­la ei ole muu­ta omi­nai­suut­ta kuin inert­ti pai­no­voi­ma (nec quic­qu­am po­ni­si) dus iners). Tä­mä mää­ri­tel­mä on pal­jon lä­hem­pä­nä Pla­to­nin kirk­koa, “as­tia sii­tä, mis­tä on tu­los­sa”, kuin al­ku­pe­räi­seen kaa­ok­seen, ja re­so­noi ai­neen aja­tuk­sen kans­sa. Täl­lai­ses­sa ka­oot­ti­ses­sa ai­nees­sa ko­ros­tuu juu­ri ele­ment­tien se­koit­tu­mi­nen. Tä­mä on myös jär­jes­tyk­sen ja har­mo­ni­an an­ti­tee­si, jo­ten dis­cor­dia on Ovi­din vi­ha, jo­ka viit­taa Em­pe­dok­lei­hin ja hä­nen rak­kau­den syk­lei­hin­sä (phy­la) /so­ta, vi­ha (ne­ko). Kaa­os vi­hoi­tuk­se­na vas­tus­taa jäl­leen rak­kaut­ta, rak­kaut­ta. Mut­ta täs­sä pai­no­pis­te ei ole tyh­jyy­des­sä, vaan päin­vas­toin, ää­rim­mäi­ses­sä mut­ta jär­jet­tö­mäs­sä, jär­jes­täy­ty­mät­tö­mäs­sä käyt­töas­tees­sa — täs­tä syys­tä Ovi­din “inert­ti taak­ka”.

Kreik­ka­lai­set ja kreik­ka­lais-roo­ma­lai­set mer­ki­tyk­set vas­tus­ta­vat yh­tä lail­la jär­jes­tys­tä, mut­ta ne te­ke­vät niin eri ta­voin. Aluk­si (var­hais­ten kreik­ka­lais­ten kes­kuu­des­sa) se on enem­män tyh­jyyt­tä yh­tä ke­vyt kuin il­ma, jon­ka pa­ha­en­tei­nen luon­ne löy­tyy hyök­kää­vän lei­jo­nan am­mo­tus­ta suus­ta tai poh­jat­to­man kui­lun poh­dis­ke­lus­ta. Roo­ma­lai­ses­sa hel­le­nis­mis­sä pai­no­voi­man ja se­koi­tuk­sen omi­nai­suus tu­lee esiin. Tä­mä ei ole pi­kem­min­kin il­maa, vaan vet­tä tai jo­pa mus­taa ja pu­nais­ta kie­hu­vaa tu­li­vuo­ren laa­vaa.

Kaa­os kos­mo­go­ni­an al­ku­pe­rä

Täs­tä ta­pauk­ses­ta — kaa­os — al­kaa kreik­ka­lais-roo­ma­lai­sen us­kon­non kos­mo­go­nia ja jos­kus te­ogo­nia. Ju­ma­la luo jär­jes­tyk­sen kaa­ok­ses­ta. Kaa­os, toi­saal­ta, on al­ku­kan­tais­ta. Mut­ta Ju­ma­la on edel­leen oma­pe­räi­sem­pi. Ja hän ra­ken­taa maa­il­man­kaik­keu­den it­sen­sä ja ei lain­kaan it­sen­sä vä­lil­le. Lop­pu­jen lo­puk­si, jos Ju­ma­la on ikui­nen va­kuu­tus, niin voit myös saa­da ian­kaik­ki­sen kiel­tä­mi­sen. Nii­den vä­lil­lä voi ol­la kah­den­lai­sia suh­tei­ta — jo­ko kaa­os tai jär­jes­tys. Siel­lä voi ol­la mi­kä ta­han­sa jär­jes­tys — jos nyt on kaa­os, niin jär­jes­tys on tu­le­vai­suu­des­sa. Jos jär­jes­tys on nyt, on to­den­nä­köis­tä, et­tä tu­le­vai­suu­des­sa se heik­ke­nee ja maa­il­ma ajau­tuu kaa­ok­seen. Ja sit­ten Ju­ma­la lait­taa asi­at jäl­leen jär­jes­tyk­seen. Ja niin kau­den ai­ka­na. Täs­tä syys­tä kos­mis­ten syk­lien te­oria, sel­ke­äs­ti esi­tet­ty Pla­to­nin po­li­tii­kas­sa, mut­ta ke­hit­ty­nein hin­du­lai­suus ja budd­ha­lai­suus. Täs­tä syys­tä so­dan/rak­kau­den Em­pe­doc­le­sin ala­ti muut­tu­vat ai­ka­kau­si­na.

He­si­odin kos­mo­go­nia al­kaa kaa­ok­ses­ta. Phe­re­cy­des on kun­nos­sa (Zas, Zeus). Aa­mul­la voi las­kea ira­ni­lai­sik­si tai il­lal­la se­mii­teik­si. Kaa­os ei ole Ju­ma­laa vas­taan. Se vas­tus­taa Ju­ma­lan maa­il­maa.

Niin kau­an kuin jär­jes­tys­tä ei ole, Maa ei tie­dä, et­tä se on Maa. Lop­pu­jen lo­puk­si etäi­syyt­tä ei ole mää­ri­tet­ty. Ja niin se su­lau­tuu kaa­ok­seen. Maas­ta tu­lee maa, kun tai­vas eh­dot­taa hä­nel­le ja an­taa hä­nel­le hää­pei­ton. Se on kos­mos, ja­lo­ki­vi, jon­ka ta­ka­na kaa­os on. Näin Fe­re­cy­de­sil­lä on hur­maa­van pat­ri­ar­kaa­li­ses­sa fi­lo­so­fi­ses­sa myyt­tis­sään.

Kaa­ok­sen ka­to­ami­nen kris­ti­nus­kos­sa – mut­ta to­hu va bo­hu

Kris­ti­nus­kos­sa kaa­os on ka­to­amas­sa.

Kris­ti­nus­ko tun­tee vain yh­den Ju­ma­lan ja hä­nen luo­muk­sen­sa, eli jär­jes­tyk­sen, rau­han. Oli­pa ker­ran, “maa oli nä­ky­mä­tön ja tyh­jä, ja pi­meys on kui­lun ylä­puo­lel­la” (epäi­le­mät­tä). 1 Hep­re­alai­nen ter­mi to­hu tar­koit­taa tyh­jyyt­tä, pois­sa­olo, ja so­pii täy­del­li­ses­ti kreik­ka­lai­sen kaa­ok­sen kä­sit­teen kans­sa. Jo täs­sä lau­sees­sa, jol­la Van­han tes­ta­men­tin en­sim­mäi­nen osa al­kaa, to­hu mai­ni­taan kah­des­ti, mi­kä on täy­sin ka­don­nut kään­nök­ses­sä — en­sim­mäis­tä ker­taa se on “nä­ky­mä­tön” ja toi­nen ker­ta mo­ni­kos­sa (mo­ni­kos­sa) yh­des­sä “kui­lun yli”, kir­jai­mel­li­ses­ti “to­hun kas­vo­jen yli”). Sa­naa bo­hu () yh­des­sä to­hu va bo­hun kans­sa () ei enää käy­te­tä Raa­ma­tus­sa (pait­si Je­sa­ja 34:11), jo­ka yk­sin­ker­tai­ses­ti lai­naa lau­se­ket­ta Ge­ne­sik­sen alus­ta. Jo­ten kir­jai­mel­li­ses­ti “maa oli kaa­os ja? , ja pi­meys (hsd) kaa­ok­sen edes­sä (tai kaa­ok­sen edes­sä). Kreik­ka­lai­ses­sa mie­les­sä voi­si sa­noa, et­tä”maa oli kaa­ok­sen pii­los­sa”, mi­kä te­ki mah­dot­to­mak­si näh­dä (Ge­ne­sik­sen en­sim­mäi­sel­lä ri­vil­lä luo­tu tai­vas), et­tä maa on maa.

Tääl­lä Ju­ma­la ei sel­väs­ti­kään luo kaa­ok­ses­ta, vaan tyh­jäs­tä. Ja hän luo vä­lit­tö­mäs­ti kirk­kaan hen­gen (tai­vas) ja tum­man li­han (maa). Kaa­os on hei­dän vä­lil­lään, jo­ka pii­lot­taa hei­dän to­del­li­sen asen­teen­sa.

Mies ti­lal­la ti­laa. Älä liu’u kui­luun

Lo­put luo­misp­ro­ses­sis­ta ovat jo muut­ta­mas­sa kaa­os­ta ava­ruu­dek­si.

Ve­sien ylä­puo­lel­la kel­lu­va Ju­ma­lan Hen­ki ra­ken­taa jär­jes­tys­tä häi­ri­öpai­kas­sa. Näin va­lai­si­met, kas­vit, eläi­met, ih­mi­set ja ka­lat il­mes­ty­vät. Mut­ta juu­ta­lai­set (toi­sin kuin kreik­ka­lai­set) ei­vät ol­leet ko­vin kiin­nos­tu­nei­ta täs­tä kos­mo­go­ni­ses­ta te­os­ta. Hei­dän us­kon­ton­sa kä­sit­te­li jo luo­tua maa­il­maa (kos­mos­ta), jon­ka pi­ti ra­ken­taa oi­kea suh­de Luo­jaan Ju­ma­lan kans­sa ih­mi­sen kaut­ta. Mies sei­soi kaa­ok­sen pai­kal­la. Hän voi­si liu­kas­tua Ab­va­do­nin kui­luun, 2 tai hän voi­si men­nä tai­vaa­seen ku­ten Elia. Jo­bin kir­jas­sa (28:22) Avad­don — ku­ten Maa, Cht­ho­nia, Fe­re­ci­dis­sä — muis­te­taan ver­hon yh­tey­des­sä. Huo­pa on ti­laa. Ih­mi­nen on maa­il­ma, mut­ta se pe­rus­tuu kaa­ok­seen. Tä­mä on tot­ta, mut­ta juu­ta­lai­nen ja myö­hem­min kris­til­li­nen te­olo­gia ei juu­ri kos­kaan viit­taa kaa­ok­seen. Kaik­ki tääl­lä on hen­ki­lö­koh­tais­ta — ja jo­pa ih­mi­sen vi­hol­li­nen, pa­ho­lai­nen, ei ole va­let­tu­ja ele­ment­te­jä, vaan lan­gen­neen en­ke­lin eril­li­nen per­soo­nal­li­suus. Kris­til­li­sel­lä ai­ka­kau­del­la, kaa­os ve­täy­tyy pe­ri­fe­ri­aan, seu­raa­mal­la suu­rel­ta osin juu­ta­lai­suut­ta — eten­kin myö­hem­min — juu­ta­lai­suut­ta.

Kaa­su: Hol­lan­ti­lai­nen al­ke­mis­ti­kaa­os

Nä­em­me tiet­tyä kiin­nos­tus­ta kaa­ok­seen re­nes­sans­sin ai­ka­na, ja eri­tyi­ses­ti al­ke­mis­tien kes­kuu­des­sa.

Tä­ten, sa­na “kaa­su” tu­lee hol­lan­ti­lai­sel­ta al­ke­mis­til­ta Va­ne Hel­mon­til­ta, jo­ka tar­koit­ti “ai­neen kaa­su­mais­ta ti­laa”, ja kaa­su on hol­lan­nik­si “kaa­os”. Täs­sä proo­sai­sem­mas­sa ka­pa­si­tee­tis­sa kaa­os­kaa­su siir­tyy ny­kyai­kai­seen ke­mi­aan ja fy­siik­kaan. Mut­ta täl­lä ei ole juu­ri­kaan yh­teis­tä mui­nai­sen me­ta­fy­sii­kan gran­di­oo­si­sen kos­mo­go­ni­sen ja jo­pa on­to­lo­gi­sen kä­sit­teen kans­sa.

Kaa­os: ma­te­ri­alis­min tun­te­ma­ton ole­mus

Uu­si aal­lon kieh­too kaa­os­ta al­koi 1900-lu­vul­la.

Kiin­nit­tä­mäl­lä yhä enem­män huo­mi­ota esik­ris­til­li­seen — pää­asi­as­sa kreik­ka­lais-roo­ma­lai­seen — kult­tuu­riin, mo­net mui­nai­set te­ori­at ja kä­si­tyk­set on löy­det­ty uu­del­leen. Hei­dän jou­kos­saan on mo­ni­mut­kai­nen kaa­ok­sen kä­si­te, jo­ka eh­dot­ti täy­sin eri­lais­ta kos­mo­go­ni­sen ajat­te­lun lii­ket­tä kuin kris­ti­nus­kon kre­ati­onis­ti­nen ker­to­mus, jo­hon mo­der­ni ma­te­ri­alis­ti­nen tie­de pe­rus­tuu ny­kyai­kai­sen ma­te­ri­alis­ti­sen tie­teen kaa­ta­mi­seen. Olem­me näh­neet, kuin­ka lä­hel­lä kaa­ok­sen var­hai­nen tul­kin­ta oli mer­ki­tys­tä. Ja on jo­pa ou­toa, et­tä ma­te­ri­alis­tit ei­vät ha­lun­neet huo­ma­ta tä­tä niin kau­an, huo­li­mat­ta sii­tä, et­tä ai­neen ja kaa­ok­sen ide­oi­den rin­nak­kai­suus on yl­lät­tä­vän kon­so­nant­ti ja sa­man­lai­nen. Mut­ta vaik­ka kieh­too kaa­os­ta, täs­tä ma­te­ri­alis­min tul­kin­nas­ta ei teh­ty täy­del­li­siä joh­to­pää­tök­siä, ja kaa­ok­sen tut­ki­mus oli ke­hit­ty­mäs­sä fi­lo­so­fi­an reu­na-alu­eel­la.

Kaaos fysiikan teoriassa

Fy­sii­kan alal­la kaa­os­te­oria al­koi muo­tou­tua 1900-lu­vun jäl­ki­puo­lis­kol­la nii­den tut­ki­joi­den kes­kuu­des­sa, jot­ka kes­kit­tyi­vät epä­ta­sa­pai­no­ti­loi­hin, epä­li­ne­aa­ri­siin pro­ses­sei­hin, ei-in­teg­roi­tu­viin yh­tä­löi­hin ja eri­lai­siin sar­joi­hin. Tä­nä ai­ka­na fyy­si­nen ja ma­te­maat­ti­nen tie­de tun­nis­ti ko­ko laa­jan alu­een, jo­ka ei ol­lut sel­lai­nen, jo­ka ei so­vi klas­si­siin las­kel­ma­mal­lei­hin. Yleen­sä voim­me kut­sua tä­tä “ar­vaa­mat­to­mak­si”.

Yk­si esi­merk­ki täl­lai­ses­ta ar­vaa­mat­to­muu­des­ta on kah­ti­aja­kau­tu­mi­nen, pro­ses­sin ti­la (esi­mer­kik­si hiuk­kas­lii­ke), jo­ka yh­tä to­den­nä­köi­ses­ti vir­taa tä­hän suun­taan tai jos­sain vai­hees­sa täy­sin eri suun­taan.

Jos klas­si­nen tie­de se­lit­ti tä­män ti­lan­teen puut­teel­li­sel­la ym­mär­ryk­sel­lä pro­ses­sis­ta tai tie­tä­myk­ses­tä jär­jes­tel­män toi­min­nan ylei­sis­tä pa­ra­met­reis­ta, niin haa­rau­tu­mi­sen kä­si­te eh­dot­ti tä­män ti­lan­teen pi­tä­mis­tä tie­teel­li­se­nä to­si­asi­ana ja siir­ty­mis­tä uu­siin vi­ral­lis­ta­mi­siin ja las­ken­ta­me­ne­tel­miin, jot­ka alun pe­rin sal­li­vat täl­lai­set ti­lan­teet ja pe­rus­tui­si­vat yleen­sä nii­hin.

Tä­mä rat­kais­tiin se­kä tur­vau­tu­mal­la to­den­nä­köi­syys­las­ken­taan, mo­daa­li­seen lo­giik­kaan, ra­ken­ta­mal­la 10-ulot­tei­nen maa­il­man­lis­ta­mal­li (su­per­merk­ki­jo­no­te­ori­as­sa), si­säl­lyt­tä­mäl­lä pe­ruut­ta­ma­ton ai­ka­vek­to­ri fyy­si­seen pro­ses­siin (ei­kä New­to­nin ab­so­luut­ti­se­na ajan­koh­ta­na tai jo­pa ajan ym­mär­tä­mi­nen Eins­tei­nin ne­liu­lot­tei­ses­sa jär­jes­tel­mäs­sä).

Tä­tä ko­ko alu­et­ta voi­daan kut­sua “kaa­ok­sek­si” mo­der­nis­sa fy­sii­kas­sa. Sa­maan ai­kaan “kaa­os” ei tar­koi­ta jär­jes­tel­miä, joi­ta on mah­do­ton­ta las­kea lain­kaan ja jois­sa ei ole mal­lia. Kaa­os voi­daan las­kea, vai­kut­taa, se­lit­tää ja mal­lin­taa — ku­ten kaik­ki muut­kin fy­si­kaa­li­set pro­ses­sit, mut­ta vain mo­ni­mut­kai­sem­pien ma­te­maat­tis­ten ra­ken­tei­den, eri­tyis­toi­mien ja me­ne­tel­mien avul­la.

Kaa­ok­sen tal­tut­ta­mi­sek­si il­man ra­ken­nus­jär­jes­tys­tä

On mah­dol­lis­ta mää­ri­tel­lä tä­mä ko­ko ka­oot­tis­ten pro­ses­sien tut­ki­mu­sa­lue (ku­ten ny­kyai­kai­set fyy­si­kot ym­mär­tä­vät) ha­lu­na hal­li­ta kaa­os­ta.

On tär­ke­ää, et­tä ky­se ei ole ti­lan ra­ken­ta­mi­ses­ta kaa­ok­ses­ta. Päin­vas­toin on to­den­nä­köi­sem­pää — kaa­ok­sen ra­ken­ta­mi­nen jään­nök­sis­tä, ava­ruu­den rau­ni­ot. Eh­do­tet­tiin, et­tei kaa­os­ta hä­vi­te­tä, vaan ym­mär­ret­täi­siin ja osit­tain sy­ven­ne­tään. Hal­li­ta ja mal­til­li­nen, ei voit­taa. Ja kos­ka sa­tun­nai­suu­den ta­so ei ai­na eden­nyt, myös Na­on kaa­os­ta pro­vo­soi­tiin kei­no­te­koi­ses­ti, aja­en si­tä, ha­jo­avaa ra­ti­ona­lis­tis­ta jär­jes­tys­tä. Si­ten kaa­ok­sen tut­ki­mus sai erään­lai­sen mo­raa­li­sen ulot­tu­vuu­den: siir­ty­mi­nen ka­oot­ti­siin jär­jes­tel­miin ja nii­den hal­lin­ta­tai­tee­seen pi­det­tiin edis­tyk­sen merk­ki­nä — tie­teel­li­ses­tä, tek­ni­ses­tä ja sit­ten so­si­aa­li­ses­ta, kult­tuu­ri­ses­ta ja po­liit­ti­ses­ta.

Uu­si de­mok­ra­tia so­si­aa­li­se­na kaa­ok­se­na

Nyt kaa­os­te­ori­at pe­rus­fy­sii­kas­ta ja myyt­ti­fi­lo­so­fi­as­ta ovat siir­ty­neet vä­hi­tel­len yh­teis­kun­ta­po­liit­ti­sel­le ta­sol­le. Klas­si­seen de­mok­ra­ti­aan kuu­lui hie­rark­ki­sen jär­jes­tel­män ra­ken­ta­mi­nen, jo­ka pe­rus­tui vain enem­mis­tön pää­tök­siin, uu­si de­mok­ra­tia pyr­ki de­le­goi­maan mah­dol­li­sim­man pal­jon val­taa yk­si­löil­le. Tä­mä joh­taa väis­tä­mät­tä yh­teis­kun­nan ka­oot­ti­suu­teen ja muut­taa po­liit­ti­sen edis­tyk­sen kri­tee­re­jä. Sen si­jaan, et­tä vir­ta­vii­vais­tet­tai­siin tä­tä, prog­res­sii­vi­set pyr­ki­vät uu­siin val­von­ta­muo­toi­hin — ja nä­mä uu­det muo­dot siir­ty­vät kau­em­mas klas­si­sis­ta hie­rar­ki­ois­ta ja tak­so­no­mi­ois­ta ja siir­ty­vät vä­hi­tel­len lä­hem­mäk­si uu­den fy­sii­kan pa­ra­dig­mo­ja, etu­si­jal­la kaa­ok­sen tut­ki­mi­nen.

Post­mo­der­ni: Kaa­ok­sen hyök­käyk­set

Kult­tuu­ris­sa tä­män hy­väk­syi­vät post­mo­der­nin ja kriit­ti­sen re­alis­min (LLC) edus­ta­jat, jot­ka al­koi­vat in­nok­kaas­ti so­vel­taa fyy­si­siä te­ori­oi­ta yh­teis­kun­taan.

Sa­maan ai­kaan, siir­ty­mi­nen kvant­ti­mal­lis­ta, jo­ta ei kos­kaan oi­kein pro­ji­soi­tu yh­teis­kun­nal­le, on ta­pah­tu­nut sy­ner­ge­tiik­kaan ja kaa­os­te­ori­aan. Täs­tä läh­tien yh­teis­kun­nan ei oli­si pi­tä­nyt luo­da lain­kaan nor­ma­tii­vi­sia hie­rark­ki­soi­tu­ja jär­jes­tel­miä, siir­ty­mäl­lä verk­ko­pe­ri­aat­tee­seen — juu­ra­koi­den kä­sit­tee­seen (De­lais/Gu­at­ta­ri). Ti­lan­teet, jois­sa mie­len­ter­veys­po­ti­laat tart­tui­vat kli­ni­kan lää­kä­rei­hin ja ra­ken­si­vat omat va­pau­te­tut jär­jes­tel­män­sä, oli­vat mal­li­na. Edis­tyk­sel­li­set pi­tä­vät tä­tä “avoi­men yh­teis­kun­nan” ihan­tee­na — yleen­sä va­paa tiu­kois­ta sään­nöis­tä ja la­eis­ta, ja muut­ta­mal­la hei­dän asen­tei­taan puh­taas­ti sa­tun­nai­siin sa­tun­nai­siin im­puls­sei­hin. Bi­fur­kaa­ti­os­ta tu­li tyy­pil­li­nen ti­lan­ne, ja skit­so­mas­so­jen ylei­nen ar­vaa­mat­to­muus si­joi­tet­tiin mo­ni­mut­kai­siin epä­li­ne­aa­ri­siin te­ori­oi­hin. Täl­lai­sia mas­so­ja voi­tai­siin hal­li­ta, mut­ta ei suo­raan, mut­ta epä­suo­ras­ti — hil­lit­se­mäl­lä nä­en­näi­ses­ti spon­taa­ne­ja, mut­ta it­se asi­as­sa tiu­kas­ti en­nal­ta mää­rä­tyt aja­tuk­set, toi­veet, im­puls­sit ja toi­veet. De­mok­ra­tia oli nyt sy­no­nyy­mi kaa­ok­sel­le. Mas­sat ei­vät vain va­lit­se jär­jes­tys­tä, he hor­jut­ta­vat si­tä, mi­kä joh­taa täy­del­li­seen häi­ri­öön.

Pa­ci­fis­mi ja kaa­ok­sen si­säis­tä­mi­nen

Näin pää­dyim­me kaa­ok­sen ja so­dan vä­li­seen yh­tey­teen.

Edistykselliset pe­rin­tei­ses­ti tor­ju­vat so­dan, vaa­tien mel­ko ky­see­na­lais­ta his­to­ri­al­lis­ta tee­si, jon­ka mu­kaan “de­mok­ra­ti­at ei­vät tais­te­le kes­ke­nään”.

Jos de­mok­ra­ti­an tar­koi­tuk­se­na oli alun pe­rin hei­ken­tää yh­teis­kun­nan nor­mia ja jär­jes­tys­tä, hie­rar­ki­aa ja kos­mis­ta or­ga­ni­saa­ti­ota, en­nem­min tai myö­hem­min his­to­ria joh­taa de­mok­ra­ti­an muut­ta­mi­seen puh­taak­si kaa­ok­sek­si (tä­mä on mi­tä Pla­ton ja Aris­to­te­les us­koi­vat va­kuut­ta­en to­dis­tei­ta sii­tä, et­tä tä­mä on loo­gi­ses­ti väis­tä­mä­tön­tä).

Sa­maan ai­kaan val­ti­oi­den lak­kaut­ta­mi­sen, pa­si­fis­ti­sen aja­tuk­sen jäl­keen, et­tä so­ta on olen­nai­nen osa val­ti­ota, pi­täi­si joh­taa ylei­seen rau­haan (la paix uni­ver­sel­le), kos­ka so­dan lail­li­set ta­pauk­set hä­vi­ävät de fac­to ja de ju­re. Mut­ta val­ti­ot suo­rit­ta­vat kaa­ok­sen yh­den­mu­kais­ta­mi­sen teh­tä­vän, ja jos­kus sik­si ne rois­ku­vat tu­hoi­sia ener­gi­oi­ta ulos­päin — koh­ti vi­hol­lis­ta.

  • Näin so­ta ul­ko­na aut­taa yl­lä­pi­tä­mään rau­haa si­säl­lä.

Mut­ta tä­mä kaik­ki on klas­si­ses­sa de­mok­ra­ti­as­sa — ja eten­kin re­alis­ti­sis­sa te­ori­ois­sa.

Uu­si de­mok­ra­tia hyl­kää käy­tän­nön ul­kois­taa ih­mi­sen pi­meä puo­li kan­sal­li­sen mo­bi­li­soin­nin yh­tey­des­sä. Sen si­jaan vas­tuul­li­sim­mat fi­lo­so­fit (ku­ten Ul­rich Beck) eh­dot­ta­vat vi­hol­li­sen si­säis­tä­mis­tä, toi­sen si­joit­ta­mis­ta si­nuun. Tä­mä on it­se asi­as­sa kut­su so­si­aa­li­seen skit­sof­re­ni­aan (ai­van De­leu­zen ja Gu­at­ta­rin hen­ges­sä), tie­toi­suu­den ja­kau­tu­mi­seen.

Jos de­mok­ra­ti­as­ta tu­lee kaa­os, täl­lai­sen de­mok­ra­ti­an nor­ma­tii­vi­ses­ta kan­sa­lai­ses­ta tu­lee myös ka­oot­ti­nen yk­si­lö. Se ei ole me­nos­sa uu­teen kos­mok­seen, vaan päin­vas­toin, se kar­kot­taa kos­mi­sen, tak­so­no­mi­oi­den ja jär­jes­tyk­sen jään­tei­tä — mu­kaan lu­kien su­ku­puo­li, per­he, ra­ti­onaa­li­suus, la­jit jne. — ko­ko­naan. Hä­nes­tä tu­lee kaa­ok­sen kan­ta­ja, mut­ta… toi­sin kuin Nietzsc­hen kaa­va, prog­res­sii­vi­set ta­bu “tans­si­van täh­den” syn­nyt­tä­mi­ses­sä — el­lei se ole st­rip-baa­ri, Hol­ly­wood, tai Bro­ad­way.

Skit­so­si­alai­nen ei sai­si ra­ken­taa uut­ta ti­laa mil­lään ve­ruk­keel­la — lop­pu­jen lo­puk­si, tä­mä ei ole mik­si van­ha tu­hou­tui niin ko­vas­ti.

Kaa­ok­sen de­mok­ra­tia on jäl­ki­jär­jes­tys­tä, post-kos­mos­ta. Van­han tu­ho­ami­sen yh­tey­des­sä eh­do­te­taan, et­tei ra­ken­ne­ta jo­tain uut­ta, vaan up­pou­tua ha­jo­ami­sen ilok­si, an­tau­tua rau­ni­oi­den, rau­ni­oi­den, frag­ment­tien ja frag­ment­tien vie­hä­tyk­seen.

Tääl­lä rap­peu­tu­mi­sen ja ha­jo­ami­sen alem­mil­la ta­soil­la avau­tuu uu­sia me­ta­mor­foo­sin ja muu­tok­sen ho­ri­sont­te­ja. Kos­ka ba­se­nes­sin ja san­ka­ruu­den, nau­tin­non ja ki­vun, älyk­kyy­den ja idi­otis­min vä­lil­lä ei ole enää hie­rar­ki­aa, it­se vir­taus, yh­tey­den ti­la verk­koon, juu­rak­koon, on tär­keä.

Kaik­ki tääl­lä on lä­hel­lä toi­si­aan ja ää­ret­tö­män kau­ka­na sa­ma­nai­kai­ses­ti.

Skit­so­saa­rit

Sa­mal­la so­ta ei ka­toa, vaan se si­joi­te­taan yk­si­lön si­sään.

Ka­oot­ti­nen yk­si­lö on so­das­sa it­sen­sä kans­sa; hän pa­hen­taa ja­kau­tu­mis­ta. Ety­mo­lo­gi­ses­ti skit­sof­re­nia tar­koit­taa “leik­kaus­ta”, “leik­kaa­mis­ta”, “pilk­ko­mis­ta” tie­toi­suut­ta. Skit­sof­ree­nik­ko — jo­pa nä­en­näi­ses­ti rau­hal­li­nen — elää vä­ki­val­tai­sen re­pe­ämän ti­las­sa. Hän pääs­tää so­dan si­sään.

Näin Tho­mas Hob­be­sin hy­po­tee­si ih­mis­kun­nan “luon­nol­li­ses­ta ti­las­ta”, jo­ta tä­mä kir­joit­ta­ja ku­vai­lee kaa­ok­sek­si ja kaik­kien so­dak­si kaik­kia vas­taan, on pe­rus­tel­tu uu­del­la kier­rok­sel­la. Mut­ta tä­mä ei ole var­hai­nen “luon­nol­li­nen” val­tio, mut­ta myö­hem­min, ei en­nen hie­rark­kis­ten yh­teis­kun­tien ja val­ti­oi­den tyyp­pien ra­ken­ta­mis­ta, vaan nii­den ro­mah­ta­mi­sen jäl­keen.

Olem­me näh­neet, et­tä kaa­os on ava­ruu­den vas­ta­koh­ta, ai­van ku­ten vi­ha­mie­li­syys on rak­kau­den vas­ta­koh­ta Em­pe­dog­les­sa. Olem­me myös näh­neet, et­tä Eros ja kaa­os ovat suur­ten vä­li­tuot­tei­den vaih­to­eh­toi­sia ti­lo­ja.

  • Kaa­os on so­taa.

Mut­ta ei jo­ka so­ta — lop­pu­jen lo­puk­si, jär­jes­tyk­sen luo­mi­nen on myös so­taa, vä­ki­val­ta, ele­ment­tien ke­syt­tä­mi­nen, ja vir­ta­vii­vais­ta­mal­la nii­tä.

  • Kaa­os on eri­tyi­nen so­ta,

kai­ken so­ta, jo­ka me­nee sy­väl­le si­säl­le.

  • Tä­mä on skit­so­maat­ti­nen so­ta,

jo­ka van­git­see ko­ko ih­mi­sen juu­rak­ko­verk­koi­hin­sa.

To­taa­li­nen so­ta kaa­ok­sen so­ta­na

Täl­lai­sel­la täy­del­li­sel­lä skit­so­so­dal­la ei ole tiu­kas­ti ni­met­tyä alu­et­ta.

Tur­naus tur­naus oli mah­dol­lis­ta vas­ta ti­lan mer­kit­se­mi­sen jäl­keen. Klas­si­sis­sa so­dis­sa oli te­at­te­rei­ta ja tais­te­lu­kent­tä. Näi­den ra­jo­jen ta­ka­na oli ti­laa. Kaa­ok­sel­le an­net­tiin tiu­kas­ti mää­ri­tel­lyt rau­han alu­eet. Ny­kyai­kai­nen ka­oot­ti­sen de­mok­ra­ti­an so­ta ei tun­ne ra­jo­ja. Se to­teu­te­taan kaik­ki­al­la tie­to­verk­ko­jen, dro­nien, dro­nien ja blog­gaa­jien hen­kis­ten ti­lo­jen kaut­ta, jot­ka kai­paa­vat sy­viä eri­mie­li­syyk­siä.

Mo­der­ni so­dan­käyn­ti on mää­ri­tel­män mu­kaan kaa­os­so­ta. Juu­ri nyt löy­de­tään dis­cor­di­an kä­si­te, “vi­ha”, jon­ka löy­däm­me Ovi­dis­ta ja jo­ka on luon­tai­nen joil­le­kin mel­ko mui­nai­sil­le kaa­ok­sen tul­kin­noil­le. Kaa­os pe­rus­tuu juu­ri vi­hal­li­suu­teen — ei­kä vi­hal­li­suu­teen joi­den­kin ja tois­ten vä­lil­lä, mut­ta kaik­ki kaik­kia vas­taan. Ja kaa­ok­sen so­dan ta­voi­te ei ole rau­ha tai uu­si jär­jes­tys, vaan sy­ven­tää vi­hol­li­suut­ta ih­mi­sen vii­mei­siin ker­rok­siin. Täl­lai­nen so­ta ha­lu­aa pois­taa ih­mi­sen yh­tey­des­tään ava­ruu­teen ja sa­mal­la riis­tää hä­nel­tä luo­van voi­man­sa luo­da uu­si ti­la ja syn­nyt­tää uu­si täh­ti.

Tä­mä on ni­me­no­maan so­dan de­mok­raat­ti­suut­ta. Se ei joh­du niin pal­jon val­ti­ois­ta kuin hys­tee­ri­ses­ti ja­kau­tu­neis­ta yk­si­löis­tä. Kaik­ki vää­ris­tyy tääl­lä — st­ra­te­gia, tak­tiik­ka, tek­ni­nen ja in­hi­mil­li­nen ta­sa­pai­no, no­peus, ele, toi­min­ta, jär­jes­tys, ku­ri, jne. Kaik­ki tä­mä on jo sys­te­ma­ti­soi­tu verk­ko­kes­kei­sen so­dan­käyn­nin te­ori­as­sa. Yh­dys­val­tain so­ti­las­joh­to on 1990-lu­vun alus­ta läh­tien pyr­ki­nyt to­teut­ta­maan kaa­os­te­ori­aa so­dan tai­tee­seen. Vii­meis­ten 30 vuo­den ai­ka­na tä­mä pro­ses­si on jo käy­nyt lä­pi mo­nia vai­hei­ta.

Uk­rai­nan so­ta toi mu­ka­naan juu­ri tä­män ko­ke­muk­sen — suo­ran ko­ke­muk­sen kaa­ok­sen kä­sit­te­lys­tä.

Viitetiedostot


  1. Книга Бытия 1:2.

    [1] 1. Moos. 1:2.

  2. Связь между бездной Аваддон, расположенной ниже ада, шеола (как аналог Тартара у греков) и скольжением прекрасно показывает в своих работах Е.А.Авдеенко. См. Авдеенко Е.А. Псалмы: библейское мировоззрение. М.: Классис, 2016.

    [2] Hel­ve­tin ala­puo­lel­la si­jait­se­van Avad­don-kui­lun, she­olan (Tar­ta­ruk­sen ana­lo­gi­na kreik­ka­lais­ten kes­kuu­des­sa) ja liu­ku­mi­sen vä­li­nen yh­teys on täy­sin osoi­tet­tu E.A. Av­deen­kon te­ok­sis­saan. Kat­so Av­dey­en­ko E.A. Psal­mit: raa­ma­tul­li­nen maa­il­man­ku­va. Mos­ko­va: Clas­sis, 2016.



Ys­tä­vyys-Saat­tue Muur­mans­kiin

Ve­nä­läi­set ja suo­ma­lai­set ovat vel­jiä ikui­ses­ti.

Lähde

“Olem­me ys­tä­viä, olem­me naa­pu­rei­ta” tai “Ys­tä­vyys­saat­tue” saa­pui Mur­mans­kiin Suo­mes­ta

Ve­nä­läi­set ja suo­ma­lai­set ovat vel­jiä ikui­ses­ti. Tä­tä miel­tä ovat vii­me vii­kon­lop­pu­na Mur­mans­kiin saa­pu­neet Ys­tä­vyys­sat­tu­een jä­se­net. Toi­min­nan jär­jes­tä­jä on Ja­nus Put­ko­nen, et­ni­nen suo­ma­lai­nen, jo­ka pa­ko­tet­tiin asu­maan Ve­nä­jäl­le ko­ti­maas­saan vai­non vuok­si. Ja mat­kan tar­koi­tus, jo­hon mo­net Suo­men asuk­kaat osal­lis­tui­vat mie­lel­lään, on osoit­taa ve­nä­läi­sil­le, et­tä huo­li­mat­ta po­lii­tik­ko­jen kai­kis­ta yri­tyk­sis­tä erot­taa nä­mä kak­si kan­saa,

ta­val­li­set ih­mi­set ha­lu­avat py­syä hy­vi­nä naa­pu­rei­na ja ys­tä­vi­nä.

https://www.you­tu­be.com/em­bed/FS1FA9U2FPc

Ystävyys-Saattue Muurmanskiin

Vi­ral­li­nen osa suo­ma­lais­ten vie­rai­lus­ta Mur­mans­kis­sa al­koi ys­tä­vyy­den sep­pe­leen aset­ta­mi­ses­ta Neu­vos­to­lii­ton ark­ti­sen puo­lus­ta­jien muis­to­mer­kin juu­rel­le Suu­ren isän­maal­li­sen so­dan ai­ka­na. Toi­min­nan jär­jes­tä­jän Ja­nus Put­ko­sen mu­kaan ky­sees­sä on sym­bo­li sil­le, mi­tä suo­ma­lai­set muis­ta­vat: Ve­nä­jä on ol­lut Suo­mel­le hy­vä naa­pu­ri vuo­si­kym­me­niä. Ny­kyi­sin suo­ma­lai­set po­lii­ti­kot yrit­tä­vät tu­ho­ta sol­mi­tut hy­vät naa­pu­ruus­suh­teet, mut­ta mo­ni Suo­men asu­kas ei ole sa­maa miel­tä tä­män asi­an to­te­amuk­sen kans­sa.

Ys­tä­vyys­saat­tu­een jär­jes­tä­jä Ja­nus Put­ko­nen:

– “Jo­kai­nen toi­min­taan osal­lis­tu­nut vaa­ran­taa hy­vin­voin­tin­sa. He ovat hy­vin roh­kei­ta ih­mi­siä. He toi­vat rak­kaut­ta sy­dä­meen­sä. Mut­ta tä­mä on nyt kiel­let­ty län­nes­sä. Suo­men hal­li­tuk­sen vi­ral­li­nen kan­ta on, et­tä ys­tä­vyys ja rau­ha va­hin­goit­ta­vat Suo­men ima­goa.”

Ys­tä­vyys­saat­tue-oh­jel­ma oli in­ten­sii­vi­nen. He­ti sep­pe­leen aset­ta­mi­sen jäl­keen mat­kan osal­lis­tu­jat me­ni­vät tal­vi­so­das­sa sur­man­sa saa­nei­den muis­to­ti­lai­suu­teen. Tä­mä Suo­men ja Neu­vos­to­lii­ton vä­li­nen konf­lik­ti ta­pah­tui vuon­na 1939. Ja suo­ma­lai­set ovat var­mo­ja, et­tä mai­dem­me vas­tak­kai­na­set­te­lun ei pi­täi­si tois­tua. MA­GU:n edus­ta­jat, jois­ta tu­li seu­raa­va koh­ta mie­le­no­soit­ta­jien vie­rai­lul­le, us­ko­vat myös. Tääl­lä on his­to­ri­al­li­nen jäl­leen­ra­ken­nusk­lu­bi, jo­ka tut­kii myös tal­vi­so­dan ta­pah­tu­mia.

Ale­xan­der Cha­pen­ko, Mos­ko­van val­ti­ony­li­opis­ton his­to­ri­an ja oi­keus­tie­teen lai­tok­sen apu­laisp­ro­fes­so­ri:

– “Jäl­leen­ra­ken­nuk­sel­la ei ole mi­tään te­ke­mis­tä po­li­tii­kan kans­sa. So­ti­laat tais­te­li­vat Jo­pa an­ta­mat­ta ar­vo­tuo­mi­oi­ta te­oil­leen, täs­sä ta­pauk­ses­sa Suo­men ar­mei­jan toi­mil­le. Teh­tä­väm­me on luo­da luo­tet­ta­vin ku­va vi­hol­li­ses­ta, jot­ta kan­sam­me, Mur­mans­kin asuk­kaat, kun he tu­le­vat ta­pah­tu­miin, voi­vat sel­väs­ti ym­mär­tää, et­tä nä­mä ovat suo­ma­lai­sia, joi­den kans­sa tais­te­lim­me noi­na vuo­si­na. Ja he pys­tyi­vät erot­ta­maan pu­na-ar­mei­jan so­ti­laan oi­kein suo­ma­lai­ses­ta so­ti­laas­ta.”

Suo­men de­le­gaa­ti­oon kuu­luu pait­si ikäih­mi­siä, jot­ka pa­hoit­te­le­vat mai­den vä­li­sen yh­teis­työn kat­ke­amis­ta. Mu­ka­na on myös nuo­ria. Esi­mer­kik­si 25-vuo­ti­as Eve­li­na Rii­ko­la, jon­ka mie­les­tä myös Suo­men po­li­tiik­ka on kään­ty­nyt vää­rään kään­tee­seen.

Ys­tä­vyys­saat­tu­ee­seen osal­lis­tu­va Eve­li­na Rii­ko­la:

– “On hy­vin su­rul­lis­ta, et­tä Suo­mes­sa on niin pal­jon me­di­ap­ro­pa­gan­daa. Ja on hy­vin su­rul­lis­ta, et­tä mo­net ih­mi­set ovat jou­tu­mas­sa sen vai­ku­tus­val­lan al­le ja al­ka­vat us­koa, et­tä mei­dän pi­täi­si vi­ha­ta Ve­nä­jää ja Ve­nä­jän kan­saa. Mut­ta tä­mä ei ole si­tä, mi­tä mie­les­tä­ni tar­vi­taan. En ole ol­len­kaan sa­maa miel­tä sii­tä, mi­tä hal­li­tuk­sem­me te­kee.”

– “On kuin hei­dän ta­ka­naan oli­si joi­tain pa­ho­ja voi­mia, jot­ka pa­kot­ta­vat hei­dät te­ke­mään mi­tä te­ke­vät. Ja en ole sa­maa miel­tä sii­tä ol­len­kaan.”

Myös toi­nen saat­tu­een jä­sen, Ti­mo Si­po­la, on su­rul­li­nen mai­den vä­li­sen yh­teis­työn men­neis­tä ajois­ta. Ti­mo on tun­net­tu suo­ma­lai­nen ko­ru­suun­nit­te­li­ja. Hän te­ki omat tuot­teen­sa kai­kil­le Suo­men pre­si­den­teil­le ja jo­pa joil­le­kin prins­seil­le. Hä­nel­lä oli myös lii­ke­kump­pa­ni Mos­ko­vas­sa. Mut­ta Ti­mo ei ole kos­kaan käy­nyt Mur­mans­kis­sa, vaan hän on jo pit­kään haa­veil­lut tu­le­mi­ses­ta. Kul­ta­sep­pä ei saa­pu­nut tyh­jin kä­sin ja toi mu­ka­naan lah­jan: vain Suo­mes­ta löy­ty­väs­tä ai­nut­laa­tui­ses­ta ki­ves­tä, spekt­ro­lii­tis­ta, val­mis­te­tun hah­mon.

Ys­tä­vyys­saat­tu­een mu­ka­na ole­va Ti­mo Si­po­la:

– “Ra­kas­tan ve­nä­jää. Tä­mä on yk­si tär­keim­mis­tä syis­tä, mik­si olen tääl­lä. Olem­me ys­tä­viä ja naa­pu­rei­ta. Mik­si tä­mä vas­tak­kai­na­set­te­lu? Tä­mä on niin tyh­mää.”

Suo­men ys­tä­vyys­saat­tue vii­pyi Mur­mans­kis­sa ko­ko vii­kon­lo­pun ja pa­la­si vas­ta sun­nun­tai-il­ta­na. Suo­ma­lai­set vei­vät ko­tiin mat­kan po­si­tii­vis­ten tun­tei­den li­säk­si myös it­se­luot­ta­muk­sen­sa sii­hen, et­tä ta­val­lis­ten ih­mis­ten ys­tä­vyys pys­tyy vie­lä päi­hit­tä­mään vi­ral­li­sen po­li­tii­kan, jo­ka pyr­kii tu­ho­amaan mai­dem­me mah­dol­li­set si­teet.



Uk­rai­na lo­pet­taa ih­mi­soi­keu­det

Uk­rai­na lo­pet­taa ih­mi­soi­keu­det

Lähde

Uk­rai­nan kan­sal­li­nen tur­val­li­suus- ja puo­lus­tus­neu­vos­to päät­ti 1. jou­lu­kuu­ta 2022 “kiel­tää Ve­nä­jän fe­de­raa­ti­on pro­pa­gan­da­kes­kuk­siin kuu­lu­via us­kon­nol­li­sia jär­jes­tö­jä toi­mi­mas­ta Uk­rai­nas­sa”, pre­si­dent­ti Ze­lens­ky il­moit­ti al­le­kir­joit­ta­es­saan ase­tus­ta 820/2022.

“In­teg­raa­li­set na­ti­ona­lis­tit” oli­vat jo kiel­tä­neet or­to­dok­si­sen kir­kon toi­sen maa­il­man­so­dan ai­ka­na.

“Val­ti­ol­li­nen et­no­po­li­tii­kan ja oman­tun­non­va­pau­den vi­ras­to” (ki­va ni­mi ra­sis­ti­sel­le kä­sit­teel­le!) sai teh­tä­väk­seen sul­kea or­to­dok­si­sen kir­kon ra­ken­nuk­set, jot­ka toi­mi­vat Mos­ko­van pat­ri­ar­kaa­tin alai­suu­des­sa. Tä­hän men­nes­sä on pi­dä­tet­ty kym­men­kun­ta piis­paa.

Uk­rai­nan pre­si­dent­ti kat­soo kun­ni­oit­ta­van­sa oman­tun­non­va­paut­ta Eu­roo­pan neu­vos­ton nor­mien mu­kai­ses­ti nyt, kun Ve­nä­jän fe­de­raa­tio ei ole enää sen jä­sen jä­sen.

Kak­si viik­koa sit­ten Uk­rai­nan tur­val­li­suus­pal­ve­lu (SBU) hyök­kä­si or­to­dok­si­seen luos­ta­riin Ki­ovas­sa ja pi­dät­ti pa­pin, jo­ka oli us­kal­ta­nut ni­me­tä Uk­rai­nan “syn­ty­mä­maak­si” Ve­nä­jän.

Twit­te­ris­sä, Do­nald Trump Jr. (en­ti­sen pre­si­den­tin poi­ka) ih­met­te­li Uk­rai­nan kä­si­tys­tä va­pau­des­ta ja eh­dot­ti vie­lä 100 mil­jar­din dol­la­rin lä­het­tä­mis­tä tar­kis­ta­mat­ta, mi­ten si­tä käy­te­tään.

Saa­pu­es­saan Ki­ovaan 3. jou­lu­kuu­ta 2022 ali­val­ti­osih­tee­ri Vic­to­ria Nu­land huu­dah­ti:

– “Tä­nään tais­te­let­te pait­si va­pau­den, myös de­mok­raat­tis­ten ar­vo­jen puo­les­ta”.



Val­hei­den Val­ta­me­ri

Ai­kam­me yli­voi­mai­ses­ti mer­kit­tä­vin il­miö on tees­ken­te­ly sii­tä, et­tä jut­tu­ja joi­ta ta­pah­tuu ei ole ta­pah­tu­mas­sa, ja jut­tu­ja, joi­ta ei ta­pah­du, ta­pah­tuu. Se on toi­nen ta­pa sa­noa, et­tä eläm­me kään­tei­sen to­del­li­suu­den maas­sa, jo­ta ym­pä­röi

Val­hei­den val­ta­me­ri.

Kun val­he on tot­ta ja to­si val­het­ta

Pre­si­den­til­lä, jol­la on sel­väs­ti — sa­no­kaam­me nyt koh­te­li­aas­ti — kog­ni­tii­vi­sia on­gel­mia, ei ole kog­ni­tii­vi­sia on­gel­mia. So­das­sa ole­va maa, jo­ka on me­net­tä­nyt enem­män kuin 100’000 so­ti­las­ta 1 ja sen ener­gi­ajär­jes­tel­mä tu­hot­tu, ei ole oi­ke­as­taan ole me­net­tä­nyt yli 100’000 so­ti­las­ta 2 ja on voit­ta­mas­sa so­dan. Maa, jo­ka on jär­jes­tel­mäl­li­ses­ti pom­mit­ta­nut noi­ta jär­jes­tel­miä ja jat­ku­vas­ti käyn­nis­tä­nyt uu­sia oh­jus­hyök­käys­ten aal­to­ja, on ol­lut il­man oh­juk­sia maa­lis­kuus­ta 2022 läh­tien 3 ja on hä­vi­ämäs­sä konf­lik­tin.

Ko­vat bi­olo­gi­set erot XY-kro­mo­so­min ja XX-kro­mo­so­min vä­lil­lä, ei­vät ole to­del­la­kaan ko­via bi­olo­gi­sia ero­ja ol­len­kaan.

Mas­sii­vi­nen inf­laa­tio, jo­ka joh­tui pää­asi­as­sa bil­joo­nien dol­la­rei­den el­vy­tyk­ses­tä ja maa­il­man­ta­lou­den sul­ke­mi­ses­ta, jo­ka oli suu­rel­ta osin sul­jet­tu val­heel­li­sin pe­rus­tein, ei to­del­la­kaan ai­heu­du lä­het­tä­mäl­lä bil­joo­nia dol­la­rei­ta maa­il­man­ta­lou­teen, jo­ka puo­les­taan oli ajet­tu alas vää­rän tees­ken­te­lyn al­la.

Vi­rus, jon­ka Yh­dis­ty­neen ku­nin­gas­kun­nan hal­li­tus myön­si, et­tä hä­nel­lä oli in­fek­tio Kuol­lei­suu­sas­te 0,096%, 4 ja jo­ka oli liit­tyy kes­ki­mää­räi­seen kuo­le­ma­ni­kään nor­maa­li kes­ki-ikä kuo­le­ma, oli to­del­la mah­dol­li­ses­ti tap­pa­va kai­kil­le.

Mut­ta kaik­kein häm­mäs­tyt­tä­vin kai­kis­ta näis­tä il­mi­öi­tä, kui­ten­kin, on jat­ku­va tees­ken­te­ly et­tä

  • lää­kin­näl­li­nen tuo­te, jo­ka on tap­pa­nut tai va­hin­goit­ta­nut mil­joo­nia ym­pä­ri maa­il­maa,
  • ei ole tap­pa­nut tai va­hin­goit­ta­nut mil­joo­nia ym­pä­ri maa­il­maa.

Se ei ta­pah­du, vaik­ka se on ta­pah­tuu.

Ta­li­do­mi­di

Vaik­ka ka­tast­ro­faa­li­nen va­hin­ko ne ai­heut­ta­vat on osoi­tuk­se­na tie­dot kai­kis­ta kaik­ki­al­la maa­il­mas­sa, 5 he ovat vi­ral­li­ses­ti tur­vas­sa ja te­ho­kas, huo­li­mat­ta sii­tä, et­tä se on il­mei­ses­ti Fa­ke ja Vi­al­li­nen.

Oli­pa ker­ran, kun lää­ke­tie­teel­li­nen tuo­te oli osoi­te­taan ole­van, tai jo­pa epäil­lään ole­van, ai­heut­taa hait­ta­ta­pah­tu­mat, se pois­tet­tiin jul­ki­sil­ta käyt­tää vä­lit­tö­mäs­ti. Tun­ne­tuin esi­merk­ki täs­tä on ta­li­do­mi­di, jo­ka jul­kais­tiin vuon­na 1957 hoi­to ah­dis­tu­nei­suu­teen, uni­häi­ri­öi­hin ja rat­kai­se­vas­ti, aa­mu­pa­hoin­voin­tia, mut­ta mi­kä oli pe­ruu­tet­tu vain nel­jä vuot­ta myö­hem­min huo­le­nai­hei­den kes­kel­lä et­tä se oli vas­tuus­sa syn­ty­män kas­vus­ta vi­ko­ja. 6 Jot­kut ar­vi­ot aset­ta­vat nyt nu­me­ron vau­vois­ta, jot­ka kär­si­vät poik­ke­avuuk­sis­ta joh­tu­van lääk­keen noin 10,000, kans­sa Lä­hes puo­let näis­tä päät­tyy kuo­le­maan.

Huo­mi­oon on kol­me erit­täin mie­len­kiin­tois­ta asi­aa Ta­li­do­mi­di-jak­sos­ta. 7 En­sin­nä­kin, “tie­teel­li­nen kon­sen­sus” en­nen ym­mär­tä­mi­nen sii­tä, mi­tä se te­ki vau­voil­le, oli et­tä äi­deil­le an­ne­tut lääk­keet ei­vät voi­neet ylit­tää is­tu­kan ra­jaa. 8 Toi­sek­si poik­ke­avuuk­sia se ai­heut­ti usein poik­ke­avat vau­va vau­val­le, lu­kuis­ten elin­ten ol­les­sa vai­kut­taa. Ja kol­man­nek­si, 9 ei­vät kaik­ki vau­vat joi­den äi­dit ot­ti­vat tä­män lääk­keen, vai­kut­ti, mut­ta vas­ta myö­hem­min ha­vait­tiin, et­tä hai­tal­li­set vai­ku­tuk­sia ta­pah­tui, jos äi­ti ot­ti sen vä­lil­lä 20 ja 37 päi­vää he­del­möi­tyk­sen jäl­keen. Nä­mä kol­me asi­at se­lit­tä­vät osit­tain, mik­si kes­ti nel­jä vuot­ta jot­ta yh­teys ym­mär­ret­tiin, mut­ta ai­ka en­sim­mäi­sen jul­ki­sen lau­sun­non vä­lil­lä yh­dis­tä­vät ta­li­do­mi­di ja poik­ke­avuuk­sia vau­vat — Lan­ce­tis­sa jul­kais­tu kir­je aust­ra­li­alai­sel­ta lää­kä­ril­tä, Wil­li­am McB­ri­de a kir­je jul­kais­tu Lan­cet al­ka­en Aust­ra­li­alai­nen lää­kä­ri, Wil­li­am McB­ri­de vuon­na 1961 10 — Län­si-Sak­san ve­täy­ty­mi­seen val­mis­ta­ja, Che­mie Grünent­hal GmbH, oli juu­ri päi­vää.

Nä­et­kö, mi­tä he te­ki­vät? Edel­li­nen ole­tus et­tä lää­ki­tys ei voi­nut ylit­tää is­tu­kan es­teen osoi­tet­tiin ole­van vää­rä, uu­sien to­dis­tei­den pe­rus­teel­la. Se, et­tä pis­tei­tä oli ei ole ai­em­min piir­ret­ty lu­kuis­ten vä­lil­lä eri­lai­sia poik­ke­avuuk­sia, joi­ta näh­tiin ei es­tä­nyt pis­tei­den liit­tä­mis­tä ker­ran vaa­ti­mus teh­tiin. Se, et­tä poik­ke­avuu­det ei näh­ty kai­kis­sa vau­vois­sa, joi­den äi­dit oli ot­ta­nut ta­li­do­mi­dia, si­tä ei käy­tet­ty smo­kesc­reen pii­lot­taa ne, jot­ka kär­si­vät. Pi­kem­min­kin to­del­li­nen tie­de ja to­dis­tei­den ke­rää­mi­nen ai­heut­ti ole­tuk­sia tar­kis­tet­ta­vak­si, poik­ke­avuuk­sia ky­see­na­lais­tet­tu, ja il­mei­ses­ti vaa­ral­li­nen tuo­te pe­ruu­tet­ta­va lä­hes vä­lit­tö­mäs­ti.

Kor­rup­tio pe­las­taa ri­kol­li­sen

Ku­vit­te­le, et­tä heil­lä oli­si ol­lut ins­ti­tu­ti­onaa­li­nen kor­rup­tio, hal­li­tuk­sen ja tie­do­tus­vä­li­nei­den kol­luu­sio, ja val­ta­va vai­ku­tus far­ma­seut­tis­ten yri­tys­ten et­tä meil­lä on nyt. Ku­vit­te­le, et­tä he oli­si­vat oli Twit­ter, Fa­ce­book, Fact Chec­kers ja Glo­ba­lis­ti­nen Prav­da me­dia sil­loin. Ku­vit­te­le An­ti-ta­li­do­mi­de­rien ja ta­li­do­mi­din tah­raus Sa­la­liit­to­te­oree­ti­kot, joil­la oli­si ta­pah­tui. Ku­vit­te­le pe­ruut­ta­mis­ta ja pilk­kaa­mis­ta jot­ka ky­sy­vät tai vaa­ti­vat tut­ki­muk­sia. Ku­vit­te­le strip­paus Wil­li­am McB­ri­den lää­kä­rin­to­dis­tus ja mus­ta­maa­laus kam­pan­ja hän­tä vas­taan. Ja mi­kä pa­hin­ta, ku­vi­tel­la cack­ling ir­ti­sa­no­mi­nen nii­den van­hem­pien, joi­den lap­set oli­vat kuol­leet tai syn­ty­neet vam­mai­sia.

Oli sa­ma erit­täin voi­ma­kas far­ma­seut­ti­nen lää­ke­val­mis­te yri­tyk­set, jot­ka työs­ken­te­le­vät ca­hoots hal­li­tuk­sen kans­sa ja Glo­ba­lis­ti Prav­da ol­lut ole­mas­sa tuol­loin, Ta­li­do­mi­di ras­kaa­na ole­vil­le nai­sil­le ei oli­si py­säy­tet­ty, kun tie­dot ja to­dis­teet oli­vat osoit­ta­en sen ole­van hai­tal­lis­ta. Pi­kem­min­kin hai­tal­li­set vai­ku­tuk­set oli­si jä­tet­ty huo­mi­ot­ta tai lai­tet­tu mi­tä vää­häi­nen hö­lyn­pö­lyä hal­li­tuk­set ja nii­den Glo­ba­list Prav­da pi­ka­kir­joit­ta­jat päät­ti­vät kaa­su­va­lo ih­mi­set päi­vän kans­sa, ja ku­ka ta­han­sa sen ky­see­na­lais­ta­mi­nen pi­ti hä­pe­ää sa­la­liit­toa te­oree­tik­ko.

Kun ky­sees­sä on sy­to­tok­si­set gee­ni­hoi­dot, naa­mi­oin­ti-ro­kot­tei­na, se on ol­lut tie­dos­sa kah­den vuo­den ajan, et­tä he te­ke­vät ei py­sy pis­tos­koh­das­sa, mut­ta saa ja­etaan ym­pä­ri ke­hoa, mu­kaan lu­kien yli­tys ve­ri-ai­vo­es­teen. Sil­ti toi­sin kuin Ta­li­do­mi­dia, nii­tä ei ole py­säy­tet­ty. Se on ol­lut tun­net­tu kah­den vuo­den ajan eri hal­li­tuk­sen hait­ta­ta­pah­tu­ma si­vus­to­ja, et­tä ne ai­heut­ta­vat lu­kui­sia eri­lai­sia hait­ta­ta­pah­tu­mia. Sil­ti toi­sin kuin ta­li­do­mi­di, nii­tä ei ole py­säy­tet­ty. Kah­den vuo­den ajan on tie­det­ty, et­tä vaik­ka nä­mä asi­at ei­vät va­hin­goi­ta kaik­kia ly­hy­tai­kai­sia ai­na­kin, he ovat to­dis­tet­ta­vas­ti va­hin­goit­ti mil­joo­nia ja jat­kaa niin. Sil­ti toi­sin kuin ta­li­do­mi­di, nii­tä ei ole py­säy­tet­ty.

Kuin­ka mon­ta ih­mis­tä enem­män — eri­tyi­ses­ti nuo­ria ih­mi­set — kes­tää­kö “kuol­la yh­täk­kiä”, “kuol­la yl­lät­tä­en” tai sa­da äkil­li­nen ja tap­pa­va syö­pä tai neu­ro­lo­gi­nen on­gel­ma en­nen il­mei­nen kor­re­laa­tio myr­kyl­lis­ten ja­bien vä­lil­lä ja myr­kyl­li­set seu­rauk­set ovat ai­na­kin tun­nus­tet­tu? Kuu­si­kym­men­tä vuot­ta sit­ten, yk­si kir­jain Lan­cet riit­ti hä­ly­tyk­sen ja saa­da ta­li­do­mi­di pois. Va­li­tet­ta­vas­ti, in our ny­kyi­nen vää­ren­nös ja vi­al­li­nen yh­teis­kun­ta sen kans­sa Vää­ren­ne­tyt ja vi­al­li­set lai­tok­set, kaik­ki va­ka­vat kes­kus­te­lu far­ma­seut­tis­ten yri­tys­ten vää­ren­nök­ses­tä ja Vi­al­li­set lää­ke­tie­teel­li­set tuot­teet ovat kiel­let­ty­jä. Ja niin edel­leen se me­nee.


  1. mo­re than 100,000 sol­diers

  2. hasn’t actually lost over 100,000 soldiers

  3. has been almost out of missiles since March

  4. Infection Mortality Rate of 0.096%

  5. evidenced by data from all over the world

  6. Some estimates

  7. Firstly

  8. Secondly

  9. And thirdly

  10. a letter published in the Lancet from an Australian doctor, William McBride in 1961



Kau­ko-Itä Va­lit­see Kii­nan

Län­si­maa­lai­si­na tie­däm­me, et­tä vah­vuu­tem­me on yh­teis­ten ar­vo­jem­me vah­vis­ta­ma yh­te­näi­syy­tem­me. Mut­ta näi­nä päi­vi­nä näyt­tää sil­tä, et­tä kaik­ki tä­mä voi­ma on osoit­tau­tu­mas­sa tyh­jäk­si.

Lau­an­tai­na, 19 Mar­ras­kuu­ta 2022 sa­lai­nen kol­men­vä­li­nen ko­mis­sio pi­ti ko­kouk­sen To­ki­os­sa. 1

En­sim­mäis­tä ker­taa or­ga­ni­saa­ti­on 50-vuo­ti­ses­sa his­to­ri­as­sa, leh­dis­tö — kol­me toi­mit­ta­jaa Nik­kei Aa­si­as­ta — sai to­dis­taa ko­mis­si­on Aa­si­an ja Tyy­nen­me­ren ryh­män ko­kous­ta sil­lä edel­ly­tyk­sel­lä, et­tä he ei­vät pal­jas­ta edus­ta­jia ni­mel­tä ra­por­toi­des­saan lau­sun­nois­ta.

Rahm Ema­nu­el, Yh­dys­val­tain Ja­pa­nin suur­lä­het­ti­läs esit­ti huo­mau­tuk­sen­sa pu­hees­sa, jon­ka ot­sik­ko oli

“De­mok­ra­tia vs. au­tok­ra­tia: Nä­et tai­te­koh­dan de­mok­ra­ti­an me­nes­tyk­ses­sä vuon­na 2022.”

Tar­koi­tuk­se­na oli pal­vel­la kaik­kia ta­va­no­mai­sia glo­ba­lis­ti­sia kes­kus­te­lu­me­di­oi­ta, mut­ta näyt­tää sil­tä, et­tä Aa­si­an edus­ta­jat ei­vät ol­leet lii­an vai­kut­tu­nei­ta täs­tä.

En­ti­nen ja­pa­ni­lai­nen vir­ka­mies haas­toi Ema­nu­elin

Mi­tä suur­lä­het­ti­läs pu­huu? Mei­dän on si­tou­dut­ta­va Kii­naan.

Jos pa­ko­tat­te maat va­lit­se­maan puo­len­sa, Kaak­kois-Aa­si­an maat va­lit­se­vat Kii­nan.

Tär­kein asia ei ole pa­kot­taa te­ke­mään va­lin­taa.

Fi­lip­pii­nien ve­te­raa­ni­jä­sen sa­noi,

Kun kak­si nor­sua tais­te­lee kuo­le­maan as­ti, me kaik­ki olem­me kuol­lei­ta.

Ja ky­sy­mys on: mik­si?

Ko­mis­si­on toi­meen­pa­ne­van ko­mi­te­an jä­sen ja seu­raa­va joh­ta­ja Aa­si­an ja Tyy­nen­me­ren ryh­män Ma­sa­hi­sa Ike­da sa­noi

Mie­les­täm­me Yh­dys­val­tain po­li­tiik­ka Aa­si­aa koh­taan, eri­tyi­ses­ti Kii­naa, on ol­lut ah­das­mie­li­nen ja pe­rik­si an­ta­ma­ton …

Vaik­ka kes­kus­te­lu­jen kie­li oli dip­lo­maat­ti­nen, oli sel­vää, et­tä aa­si­alai­set val­tuu­te­tut tor­ju­vat suu­rel­ta osin Yh­dys­val­to­jen Aa­si­an po­li­tii­kan.

Kai­ken kaik­ki­aan ko­koon­tu­mis­ta ku­vail­tiin her­mos­tu­neek­si sii­tä, et­tä maa­il­ma on me­nos­sa vää­rään suun­taan, Et­tä

  • on­gel­ma on Ame­rik­ka ja et­tä
  • Se on ni­me­no­maan Yh­dys­val­to­jen tai­pu­mus vie­dä ide­olo­gi­an­sa mui­hin mai­hin.

  1. Trilateral Comission

    https://archive.today/8mCWV



Da­vid Brock, Clin­to­nin kä­ty­ri ja pro­pa­gan­dis­ti, on kut­sut­tu pe­las­ta­maan Bi­de­nit

David Brock, Clinton’in kätyri, joka vetäytyi parrasvaloista kärsittyään sydänkohtauksen, on palannut takaisin.

Seuraavien kahden vuoden aikana, “Facts First” USA:n johtajana, hänellä on 10 miljoona dollaria käytettävissään häpäistäkseen kongressin tutkijoita, jotka yrittävät valaista Hunter Bidenin tapausta.

Helmikuussa 2017 Thierry Meyssan oli paljastanut keinot ja kampanjan, jonka David Brock käytti Donald Trumpia vastaan. 1 Tavoitteena oli halventaa valittua presidenttiä, jo ennen kuin hän muutti Valkoiseen taloon, kuvaamalla häntä valkoisena ylivaltaisena Venäjän vaikutuksen alaisena. Tämä jättimäinen kansainvälinen kampanja oli osittain onnistunut, mikä johti kahteen kongressin menettelyyn tavoitteen asettamiseksi.

David Brockin menetelmä on erittäin vaarallinen: keräämällä syytteet, jotka ovat yleisesti täysin tekaistuja, Clintonit aikovat heittää epäilyksiä ihmisille, jotka todennäköisesti horjuttavat presidentti Bideniä riippumatta siitä, keitä he ovat. Heidän pelinsä voi lopulta heikentää instituutioiden auktoriteettia ilman, että kukaan pystyy palauttamaan sitä.

Tällä tavoin saksalaiset sosialistit itse tuhosivat Weimarin tasavallan (1918 – 1933) siinä uskossa, että he suojelivat sitä, mikä tasoitti tietä natsismille.


  1. The Clinton system to discredit Donald Trump



Glo­baa­li Ete­lä Syn­nyt­tää Uu­den Kään­teen­te­ke­vän Ra­ha­jär­jes­tel­män

Ete­lä haas­taa län­si­mai­sen ra­ha­jär­jes­tel­män, Eu­raa­si­an ta­lous­liit­to joh­taa glo­baa­lia ete­lää koh­ti uut­ta yh­teis­tä mak­su­jär­jes­tel­mää Yh­dys­val­tain dol­la­rin ohit­ta­mi­sek­si.

Eu­raa­si­an ta­lous­liit­to (EA­EU) 1 no­peut­taa yh­tei­sen mak­su­jär­jes­tel­män suun­nit­te­lua, jos­ta on kes­kus­tel­tu kii­na­lais­ten kans­sa tii­viis­ti lä­hes vuo­den ajan EA­EU:n in­teg­raa­ti­os­ta ja mak­ro­ta­lou­des­ta vas­taa­van mi­nis­te­rin Ser­gey Gla­zy­evin joh­dol­la. 2

Ete­län G20-ryh­mä

Eu­raa­si­an ta­lous­ko­mis­si­on (EEC) 3 sään­te­ly­eli­men kaut­ta Eu­raa­si­an ta­lous­ko­mis­sio (EA­EU) on juu­ri esit­tä­nyt erit­täin va­ka­van eh­do­tuk­sen BRICS-mail­le, 4 jot­ka ovat rat­kai­se­vas­ti jo muut­tu­mas­sa BRICS+:ksi, erään­lai­sek­si glo­baa­lin ete­län G20-ryh­mäk­si. 5

Jär­jes­tel­mä si­säl­tää yh­den mak­su­kor­tin — se kil­pai­lee suo­raan Vi­san ja Mas­ter­car­din kans­sa — yh­dis­tä­mäl­lä jo ole­mas­sa ole­vat ve­nä­läi­sen MIR:n, Kii­nan Uni­on­Pay:n, In­ti­an Ru­Pay:n, Bra­si­li­an Elo:n, ja muut mak­su­kor­tit.

Tä­mä on suo­ra haas­te län­nen suun­nit­te­le­mal­le, ja pa­kot­ta­mal­le, ra­ha­jär­jes­tel­mäl­le ai­van sil­mäs­tä sil­mään. Ja se tu­lee ai­van BRICS-jä­sen­mai­den kan­noil­la, jot­ka jo käy­vät kah­den­vä­lis­tä kaup­paa pai­kal­li­sis­sa va­luu­tois­sa, ja ohit­ta­vat Yh­dys­val­tain dol­la­rin.

Tä­mä EA­EU-BRICS-liit­to on ol­lut jo pit­kään te­keil­lä — ja en­na­koi nyt myös uu­den ge­ota­lou­del­lis­ta su­lau­tu­mis­ta Shang­hain yh­teis­työ­jär­jes­tön (SCO) 6 jä­sen­mai­den kans­sa.

EAEU pe­rus­tet­tiin vuon­na 2015 Ve­nä­jän, Ka­zaks­ta­nin ja Val­ko-Ve­nä­jän tul­li­lii­tok­si, jo­hon liit­tyi­vät vuot­ta myö­hem­min Ar­me­nia ja Kir­gi­sia. Viet­nam on jo EA­EU:n va­paa­kaup­pa­kump­pa­ni, ja äs­ket­täin hy­väk­syt­ty SCO:n jä­sen Iran on myös te­ke­mäs­sä so­pi­mus­ta.

EAEU:n tar­koi­tuk­se­na on to­teut­taa ta­va­roi­den, pal­ve­lui­den, pää­oman ja työ­voi­man va­paa liik­ku­vuus jä­sen­mai­den vä­lil­lä. Uk­rai­na oli­si ol­lut EA­EU:n jä­sen, el­lei Oba­man hal­lin­non to­teut­ta­ma Mai­da­nin val­lan­kaap­paus­ta vuon­na 2014 oli­si ta­pah­tu­nut.

Ra­ha­jär­jes­tel­mä

EEC:n pu­heen­joh­ta­jan neu­vo­nan­ta­ja Vla­di­mir Ko­val­jov ki­teyt­ti kai­ken ve­nä­läi­sel­le sa­no­ma­leh­del­le Iz­ves­ti­al­le.

  • Pai­no­pis­te on yh­teis­ten ra­hoi­tus­mark­ki­noi­den pe­rus­ta­mi­ses­sa,
  • ja en­si­si­jai­se­na ta­voit­tee­na on ke­hit­tää yh­tei­nen “vaih­to­mark­ki­na”:

– “Olem­me edis­ty­neet huo­mat­ta­vas­ti ja nyt työ kes­kit­tyy sel­lai­siin aloi­hin kuin pank­ki-, va­kuu­tus- ja osa­ke­mark­ki­nat.”

Pi­an pe­rus­te­taan uu­si sään­te­ly­elin eh­do­tet­tua yh­teis­tä EEU-BRICS -ra­hoi­tus­jär­jes­tel­mää var­ten.

Sa­maan ai­kaan EA­EU:n ja BRICS-mai­den vä­li­nen kaup­pa- ja ta­lou­syh­teis­työ on kas­va­nut 1,5-ker­tai­sek­si pel­käs­tään vuo­den 2022 al­ku­puo­lis­kol­la.

BRICS:n osuus EA­EU:n ul­ko­maan­kau­pan ko­ko­nais­lii­ke­vaih­dos­ta on saa­vut­ta­nut 30 pro­sent­tia, Ko­va­lyov pal­jas­ti BRICS In­ter­na­ti­onal Bu­si­ness Fo­ru­mis­sa vii­me maa­nan­tai­na Mos­ko­vas­sa: 7

— “On suo­si­tel­ta­vaa yh­dis­tää BRICS-jär­jes­tel­män ja EA­EU:n mak­ro­ta­lou­del­li­sen ke­hi­tyk­sen ins­ti­tuu­ti­oi­den, eri­tyi­ses­ti

  • BRICS New De­ve­lop­ment Ban­kin,
  • Aa­si­an inf­rast­ruk­tuu­ri-in­ves­toin­ti­pan­kin (AIIB) mah­dol­li­suu­det se­kä
  • kan­sal­li­set ke­hi­tys­lai­tok­set.

Näin voi­daan saa­vut­taa sy­ner­gis­ti­nen vai­ku­tus ja var­mis­taa synk­ro­ni­set in­ves­toin­nit kes­tä­vään inf­rast­ruk­tuu­riin, in­no­va­tii­vi­seen tuo­tan­toon ja uu­siu­tu­viin ener­gi­aläh­tei­siin.”

Täs­sä nä­em­me jäl­leen ker­ran, et­tä BRICS:n ja EAEU:n li­säk­si myös ra­hoi­tus­lai­tok­set, jot­ka ovat sy­väs­ti mu­ka­na Kii­nan joh­ta­man

  • New Silk Ro­ads -hank­keen tai
  • Belt and Ro­ad Ini­ti­ati­ven (BRI) 8 hank­keis­sa.

Ryös­tä­mäl­lä elä­mi­sen ai­ka­kau­den lop­pu

Ikään kuin kaik­ki, mi­kä ei oli­si tar­peek­si muut­ta­vaa pe­liä, Ve­nä­jän pre­si­dent­ti Vla­di­mir Pu­tin nos­taa pa­nok­sia vaa­ti­mal­la uut­ta kan­sain­vä­lis­tä mak­su­jär­jes­tel­mää, jo­ka pe­rus­tuu loh­ko­ket­juun ja di­gi­taa­li­siin va­luut­toi­hin.

Täl­lai­sen jär­jes­tel­män han­ke esi­tel­tiin äs­ket­täin Bish­ke­kin en­sim­mäi­ses­sä Eu­raa­si­an ta­lous­foo­ru­mis­sa. 9

Foo­ru­mil­la, EA­EU hy­väk­syi luon­nok­sen so­pi­muk­sek­si ar­vo­pa­pe­rei­den ra­jat ylit­tä­väs­tä si­joit­ta­mi­ses­ta ja liik­kees­tä jä­sen­val­ti­ois­sa, ja muut­ti tek­ni­siä mää­räyk­siä.

Seu­raa­va iso as­kel on jär­jes­tää Eu­raa­si­an kor­keim­man ta­lous­neu­vos­ton rat­kai­se­van tär­ke­än ko­kouk­sen esi­tys­lis­ta 14. jou­lu­kuu­ta 2022 Mos­ko­vas­sa. Pu­tin on siel­lä läs­nä — hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti. — Ja ei ole mi­tään, mi­tä hän ei ha­lu­ai­si enem­män kuin teh­dä mer­kit­tä­vän ge­ota­lou­del­li­sen ju­lis­tuk­sen.

Kai­kil­la näil­lä liik­keil­lä on en­tis­tä­kin tär­ke­äm­pi mer­ki­tys, kun ne yh­dis­ty­vät no­pe­as­ti kas­va­vaan kaup­paan Ve­nä­jän, Kii­na, In­tia, ja Ira­nin vä­lil­lä: Ve­nä­jän pyr­ki­myk­se­nä on ra­ken­taa uu­sia kaa­su­put­kis­to­ja, jot­ka pal­ve­le­vat Kii­nan mark­ki­noi­ta. Ve­nä­jä, Ka­zaks­tan, ja Uz­be­kis­tan kes­kus­te­le­vat se­kä ko­ti­mais­ten tar­vik­kei­den et­tä kaa­sun vien­nin ta­lous­lii­tos­ta, eri­tyi­ses­ti pää­asi­ak­kaal­le Kii­nal­le.

Kak­si na­paa

Hi­taas­ti mut­ta var­mas­ti syn­ty­mäs­sä on ko­ko­nais­ku­va pe­ruut­ta­mat­to­mas­ti mur­tu­nees­ta maa­il­mas­ta, jos­sa on kak­si kaup­pa- / ta­va­ran­siir­to­jär­jes­tel­mää: yk­si pyö­rii dol­la­ri­jär­jes­tel­män jään­nös­ten ym­pä­ril­lä, toi­nen ra­ken­ne­taan kes­kit­ty­en BRICS:n, EA­EU:n ja SCO:n yh­dis­ty­mi­seen.

Asi­aa va­lai­see äs­ket­täi­nen sää­lit­tä­vä me­ta­fo­ra, jon­ka on kek­si­nyt nuk­ka­vie­ru Eu­rok­raat­ti-po­mo:

– “vii­dak­ko” on kar­kaa­mas­sa ulos “puu­tar­has­ta” to­den te­ol­la.

Jat­kuu­ko mur­tu­ma, uu­te­na kan­sain­vä­li­se­nä mak­su­jär­jes­tel­mä­nä ja sit­tem­min uu­te­na va­luut­ta­na ja pys­tyy­kö py­säyt­tä­mään lo­pul­li­ses­ti län­si­kes­kei­sen ryös­tö­kau­den.


  1. The Eu­ra­sia Eco­no­mic Uni­on (EAEU)

  2. https://thecradle.co/Article/Interviews/9135

  3. the Eurasian Economic Commission (EEC)

  4. (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka)

  5. turning into BRICS+: a sort of G20 of the Global South

  6. the Shanghai Cooperation Organization (SCO)

  7. https://tvbrics.com/en/news/moscow-to-host-brics-international-business-forum/

  8. https://n0llat0leranssi.wordpress.com/?s=silkkitie

  9. https://www.inform.kz/en/1st-eurasian-economic-forum-kicks-off-in-bishkek_a3937238



Uk­rai­nan So­ta Uk­rai­na­lais-Eng­lan­ti­lai­sin Sil­min Näh­ty­nä

Eng­lan­ti­lai­nen hy­vän­te­ke­väi­syys­jär­jes­tö ru­si.org on jul­kais­sut uk­rai­na­lai­sen elä­köi­ty­neen ken­raa­lin ana­lyy­sin Uk­rai­nan so­taan.

Pre­li­mi­na­ry Les­sons in Con­ven­ti­onal War­figh­ting from Rus­sia’s In­va­si­on of Uk­rai­ne: Feb­ru­ary – Ju­ly 2022

  • Royal United Services Institute for Defence and Security Studies
  • Whitehall
  • London SW1A 2ET
  • United Kingdom
  • +44 (0)20 7747 2600
  • http://www.rusi.org
  • RUSI is a registered charity (No. 210639)

  • Mykhaylo Zabrodskyi,
  • Jack Watling,
  • Oleksandr V Danylyuk and
  • Nick Reynolds

Tie me­nes­tyk­seen: So­ti­laal­li­nen ku­ri

Ja­cob Vul­lum hah­mot­taa tär­ke­än työ­ka­lun it­sen­sä ke­hit­tä­mi­seen aut­taak­seen kas­va­maan ih­mi­se­nä ja ak­ti­vis­ti­na: so­ti­laal­li­nen ku­ri­na­lai­suus.

Lähde

Ku­ri­na­lai­suus on it­se­hil­lin­tää ja us­koa it­see­si tie­tääk­se­si, et­tä voit saa­vut­taa ta­voit­tee­si, jo­pa sil­loin, kun ne näyt­tä­vät mah­dot­to­mil­ta.

Vii­den vuo­den jäl­keen vas­ta­rin­ta­liik­keen jä­se­ne­nä — ja vii­me ai­koi­na ryh­män pääl­lik­kö­nä ja nyt Tans­kan kan­sal­lis­pääl­lik­kö­nä — olen op­pi­nut, et­tä mo­net mie­het ja nai­set, jot­ka ha­keu­tu­vat liit­ty­mään tä­hän or­ga­ni­saa­ti­oon, ovat ym­mär­tä­neet joi­tain tär­kei­tä to­tuuk­sia po­li­tii­kas­ta ja maa­il­mas­ta yleen­sä, ku­ten kan­sal­lis­so­si­alis­ti­sen val­lan­ku­mouk­sen vält­tä­mät­tö­myy­den tun­nus­ta­mi­nen. Kui­ten­kin, sai­ras ja kuo­le­va yh­teis­kun­tam­me on va­hin­goit­ta­nut hei­tä ja heil­lä on heik­ko it­se­luot­ta­mus, pas­sii­vi­nen asen­ne ja ku­ri­na­lai­suu­den puu­te.

Joi­den­kin mie­les­tä ku­ri­na­lai­suus joh­taa jäyk­kyy­teen tai jous­ta­mat­to­muu­teen, mut­ta näin ei vält­tä­mät­tä ole. Ku­ri­na­lai­suus, kun se so­pii teh­tä­vään, joh­taa jär­jes­tyk­seen ja nou­dat­taa sään­tö­jä tai suun­ni­tel­maa en­nal­ta mää­rä­tys­tä lop­pu­tu­lok­ses­ta. Ku­ri­na­lai­set ih­mi­set ovat val­mii­ta te­ke­mään uh­rauk­sia ta­voit­tei­den­sa saa­vut­ta­mi­sek­si, kos­ka he ym­mär­tä­vät tais­te­lun­sa mer­ki­tyk­sen:

  • se­kä kan­san tu­le­vai­suu­den puo­les­ta va­paas­sa poh­jois­mai­ses­sa kan­sa­kun­nas­sa
  • et­tä omak­si hen­ki­lö­koh­tai­sek­si hyö­dyk­si.

Ku­ri­na­lai­suus on va­paut­ta

Ku­ri­na­lai­suus voi tun­tua taa­kal­ta, mut­ta to­del­li­suu­des­sa se voi va­paut­taa ih­mi­set omien ha­lu­jen­sa hal­lin­nas­ta. Ku­ri­na­lai­suus tar­jo­aa mah­dol­li­suu­den kou­lut­taa se­kä tais­te­luun et­tä it­sel­le­si mer­ki­tyk­sel­li­siin teh­tä­viin ja saa­vut­taa ai­otut tu­lok­set.

Oma his­to­ri­ani on täyn­nä kol­hu­ja tiel­lä. Olen ol­lut mo­nien um­pi­ku­jien al­la, ja ai­kai­sem­min pa­ko to­del­li­suu­des­ta on joh­ta­nut har­haan, mut­ta it­se­ku­rin avul­la olen on­nis­tu­nut muut­ta­maan käyt­täy­ty­mis­tä­ni.

It­se­ku­ri on ky­ky hal­li­ta aja­tuk­si­am­me, tun­tei­ta ja käyt­täy­ty­mis­tä. Sii­hen voi­daan op­pia käyt­tä­mäl­lä riit­tä­väs­ti ai­kaa ja omis­tau­tu­mis­ta, jos olet päät­tä­nyt teh­dä niin — mut­ta mes­ta­rik­si tu­le­mi­nen vaa­tii har­joit­te­lua. Mi­kään te­ke­mi­sen ar­voi­nen ei kos­kaan ole tul­lut hel­pol­la, ja tä­mä on syy, mik­si hy­vin mo­net ih­mi­set kamp­pai­le­vat it­se­ku­rin kans­sa. Kun tai­to on opit­tu, edut ovat val­ta­vat — al­la on joi­tain esi­merk­ke­jä.

  1. It­se­ku­ri li­sää jär­ke­vän pää­tök­sen­te­on to­den­nä­köi­syyt­tä
    — väl­tät toi­mi­mas­ta epä­suo­ras­ti ja vää­rän pää­tök­sen te­ke­mis­tä.
  2. It­se­ku­ri aut­taa si­nua täyt­tä­mään it­sel­le­si ja to­ve­ril­le­si an­ta­ma­si si­tou­muk­set ja lu­pauk­set.
  3. It­se­ku­ri rik­koo huo­no­ja tai epä­ter­veel­li­siä ta­po­ja.
  4. It­se­ku­ri aut­taa vält­tä­mään vii­vyt­te­lyä ja li­sää tuot­ta­vuut­ta yk­si­tyi­se­lä­mäs­sä­si tai Vas­ta­rin­ta­liik­kees­sä.
  5. It­se­ku­ri pa­ran­taa ky­ky­äsi kes­kit­ty­mi­seen ja si­tou­tua luo­tet­ta­val­la ta­val­la tais­te­luun, per­hee­seen, työ­hön ja opis­ke­luun.

Jär­jes­tys ja kuu­li­ai­suus

So­ti­las­ku­ri mää­ri­tel­lään so­ti­las­hen­ki­lös­tön jär­jes­tyk­sek­si ja kuu­li­ai­suu­dek­si. Se liit­tyy so­ti­lai­den no­pe­aan ja ha­luk­kaa­seen re­agoin­ti­ky­vyn vaa­ti­muk­seen se­kä käs­ky­jen nou­dat­ta­mi­sen ym­mär­tä­mi­seen.

Ter­mi “so­ti­laal­li­nen ku­ri­na­lai­suus” voi joh­taa ih­mi­siä har­haan, kos­ka sii­hen liit­tyy jäyk­kyys ja vä­li­tön toi­min­ta. Mut­ta omak­su­mal­la so­ti­laal­lis­ta ku­ri­na­lai­suut­ta käyt­tä­vien hen­ki­löi­den men­ta­li­teet­ti ja mu­kaut­ta­mal­la se omaan elä­män­tyy­liin, voi saa­da pal­kin­to­ja, naut­tien sa­mal­la jous­ta­vuu­des­ta.

So­ti­las­ku­ria voi­daan so­vel­taa mo­niin elä­män osa-alu­ei­siin. Se aut­taa si­nua tu­le­maan jär­jes­täy­ty­neem­mäk­si, seu­ra­ta ta­voit­tei­ta­si ja saa­vut­taa me­nes­tys­tä. So­ti­laal­li­nen elä­mä ei ole jo­kais­ta var­ten, mut­ta on joi­tain asi­oi­ta, joi­ta voit op­pia täs­tä elä­män­ta­vas­ta ja jot­ka voi­vat tuo­da si­nut lä­hem­mäk­si ta­voit­tei­ta­si. Opit hal­lit­se­maan ai­kaa ja py­sy­mään kes­kit­ty­nee­nä kä­sil­lä ole­vaan teh­tä­vään. Si­nul­la on myös vas­tuun­tun­to ja ym­mär­rys ku­ri­na­lai­suu­des­ta ja käs­ky­jen nou­dat­ta­mi­ses­ta.

Mi­nul­le hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti ai­em­mat har­ha-as­ke­leet ja to­del­li­suus­pa­koi­suus ruok­ki­vat in­ho­ani tä­tä sai­ras­ta yh­teis­kun­taa ja sen kä­sit­tä­mä­tön pri­ori­teet­te­ja koh­taan, kos­kien val­taa, ro­tua ja hy­vin­voin­tia. Mut­ta so­ti­laal­li­sel­la ku­ri­na­lai­suu­del­la oi­kai­sin kurs­si­ni ja han­kin sel­ke­än vi­si­on ja mo­raa­lin, jot­ka aja­vat mi­nua tä­nään ja an­ta­vat mi­nul­le mah­dol­li­suu­den tais­tel­la yl­pe­änä si­tä vas­taan, mi­kä ajoi mi­nut aluk­si pois kurs­sil­ta.

Kuin­ka saa­vut­taa ku­ri­na­lai­suus

Mies paini käärme patsas

Mies paini käärme patsas
Mies, paini, käärme, patsas

Voit ot­taa so­ti­laal­li­sen ku­ri­na­lai­suu­den jo­ka­päi­väi­seen elä­mään ja­ka­mal­la mat­kan si­tä koh­ti use­aan vä­li­vai­hee­seen:

Tun­nis­ta puut­tee­si ja hah­mo­ta ta­voit­teet, jot­ka ha­lu­at saa­vut­taa

Esi­mer­kik­si, jos olet uu­si vas­ta­rin­ta­liik­kees­sä ja si­nul­la ei vie­lä ole ak­ti­vis­tin per­soo­nal­li­suut­ta tai fy­siik­kaa, kir­joi­ta nä­mä asi­at muis­tiin ja hah­mo­ta, mil­tä me­nes­tys näyt­täi­si si­nun koh­dal­la­si, ku­ten pi­tä­mi­nen kiin­ni ruo­ka­va­li­osuun­ni­tel­mas­ta, lii­kun­ta ja op­pi­mi­nen ajat­te­le­maan roh­ke­ana ak­ti­vis­ti­na.
  ­

Ha­lu­at eh­kä poh­tia myös mui­ta elä­mä­si osa-alu­ei­ta, ku­ten
  ­

  • kun­nia,
  • fyy­si­nen kun­to,
  • täs­mäl­li­syys,
  • re­hel­li­syys,
  • roh­keus
  • ja eti­ket­ti.

Vi­su­ali­soi ta­voit­tee­si

Ta­voit­tei­den aset­ta­mi­nen ja puut­tei­den il­mai­se­mi­nen on vas­ta al­kua — mit­kä ovat ob­jek­tii­vi­ses­ti mi­tat­ta­vat avain­tu­lok­set? Mis­sä ha­lu­at ol­la N kuu­kaut­ta vuo­des­sa?
  ­

Esi­mer­kik­si
  ­

  • eh­kä ha­lu­at juos­ta 2,6 km 12 mi­nuu­tis­sa,
  • tai us­kal­taa osal­lis­tua jul­ki­seen ak­ti­vis­miin,
  • tai eh­kä ha­lu­at ol­la ryh­mä­pääl­lik­kö.
  • Mil­tä täy­del­li­nen ak­ti­vis­ti näyt­tää?
  • Mi­tä omi­nai­suuk­sia hy­väl­lä pääl­li­köl­lä on?
      ­

Visualisoi ne.

Aloita pienestä

Nyt tie­dät min­ne olet me­nos­sa ja mil­tä asi­at näyt­tä­vät, kun pää­set sin­ne, aloi­ta pyr­ki­mys koh­ti ta­voi­tet­ta­si.
  ­

  • Jos otat lii­kaa ker­ral­la, lan­nis­tut, jo­ten ala ra­ken­taa so­ti­laal­lis­ta ku­ria pie­nin as­ke­lin.
  • Jos et pys­ty aja­maan mat­kaa tiet­ty­nä ai­ka­na, jat­ka ly­hy­em­piä ajo­ja, kun­nes hal­lit­set tä­män mat­kan.
  • Jos si­nul­la ei ole roh­keut­ta ol­la ak­ti­vis­ti juu­ri nyt, lai­ta roh­keus ko­etuk­sel­le muil­la alu­eil­la.
  • Jos et ole vie­lä ryh­män tai so­lun pääl­lik­kö, voit al­kaa har­joi­tel­la ajat­te­le­mis­ta kuin oli­sit pääl­lik­kö.

Han­ki val­men­ta­ja, men­to­ri

Ai­na aut­taa, et­tä on jo­ku aut­ta­mas­sa, jo­ka on ol­lut siel­lä ja teh­nyt sen. Se voi ol­la si­nun So­lu-Pääl­lik­kö, ryh­mä­pääl­lik­kö tai ko­ke­nut ak­ti­vis­ti vie­rel­lä­si. Pait­si et­tä he voi­vat ins­pi­roi­da si­nua, jos tun­net it­se­si ma­sen­tu­neek­si, mut­ta he voi­vat myös aut­taa si­nua yrit­tä­mään uu­des­taan, jos epäon­nis­tut.
  ­

Tä­mä vie mei­dät vai­hee­seen 5.

Har­joit­te­le, tee vir­hei­tä ja aloi­ta taas alus­ta
Ole val­mis epäon­nis­tu­mi­siin — epäon­nis­tu­mi­nen on väis­tä­mä­tön­tä ja on luon­nol­li­nen osa edis­ty­mi­sen ja so­ti­laal­li­sen ku­ri­na­lai­suu­den ra­ken­ta­mis­ta. Et ole vah­vis­ta­nut ku­ri­na­lai­suut­ta, jos et pys­ty aloit­ta­maan ja jat­ka­maan vas­toin­käy­mis­ten edes­sä.

Hem­mot­te­le it­se­äsi

Ku­ten ai­em­min mai­nit­tiin, ar­mei­jan ku­ri­na­lai­suus jo­ka­päi­väi­ses­sä elä­mäs­sä ei sai­si ku­lut­taa kaik­kea ai­kaa­si, ei­kä sen pi­täi­si ra­joit­taa si­nua lii­kaa.
  ­

Muis­ta hem­mo­tel­la it­se­äsi ja an­taa it­sel­le­si tau­ko­ja, kos­ka sil­loin to­den­nä­köi­ses­ti tu­let ta­kai­sin vah­vem­pa­na ja ha­luk­kaam­pa­na kuin kos­kaan ja saa­vu­tat ta­voit­tee­si.

Roomalainen sotilas

Roomalainen sotilas
Roomalainen sotilas

On tär­ke­ää omak­sua so­ti­laal­li­nen ku­ri­na­lai­suus tie­tyil­lä elä­mä­si alu­eil­la me­nes­tyk­sen saa­vut­ta­mi­sek­si — var­sin­kin jos olet jo­ku, jo­ka kamp­pai­lee si­tou­mus­ten yl­lä­pi­tä­mi­sen kans­sa

  • ja vas­ta­rin­ta­liik­keen ak­ti­vis­tin ku­ri­na­lai­suus on eh­dot­to­man vält­tä­mä­tön­tä.

So­ti­laal­li­ses­sa ku­ri­na­lai­suu­des­sa ei ole ky­se vain käs­ky­jen nou­dat­ta­mi­ses­ta tai kou­lu­tu­soh­jel­mas­ta.

Ky­se on oi­ke­an asi­an te­ke­mi­ses­tä oi­ke­as­ta syys­tä, oi­ke­aan ai­kaan ja oi­ke­al­la asen­teel­la.

  • So­ti­las­ku­ri opet­taa si­nua aset­ta­maan ta­voit­tei­ta, pri­ori­soi­maan teh­tä­viä ja ot­ta­maan vas­tuun te­ois­ta­si.

Pe­pe Es­co­bar: Er­do­ga­nin Pe­li Syy­ri­as­sa

Ope­raa­tio mie­kan­te­rä: Vie­kas Sult­taa­ni on jää­mäs­sä pu­ris­tuk­siin Syy­ri­an hyök­käys­tä suo­si­vien ää­nes­tä­jien ja hä­nen ää­rim­mäi­sen vi­vah­teik­kai­den Ve­nä­jä-suh­tei­den­sa vä­liin.

Lähde

Toi­nen eri­tyi­nen so­ti­la­so­pe­raa­tio

Mark­ki­noil­la on nyt toi­nen­kin so­ti­la­so­pe­raa­tio. Ei, se ei ole Ve­nä­jän “de-na­zi­fying” ja “de-mi­li­ta­ri­soi” Uk­rai­na — ja juu­ri sik­si, ei ole ih­me, et­tä tä­mä toi­nen ope­raa­tio ei ole nos­tat­ta­nut sul­kien röy­his­te­lyä kol­lek­tii­vi­ses­sa län­nes­sä.

Tur­kin pre­si­dent­ti Re­cep Ta­yy­ip Er­do­gan käyn­nis­ti ope­raa­ti­on Mie­kan­te­rä kos­tok­si — erit­täin tun­ne­pi­toi­sek­si ja yh­tei­sek­si — Tur­kin kan­sa­lai­siin koh­dis­tu­vis­ta kur­dien ter­ro­ri-is­kuis­ta. Jot­kut An­ka­ran täs­sä pom­mi­tus­kam­pan­jas­sa lau­kai­se­mat oh­juk­set kan­toi­vat turk­ki­lais­ten uh­rien ni­miä. 1

Vi­ral­li­nen An­ka­ran ker­to­mus on, et­tä Tur­kin ase­voi­mat saa­vut­ti­vat kaik­ki “il­ma­ope­raa­ti­on ta­voit­teet” Syy­ri­an poh­joi­so­sas­sa ja Ira­kin Kur­dis­ta­nis­sa ja sai­vat Is­tan­bu­lin Is­tik­la­lin kä­ve­ly­ka­dul­la si­vii­le­jä vas­taan teh­dys­tä ter­ro­ri-is­kus­ta vas­tuus­sa ole­vat kär­si­mään “mo­nin­ker­tai­ses­ti”.

Ja tä­män oli tar­koi­tus ol­la vas­ta en­sim­mäi­nen vai­he. Kol­man­nen ker­ran vuon­na 2022 sult­taa­ni Er­do­gan lu­paa myös maa­hyök­käys­tä kur­dien hal­lus­sa ole­vil­le alu­eil­le Syy­ri­as­sa. 2

Dip­lo­maat­ti­läh­tei­den mu­kaan si­tä ei kui­ten­kaan tu­le ta­pah­tu­maan — vaik­ka jouk­ko turk­ki­lai­sia asi­an­tun­ti­joi­ta on va­kuut­tu­nut sii­tä, et­tä hyök­käys­tä tar­vi­taan mie­luum­min en­nem­min kuin myö­hem­min.

Ää­nes­tä­jien ja Ve­nä­jä-suh­tei­den pu­ris­tuk­ses­sa

Vie­kas Sult­taa­ni on jää­mäs­sä pu­ris­tuk­siin ää­nes­tä­jien­sä ja hä­nen ää­rim­mäi­sen vi­vah­teik­kai­den Ve­nä­jä-suh­tei­den­sa vä­liin. Ää­nes­tä­jät suo­si­vat hyök­käys­tä, mut­ta toi­saal­la ovat hä­nen erit­täin vi­vah­teik­kaat suh­teen­sa Ve­nä­jään — jo­ka sul­kee si­sään­sä suu­ren ge­opo­liit­ti­sen ja ge­oe­ko­no­mi­sen kaa­ren. 3

Hän tie­tää hy­vin, et­tä Mos­ko­va voi käyt­tää kai­ken ta­soi­sia pai­nos­tus­kei­no­ja luo­pu­ak­seen hä­nes­tä. Esi­mer­kik­si, Ve­nä­jä ku­mo­si vii­me het­kel­lä maa­nan­tai­sin ta­pah­tu­neen Ve­nä­läis-Turk­ki­lai­sen yh­tei­sen so­ti­las­par­ti­oin­nin Ain al Ara­bis­sa.

Ain al Arab on erit­täin st­ra­te­gi­nen alue: puut­tu­va lenk­ki, Euf­ra­tin itä­puo­lel­la, jo­ka pys­tyy tar­jo­amaan sil­lan Id­li­bin ja Ras al Ay­nin vä­lil­lä. Alu­et­ta mie­hit­tä­vät turk­ki­lai­set jouk­ki­ot ovat lä­hel­lä Tur­kin ra­jaa.

Er­do­gan tie­tää, et­tei hän voi vaa­ran­taa ase­maan­sa mah­dol­li­se­na EU-Ve­nä­jä -so­vit­te­li­ja­na sa­mal­la, kun hän ke­rää mak­si­maa­li­sen voi­ton aut­ta­mal­la Ve­nä­jää ohit­ta­maan kaup­pa­saar­to­pa­kot­tei­den yh­dis­tel­män.

Sult­taa­ni ta­sa­pai­noi­lee to­dis­tei­den kans­sa ja on sy­väs­ti va­kuut­tu­nut sii­tä, et­tä juu­ri hä­nel­lä on se mi­tä tar­vi­taan saa­dak­seen Ve­nä­jä ja Na­to neu­vot­te­lu­pöy­tään ja, lo­pul­ta, lo­pet­taa so­ta Uk­rai­nas­sa.

Sa­man ai­kai­ses­ti, hän us­koo voi­van­sa hal­li­ta

  • Tur­kin ja Is­ra­elin suh­teet hy­vi­nä;
  • lä­hen­ty­mi­nen Da­mas­kok­sen kans­sa;
  • Ira­nin herk­kä si­säi­nen ti­lan­ne;
  • Tur­kin ja Azer­baidžanin suh­teet;
  • kes­key­ty­mät­tö­mät muo­don­muu­tok­set Vä­li­me­ren yli;
  • ja pyr­ki­mys koh­ti Eu­raa­si­an in­teg­raa­ti­ota.

Hän suo­jau­tuu kaik­kien vaih­to­eh­to­jen va­ral­ta Na­ton ja Eu­raa­si­an vä­li­maas­tos­sa.

Läh­tö­lau­kaus Mie­kan­te­räl­le

“Sul­jem­me kaik­ki ete­läi­set ra­jat”

Vih­reä va­lo Ope­raa­tio Mie­kan­te­räl­le tu­li Er­do­ga­nil­ta, kun hän oli len­to­ko­nees­sa, pa­laa­mas­sa Ba­lin G20-ko­kouk­ses­ta. Se ta­pah­tui vain yk­si päi­vä sen jäl­keen, kun hän oli ta­van­nut Yh­dys­val­tain pre­si­den­tin Joe Bi­de­nin, min­kä kes­kus­te­lun ai­het­ta, pre­si­den­tin Er­do­ga­nin lau­sun­non mu­kaan, ei ole jul­kis­tet­tu.

– “Em­me pi­tä­neet ope­raa­ti­ota kos­ke­vaa ta­paa­mis­ta Bi­de­nin tai [Ve­nä­jän pre­si­den­tin Vla­di­mir] Pu­ti­nin kans­sa. Mo­lem­mat tie­tä­vät jo, et­tä voim­me teh­dä täl­lai­sia asi­oi­ta mil­loin ta­han­sa täl­lä alu­eel­la,” Lau­sun­nos­sa sa­not­tiin.

Na­ton ko­kous il­man Turk­kia

Was­hing­to­nil­le ei ker­rot­tu etu­kä­teen Mie­kan­te­räs­tä ei­kä Er­do­gan ol­lut saa­da kut­sua yli­mää­räi­seen G7-Na­ton ko­kouk­seen Ba­lil­la, jo­ka pi­det­tiin G-20:n ohes­sa.

Then-US vi­ce pre­si­dent Joe Bi­den (L) spe­aks with Tur­kish Pre­si­dent Re­cep Ta­yy­ip Er­do­gan at Bey­ler­beyi Pa­la­ce in Is­tan­bul.
Yh­dys­val­tain sil­loi­nen va­rap­re­si­dent­ti Joe Bi­den (va­sem­mal­la) pu­huu Tur­kin pre­si­den­tin Re­cep Ta­yy­ip Er­do­ga­nin kans­sa Bey­ler­beyin pa­lat­sis­sa Is­tan­bu­lis­sa.

Val­koi­nen ta­lo kut­sui ko­kouk­sen kä­sit­te­le­mään Puo­lan alu­eel­le pu­don­nut pa­ha­mai­neis­ta Uk­rai­nan S-300-oh­jus­ta. Sil­lä het­kel­lä, ke­nel­lä­kään pöy­däs­sä ei ol­lut va­kuut­ta­vaa näyt­töä ta­pah­tu­nees­ta. Ja Turk­kia ei edes kut­sut­tu tä­hän pöy­tään — mi­kä sy­väs­ti rai­vos­tut­ti sult­taa­nia.

Ei siis ih­me, et­tä Er­do­gan sa­noi vii­kon puo­li­vä­lis­sä, et­tä Mie­kan­te­rä oli “vas­ta al­kua”. Pu­hu­es­saan AKP-puo­lu­een lain­sää­tä­jil­le par­la­men­tis­sa hän sa­noi, et­tä Turk­ki on päät­tä­nyt “sul­kea kaik­ki ete­läi­set ra­jat … tur­val­li­suus­käy­tä­väl­lä, jo­ka es­tää hyök­käys­ten mah­dol­li­suu­den maa­ham­me”.

On­ko maa­hyök­käys kur­de­ja vas­taan va­roi­tus­lau­kaus USA:lle

Lu­paus maa­hyök­käyk­ses­tä säi­lyy: Se al­kaa “meil­le so­pi­vim­pa­na ajan­koh­ta­na” ja koh­dis­tuu Tel Ri­faat’iin, Mam­bij’in ja Ko­ba­ne’n alu­ei­siin, joi­ta sult­taa­ni kut­sui “on­gel­mien läh­teik­si”.

An­ka­ra on jo ai­heut­ta­nut tu­hoa, käyt­tä­mäl­lä dro­ne­ja, Yh­dys­val­to­jen tu­ke­mien Syy­ri­an de­mok­raat­tis­ten voi­mien pää­ma­jas­sa, jon­ka ko­men­ta­jat us­ko­vat, et­tä mah­dol­li­sen Tur­kin maa­hyök­käyk­sen pää­koh­de oli­si Ko­ba­ne.

On pan­ta­va mer­kil­le, et­tä tä­mä on en­sim­mäi­nen ker­ta, kun turk­ki­lai­nen len­nok­ki koh­dis­ti hyök­käyk­sen erit­täin lä­hel­le Yh­dys­val­tain tu­ki­koh­taa. Ja Ko­ba­ne on erit­täin sym­bo­li­nen: se on paik­ka, jos­sa ame­rik­ka­lai­set si­ne­töi­vät yh­teis­työn Syy­ri­an kur­dien kans­sa — te­ori­as­sa — tais­te­le­maan ISIS’tä vas­taan.

Ja se se­lit­tää, mik­si Syy­ri­an kur­dit ovat tyr­mis­ty­nei­tä ame­rik­ka­lais­ten vas­taa­mat­to­muu­des­ta Tur­kin is­kui­hin. He syyt­tä­vät — ku­ka muu sit­ten? — sult­taa­nia “na­ti­ona­lis­tis­ten tun­tei­den” he­rät­tä­mi­ses­tä en­nen vuo­den 2023 vaa­le­ja, jot­ka Er­do­ga­nil­la on nyt lois­ta­va mah­dol­li­suus voit­taa Tur­kin ta­lou­den ka­tast­ro­faa­li­ses­ta ti­las­ta huo­li­mat­ta.

Ve­nä­jä Syy­ri­as­sa

Ti­lan­ne on se, et­tä Ko­ba­nen lä­hel­lä ei ole turk­ki­lai­sia jouk­ko­ja — vain il­mais­ku­ja on teh­ty. Tä­mä joh­taa mei­dät tär­ke­ään ve­nä­läi­seen te­ki­jään.

Man­bij ja Tel Ri­faat, Euf­ra­tin län­si­puo­lel­la, ovat Ve­nä­jäl­le pal­jon Ko­ba­nea tär­ke­äm­piä, kos­ka ne ovat mo­lem­mat elin­tär­kei­tä Alep­pon puo­lus­ta­mi­sek­si mah­dol­li­sia Sa­la­fi-ji­ha­dien is­ku­ja vas­taan.

Se, mi­tä voi ta­pah­tua lä­hi­tu­le­vai­suu­des­sa, te­kee ti­lan­tees­ta vie­lä­kin hä­mä­räm­män. An­ka­ran tie­dus­te­lu voi käyt­tää Hayat Tah­rir al-Sham ji­ha­dis­te­ja — jot­ka ovat jo val­lan­neet osia Af­ri­nis­ta — erään­lai­se­na “etu­rin­ta­ma­na” Syy­ri­an kur­di­alu­eel­le teh­tä­väs­sä maa­hyök­käyk­ses­sä.

Myy­dään va­ras­tet­tua syy­ri­alais­ta öl­jyä Turk­kiin

Ny­kyi­seen so­dan epä­mää­räi­syy­teen kuu­luu kä­si­tys sii­tä, et­tä ve­nä­läi­set ovat saat­ta­neet myy­dä kur­dit Tur­kil­le jät­tä­mäl­lä hei­dät alt­tiik­si Tur­kin pom­mi­tuk­sil­le. Se ei ole ti­lan­ne — kos­ka Ve­nä­jän vai­ku­tus­val­ta Syy­ri­an kur­di­alu­ee­seen on vä­häi­nen ver­rat­tu­na Yh­dys­val­toi­hin, vain ame­rik­ka­lai­set voi­si­vat “myy­dä” kur­dit.

USA Syy­ri­an rau­han es­tee­nä

Mi­tä enem­män asi­at muut­tu­vat, si­tä enem­män ne py­sy­vät sa­ma­na Syy­ri­as­sa. Se kaik­ki voi­daan tii­vis­tää mo­nu­men­taa­li­sek­si um­pi­ku­jak­si. Tä­mä muut­tuu vie­lä sur­re­alis­ti­sem­mak­si, kos­ka käy­tän­nös­sä An­ka­ra ja Mos­ko­va ovat jo löy­tä­neet rat­kai­sun Syy­ri­an tra­ge­di­aan.

On­gel­ma­na on ame­rik­ka­lais­ten jouk­ko­jen läs­näo­lo — joi­den teh­tä­vä­nä on suo­jel­la nii­tä nuh­jui­sia saat­tu­ei­ta, jot­ka va­ras­ta­vat Syy­ri­an öl­jyä. Ve­nä­läi­set ja syy­ri­alai­set kes­kus­te­le­vat sii­tä ai­na. Joh­to­pää­tös on, et­tä ame­rik­ka­lai­set py­sy­vät siel­lä men­nei­syy­den voi­mal­la. He te­ke­vät sen, kos­ka pys­ty­vät. Ja Da­mas­kos on voi­ma­ton kar­kot­ta­maan hei­dät.

Sult­taa­ni pe­laa ko­ko asi­aa täy­del­li­sel­lä kyy­ni­syy­del­lä — niin ge­opo­li­tii­kas­sa kuin ge­ota­lou­des­sa­kin. Suu­rin osa Syy­ri­an rat­kai­se­mat­to­mis­ta ky­sy­myk­sis­tä on alu­eil­la, joi­ta mie­hit­tä­vät to­si­asi­al­li­ses­ti jouk­ki­ot, jot­ka kut­su­vat it­se­ään kur­deik­si. Ja Yh­dys­val­lat suo­jaa­vat hei­tä. He lii­ken­nöi­vät Syy­ri­an öl­jy­kul­je­tuk­sia myy­däk­seen ne enim­mäk­seen … niin … Turk­kiin.

Ja sit­ten, äk­kiä, nä­mä aseis­te­tut jen­git, jot­ka kut­su­vat it­se­ään kur­deik­si, saat­ta­vat yk­sin­ker­tai­ses­ti luo­pua “ter­ro­ris­min vas­tai­ses­ta” tais­te­lus­taan … va­paut­ta­mal­la kiin­ni­ot­ta­man­sa ter­ro­ris­tit, mi­kä li­sää “ter­ro­ris­min uh­kaa” kaik­ki­al­la Koil­lis-Syy­ri­as­sa. He tu­le­vat syyt­tä­mään — ke­tä­pä muu­ta­kaan? kuin — Turk­kia. Sa­ma­nai­kai­ses­ti ame­rik­ka­lai­set li­sää­vät ta­lou­del­lis­ta tu­kea näil­le aseel­li­sil­le jouk­ki­oil­le “ter­ro­ris­min vas­tai­sen so­dan” ve­ruk­keel­la.

Kaup­paa kur­deil­la

Ero “aseis­tet­tu­jen jen­gien” ja “ter­ro­ris­tien” vä­lil­lä on tie­tys­ti par­ta­ko­neen ohut. Er­do­ga­nil­le tär­kein­tä on se, et­tä hän voi käyt­tää kur­de­ja va­luut­ta­na kaup­pa­neu­vot­te­luis­sa, jot­ka liit­ty­vät Ve­nä­jän vas­tais­ten kaup­pa­saar­to­jen ja pa­kot­tei­den ohit­ta­mi­seen.

Ja se se­lit­tää, mik­si sult­taa­ni voi päät­tää pom­mit­taa Syy­ri­an alu­et­ta ai­na kun hän kat­soo sen so­pi­vak­si, huo­li­mat­ta Was­hing­to­nin tai Mos­ko­van tuo­mit­se­mi­ses­ta. Ve­nä­läi­set te­ke­vät sil­loin täl­löin aloit­teen uu­del­leen pai­kan pääl­lä — ku­ten ta­pah­tui Id­lib-kam­pan­jan ai­ka­na vuon­na 2020, kun ve­nä­läi­set pom­mit­ti­vat Tur­kin ar­mei­jan jouk­ko­ja, jot­ka an­toi­vat “apua” Sa­la­fi-ji­ha­dis­teil­le.

A view of the si­te af­ter at­tacks car­ried out by As­sad re­gi­me in Sy­ria on the ci­ty cen­ter of Id­lib on Sep­tem­ber 7, 2021.
Nä­ky­mä As­sa­din hal­lin­non is­ku­jen jäl­keen Syy­ri­an Id­lib’in kes­kus­taan 7. syys­kuu­ta 2021.

So­dan uu­si suun­ta

Nyt suun­nan muu­tos voi ol­la kor­teis­sa. Tur­kin ar­mei­ja pom­mit­ti al-Oma­rin öl­jy­kent­tää Deir ez-Zo­rin poh­jois­puo­lel­la. Tä­mä tar­koit­taa käy­tän­nös­sä si­tä, et­tä An­ka­ra tu­ho­aa nyt “kur­dien au­to­no­mi­aa” yl­lä pi­tä­vää öl­jyinf­rast­ruk­tuu­ria.

Yh­dys­val­lat on käyt­tä­nyt tä­tä inf­rast­ruk­tuu­ria kyy­ni­ses­ti hy­väk­seen, kun ky­se on öl­jys­tä, jo­ka si­jait­see Ira­kin vas­tai­sel­la ra­jal­la Ira­kin Kur­dis­ta­nis­sa. Jo­ten tie­tys­sä mie­les­sä An­ka­ra is­kee

  • Syy­ri­an kur­de­ja vas­taan
  • ja sa­ma­nai­kai­ses­ti ame­rik­ka­lais­ten Syy­ri­an öl­jyn ryös­töä vas­taan.

Lo­pul­li­nen suun­nan muu­tos saat­taa ol­la lä­hes­ty­mäs­sä. Se on Er­do­ga­nin ja Bas­har al-As­sa­din ta­paa­mi­nen, — Muis­ta vuo­si­kym­me­nen mit­tai­nen ho­ke­ma: “As­sa­din täy­tyy men­nä”?

Si­jain­ti
Ve­nä­jä.
So­vit­te­li­ja
Vla­di­mir Pu­tin, hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti.

Ei ole kau­kaa ha­et­tua ku­vi­tel­la, et­tä tä­mä ko­kous ta­soit­taa tie­tä kur­dien aseel­li­sil­le jen­geil­le, joi­ta Was­hing­ton käyt­ti “hyö­dyl­li­si­nä idi­oot­tei­na”,

ja lo­pul­ta An­ka­ra tu­ho­aa sen.


  1. https://t.me/directorate4/14187

  2. https://t.me/NovostiDamask/15616

  3. Is­la­mi­lai­nen kuun sirp­pi­kö lie­nee ky­sees­sä?



Mark­ki­nat al­ka­vat her­mos­tua: Ro­mah­dus tu­los­sa

FRA:n pe­rus­ta­ja Gor­don T. Long hah­mot­taa po­liit­tis­ta ke­hi­tys­tä ja nii­den seu­rauk­sia maa­il­man­ta­lou­teen Mar­tin Armst­ron­gin kans­sa. Hän on Armst­rong Eco­no­mic­sin pe­rus­ta­ja.

Lähde

https://www.youtube.com/watch?v=ptyJXqynBx4

Mar­tin Armst­rong

Mar­tin Armst­rong aloit­ti opin­ton­sa mark­ki­noi­den käyt­täy­ty­mi­ses­tä, kun hän aluk­si kieh­toi­vat ta­pah­tu­mat vuo­den 1966 ro­mah­duk­sen ai­ka­na. Hän jat­koi ta­lous­tie­teen opin­to­jaan et­si­mäl­lä vas­tauk­sia, mi­tä on yh­teis­kun­taa vai­vaa­vien nou­su­jen ja las­ku­jen syk­lin ta­ka­na, se­kä Prin­ce­to­nis­sa et­tä Lon­toos­sa. Hän al­koi teh­dä en­nus­tei­ta pal­ve­lu­na ins­ti­tu­ti­onaa­li­sil­le ra­ha­mark­ki­noi­den toi­mi­joil­le kul­taa, jo­ka si­säl­si sveit­si­läi­siä pank­ke­ja.

Armst­ron­gil­la oli epä­ta­val­li­nen taus­ta tie­to­jen­kä­sit­te­ly­tie­tees­sä lait­teis­tois­sa ja oh­jel­mis­tois­sa, ja hän oli eh­kä en­sim­mäi­nen, jo­ka al­koi so­vel­taa mo­ni­puo­lis­ta tie­tä­mys­tään näil­tä kah­del­ta alal­ta yh­des­sä.

Hän aloit­ti maa­il­man­laa­jui­sen mal­lin luo­mi­sen 70-lu­vun puo­li­vä­lis­sä ja jul­kai­si tu­lok­sia noin vuo­des­ta 1972 al­ka­en.

Armst­rong al­koi tar­jo­ta en­nus­tei­ta asi­ak­kail­le yleen­sä kol­me ker­taa jo­kai­sen kau­pan­käyn­ti­päi­vän ai­ka­na, se al­koi sul­je­tun pii­rin te­lek­si­jär­jes­tel­mäl­lä, jo­ka oli In­ter­ne­tin edel­lä­kä­vi­jä am­mat­ti­mais­ten jäl­leen­myy­jien kes­kuu­des­sa. Tä­män seu­rauk­se­na syn­tyi Prin­ce­ton Eco­no­mics In­ter­na­ti­onal, Ltd.

Armst­ron­gis­ta tu­li tut­ki­muk­seen kes­kit­ty­nyt toi­mi­tus­joh­ta­ja, kun taas kump­pa­neis­ta tu­li toi­mi­tus­joh­ta­jia ym­pä­ri maa­il­maa. Vuo­teen 1985 men­nes­sä Armst­rong oli var­mas­ti yk­si maa­il­man joh­ta­vis­ta va­luut­ta­kurs­si­ana­lyy­ti­kois­ta. Hän te­hos­ti toi­min­taan­sa vuon­na 1985, kun Ja­mes Ba­ker va­kuut­ti pre­si­dent­ti Ro­nald Re­aga­nin luo­maan G5 ryh­män (ryh­mä 5 nyt­tem­min G20) ma­ni­pu­loi­maan va­luut­ta-ar­vo­ja ja vai­kut­ta­maan kau­pan ali­jää­mään, jo­ka tun­net­tiin ni­mel­lä Pla­za Ac­cord.

Armst­ron­gin te­ok­ses­ta on tul­lut maa­il­man­kuu­lu. Tä­mä mal­li on on­nis­tu­nees­ti osoit­ta­nut hy­vis­sä ajoin pait­si tär­keim­mät eri­tyi­set päi­vät, jot­ka tu­le­vat ta­pah­tu­maan, mut­ta se on myös tar­jon­nut yh­den joh­don­mu­kai­sim­mis­ta op­pais­ta maa­il­man­ta­lou­den kään­ne­koh­tien ja si­ten suh­dan­ne­kier­ron ym­mär­tä­mi­sek­si pait­si ko­ti­mai­ses­sa ta­lou­des­sa, mut­ta myös maa­il­man­ta­lou­des­sa kol­lek­tii­vi­ses­ti.

Tä­mä on osoi­tet­tu lu­kui­sil­la ar­tik­ke­leil­la.

KII­NAN JA VA­LUUT­TA­KURS­SIEN KE­HI­TYS

– “Va­luut­ta­si­dok­set ei­vät toi­mi ja ne rik­kou­tu­vat ai­na, kos­ka po­lii­ti­kot aset­ta­vat jon­kin ar­von yk­si­tyi­sel­le va­ral­li­suu­del­le.”

Kii­na­lai­set yrit­tä­vät yl­lä­pi­tää hal­lit­tua ta­lout­ta, mut­ta he me­net­tä­vät ot­teen­sa sii­tä. Mo­net ih­mi­set ym­mär­si­vät ta­lous­ti­las­to­ja vää­rin, kos­ka he ei­vät ym­mär­rä, mi­tä ta­pah­tuu. Si­nul­la oli mo­nia yri­tyk­siä Hong­kon­gis­sa, jot­ka ot­ti­vat lai­naa dol­la­rei­na, muun­ta­mal­la sen ta­kai­sin ja mak­sa­mal­la 1% sit­ten ka­na­voi sen Kii­naan ja ke­rää­mäl­lä 5% – 8% voit­toa. Ih­mi­set ko­ki­vat tä­män seu­rauk­se­na kii­na­lais­ten saa­van pal­jon pää­omaa, ja ta­lous me­nee hy­vin,

  • mut­ta sil­lä ei ol­lut mi­tään te­ke­mis­tä ta­lou­den kans­sa.

Tä­män jäl­keen var­jo­pank­ki­toi­min­ta sul­jet­tiin ja sit­ten ha­vait­tiin, et­tä ta­lous oli las­kus­sa, mut­ta se on las­ke­nut vuo­des­ta 2007 al­ka­en.

Nyt meil­lä on Kii­na pu­las­sa, Ja­pa­nin va­luut­ta on oi­ke­as­ti sul­jet­tu ta­lous ja näi­tä va­luut­ta­si­dok­sia al­kaa kaa­tua, kos­ka dol­la­ri on ai­noa elin­kel­poi­nen va­luut­ta. Et voi park­kee­ra­ta ra­haa Kii­naan, he ei­vät vie­lä luo­ta jouk­ko­vel­ka­kir­joi­hin, ei­vät voi men­nä Ve­nä­jäl­le ja lä­hin­nä ko­ko Eu­roop­paan; sik­si jäl­jel­le jää ole­tu­sar­voi­ses­ti vain dol­la­ri.

– “Dol­la­ri on lik­vi­dein ja vä­hi­ten huo­no vaih­to­eh­to. Se on kau­nein ‘Kol­mes­ta ru­mas­ta si­sa­res­ta’. Sii­tä seu­raa dol­la­rin nou­su, jo­ka luo muu­tok­sen ra­ha­jär­jes­tel­miin.”

Muu­tos ta­pah­tuu jos­kus vuo­den 2020 paik­keil­la, ko­ko jut­tu ne­ga­tii­vi­sil­la ko­roil­la ja mää­räl­li­sel­lä ke­ven­tä­mi­sel­lä ei vain toi­mi. Ta­lou­det ovat ny­ky­ään vain pal­jon lik­vii­dim­piä.

Ke­hit­ty­vät mark­ki­nat al­koi­vat li­sä­tä vel­kaa yli 50 pro­sent­tiin Yh­dys­val­tain ve­las­ta, ja he te­ki­vät tä­män, kos­ka he las­ki­vat liik­kee­seen vel­kan­sa dol­la­reis­sa ma­ta­lien kor­ko­jen ta­kia, ja elä­ke­ra­has­tot tar­vit­si­vat kor­kei­ta tuot­to­ja, jo­ten he me­ni­vät ja os­ti­vat kai­ken tä­män ke­hit­ty­vien mark­ki­noi­den ve­lan.

Ra­ha­tar­jon­ta, jo­ta ole­tet­ta­vas­ti Fed li­sä­si, ei jää­nyt vie­lä tä­hän. Jos kat­sot kiin­teis­tö­jä, kii­na­lai­set ovat yk­kö­nen kiin­teis­tö­jen os­ta­ji­na Yh­dys­val­lois­sa, ja IRS os­taa myös pal­jon kiin­teis­tö­jä New Yor­kis­sa ja Mi­amis­sa. Se on ol­lut kaik­ki maa­han tul­lut­ta ul­ko­mais­ta ra­haa ja se nä­kyy Yh­dys­val­tain osa­ke­mark­ki­noil­la.

Kun ja­pa­ni­lai­set tu­li­vat mu­kaan, mi­tä he te­ki­vät? Os­ti­vat kor­ke­an pro­fii­lin kiin­teis­töt, Roc­ke­fel­ler Cen­ter’in yms. ul­ko­mai­set ra­hat me­ne­vät Dow-in­dek­sin osak­kei­siin, jo­ten Dow joh­taa mark­ki­noi­ta ko­ko nou­sun ylös­päin, muut mark­ki­nat al­koi­vat ohit­taa vas­ta kun ul­ko­mai­nen pää­oma al­koi laan­tua.

– “Kan­sain­vä­li­set pää­oma­vir­rat ovat to­del­la si­tä, mi­kä ajaa kaik­kea, mut­ta va­li­tet­ta­vas­ti se on jo­tain, jo­ta he ei­vät ope­ta kou­lus­sa, ei­vät­kä mo­net kiin­ni­tä sii­hen huo­mi­ota.”

TA­LOU­DEL­LI­SEN LUOT­TA­MUK­SEN MAL­LI

Ta­lous saa­vut­ti huip­pun­sa vii­me vuo­den syys­kuus­sa maa­il­man­laa­jui­ses­ti. Kaik­ki ovat mel­ko la­mas­sa, Yh­dys­val­lat ko­koon­tui hie­man, mut­ta ajat ka­dul­la ja nä­et, et­tä jo­kai­ses­sa toi­mis­to­ra­ken­nuk­ses­sa on “ti­laa vuok­rat­ta­va­na”. Suh­dan­ne­syk­lit te­ke­vät hy­vää työ­tä osoit­ta­mal­la si­nul­le, mis­sä asi­at ke­hit­ty­vät. Vii­mei­nen huip­pu oli kiin­teis­töa­lal­la vuon­na 2007, mut­ta tär­ke­ätä on, et­tä mo­net näis­tä mark­ki­nois­ta saa­vut­ti­vat huip­pun­sa tuol­loin, ja tä­hän päi­vään men­nes­sä mark­ki­nat ei­vät ole ylit­tä­neet tä­tä huip­pua mis­sään maa­il­mas­sa.

Yh­dys­val­lat ym­mär­tää, et­tä täs­sä on on­gel­ma. Kan­sain­vä­li­nen va­luut­ta­ra­has­to IMF on lob­ban­nut Fed’iä ole­maan nos­ta­mat­ta kor­ko­ja kan­sain­vä­lis­ten huo­lien ei­kä ko­ti­mais­ten huo­le­nai­hei­den vuok­si.

  • Ame­rik­ka­lai­set ym­mär­tä­vät, et­tä dol­la­rin ol­les­sa va­ran­to­va­luut­ta, he me­net­tä­vät val­lan hal­li­ta omaa ta­lout­taan.

– “Kan­sain­vä­li­nen kiin­nos­tus on ol­lut etu­si­jal­la ko­ti­mai­seen näh­den, ja täs­sä ti­lan­tees­sa Fed ei voi teh­dä mi­tään aut­taak­seen Yh­dys­val­tain ta­lout­ta.”

Lo­pul­ta mark­ki­nat nos­ta­vat kor­koa, kos­ka olem­me nyt vai­hees­sa, jos­sa hal­li­tuk­set ovat kaik­ki vai­keuk­sis­sa. Ne kaik­ki jah­taa­vat epä­toi­voi­ses­ti ra­haa, me­ne­vät kon­kurs­siin ja ko­rot­ta­vat ve­ro­ja jat­ku­vas­ti; tä­mä on vain yk­si syy sii­hen, mik­si mää­räl­li­nen ke­ven­tä­mi­nen epäon­nis­tuu.

  • Käy­tet­tä­vis­sä ole­vat tu­lot ku­tis­tu­vat sen vuok­si pi­kem­min­kin kuin kas­va­vat.

Trump

Tä­mä on pit­käl­ti mik­si Trum­pil­la me­nee niin hy­vin, mo­net ih­mi­set ei­vät ym­mär­rä si­tä mut­ta kes­ki­luok­ka on täy­sin tu­hou­tu­nut jo­ten se on enem­män­kin pro­tes­ti­ää­nes­tys. Ame­rik­ka­lai­set al­ka­vat he­rä­tä tä­hän on­gel­maan, ja vaik­ka Trump ei voit­tai­si­kaan, en­nus­tam­me kong­res­sin lii­ke­vaih­toa vuo­teen 2018 men­nes­sä, jo­ka on sa­man­lai­nen kuin mi­tä Skot­lan­nis­sa ta­pah­tui. Tä­mä ei ole ko­ti­mai­nen ky­sy­mys, si­tä ta­pah­tuu kaik­ki­al­la.

Nuo­rem­mat su­ku­pol­vet ei­vät myös­kään ym­mär­rä ydin­fak­to­ja. Clin­to­nin os­ti ja mak­soi Val­koi­seen ta­loon Wall St­reet. Leh­dis­tö ei kos­kaan sa­no tä­tä, kos­ka he pel­kää­vät, et­tä se saat­taa va­hin­goit­taa Hil­la­rya, mut­ta ku­ka pe­ri­aat­tees­sa te­ki kai­kis­ta opin­to­lai­nois­ta ei-ve­loi­tet­ta­via kon­kurs­sis­sa? Ei ku­kaan muu kuin Clin­to­nit. Toi­sin sa­no­en kaik­ki opin­to­lai­nat, jot­ka va­hin­goit­ta­vat ko­ko nuo­ri­so­am­me, se on Hil­la­ry, jo­ka te­ki sen.

JA­LO­ME­TAL­LIT JA KO­VAT VA­LUU­TAT

– “Voit men­nä edes­ta­kai­sin ar­gu­men­teis­sa kul­las­ta, mut­ta ta­val­li­sel­le ih­mi­sel­le se ei tar­koi­ta mi­tään.”

Asi­at muut­tu­vat vas­ta, kun nä­mä ih­mi­set me­net­tä­vät luot­ta­muk­sen­sa hal­li­tuk­seen­sa. Esi­mer­kik­si re­pub­li­kaa­nit ovat val­ta­vas­ti Trum­pia vas­taan, ja he vää­ren­si­vät sään­tö­jä edel­li­ses­sä puo­lu­eko­kouk­ses­sa sa­bo­toi­dak­seen Ron Pau­lia. He te­ki­vät sään­nöt, et­tä jos si­nul­la ei ol­lut tar­peek­si ää­niä, ni­me­äsi ei voi­tu edes lait­taa eh­dok­kaak­si, mut­ta näi­den sään­tö­jen mu­kaan ai­noa elin­kel­poi­nen hen­ki­lö on Do­nald Trump.

En­si­si­jai­nen syy sii­hen, mik­si re­pub­li­kaa­nit ei­vät ha­lua Trum­pia, on se, et­tä hän on ul­ko­puo­li­nen, hän ei ole pank­kien tai ke­nen­kään omis­tuk­ses­sa; hän on ra­hoit­ta­nut it­sen­sä, ei­vät­kä he tie­dä mi­tä hän ai­koo teh­dä. Yk­si asia lain opis­ke­lus­ta, jo­ka taus­ta mi­nul­la on, et kos­kaan ky­sy ky­sy­mys­tä, jo­hon et jo etu­kä­teen tie­dä vas­taus­ta. Po­lii­ti­kot ovat enim­mäk­seen la­ki­mie­hiä, ei­vät­kä he tie­dä, mi­tä hän ai­koo teh­dä.

SUU­RIM­MAT HUO­LE­NAI­HEET

– “Hal­li­tuk­sen luot­ta­muk­sen ro­mah­dus on vas­ta tu­los­sa, ja sil­loin mark­ki­na­si al­ka­vat vas­ta­ta.”

Meil­lä on edes­sä po­liit­ti­nen vuo­si hel­ve­tis­tä vuon­na 2023. Eu­roop­pa tar­vit­see ki­pe­äs­ti Bri­tan­ni­aa, ja jos Bri­tan­nia ää­nes­tää pääs­täk­seen ulos, nä­et mui­den mai­den ää­nes­tä­vän pe­räs­sä sa­man asi­an puo­les­ta. He pel­kää­vät ko­vas­ti, et­tä tar­tun­ta kiih­tyy ja EU ro­mah­taa. Kaik­ki kri­ti­soi­vat Trum­pia sii­tä, et­tä hän sa­noi ha­lu­avan­sa es­tää mus­li­me­ja tu­le­mas­ta si­sään, ja mi­tä sa­noo Cruz? Hän ai­koo to­teut­taa la­kie­si­tyk­sen, jon­ka mu­kaan kai­kil­la eu­roop­pa­lai­sil­la on ol­ta­va vii­su­mi.

– “He kat­so­vat si­vus­ta maa­il­man­ta­lou­den ro­mah­ta­mis­ta ja tu­ho­avat sen jo­kai­sel­la hen­gen­ve­toon.”



Финляндия находится на опасной карте

файл-источник

В Финляндии считают, что Украина выиграет войну, выселив российские войска со своей земли.

Внешнеполитическое руководство нашей страны намерено предоставить Украине такую военную и другую поддержку, чтобы эта цель была достигнута.

По крайней мере отчасти это связано с тем, что внешнеполитическое руководство Финляндии использовало и использует войну в Украине для содействия членству нашей страны в военном альянсе НАТО.

Решение внешнеполитического руководства подать заявку на вступление в НАТО было принято еще в начале года — за два месяца до российского вторжения. Вторжение России в Украину дало возможность убедить народ и представителей народа занять позицию членства.

За кулисами политиков убедили поверить, что началась «новая холодная война», в которой мир на протяжении десятилетий разделялся на демократические и авторитарные страны. Говорили, что Финляндии тоже придется выбирать сторону.

Стремясь стать членом НАТО, Финляндия оказалась на переднем крае новой холодной войны и ее горячего ядра — войны в Украине.

Сейчас самое время подумать о том, какой будет позиция Финляндии, если война в Украине уже в ближайшие несколько месяцев закончится прекращением огня, перемирием и переговорами о мирном урегулировании кризиса.

х х х х

С самого начала войны у меня сложилось впечатление, что Украина, несмотря на полученную иностранную поддержку, не способна победить ее.

Вот почему я сделал все возможное, чтобы не разразилась война. Вот почему я стремился к прекращению огня, перемирию и переговорам по мирному урегулированию кризиса.

На следующий день после нападения 25 февраля я написал в блоге «Австрия как образец нейтральной Украины» и написал:

«Понятно, что победа России — это лишь вопрос времени. Главное — когда и каким образом в Украину придет новое руководство, с которым Россия готова вести переговоры».

Моя оценка основывалась на том, что я прочитал и узнал о России. Это должны быть средства, не ослепляющие их волю к осуществлению. На горизонте была полномасштабная жестокая война. Это была моя оценка, основанная на фактах и реализме.

В блоге, который я опубликовал 13 марта, я написал, что войне нужно положить конец:

«Горизонты пугают. Похоже, что стороны стремятся к полной победе, поражению друг друга. Другие страны, похоже, ждут военного решения. Некоторые из них также вмешались в ходе войны.

Впереди огромные разрушения и множество жертв, включая гражданских лиц и детей. В худшем случае — погружение в мировую войну со всеми ужасами.

Война и вызванные ею санкции угрожают ввергнуть мировую экономику в глубокую депрессию, от которой пострадают все. Нам также может угрожать голод.

В этих условиях следует предпринять серьезную попытку достичь прекращения огня и перемирия и возобновить переговоры».

х х х х

Через пару дней выяснилось, что 25 февраля я ошибся в своей оценке.

Первоначально Россия пыталась добиться смены правительства в Киеве, как это произошло ровно восемь лет назад. В конце концов, законное правительство Украины в результате поддерживаемого Западом переворота было свергнуто, и страна погрязла в тяжелой гражданской войне.

Однако даже после нескольких недель боевых действий цели Кремля изменились: Россия была готова договориться о мире с Владимиром Зеленским.

Это проявилось в мирных условиях, предложенных президентом Владимиром Путиным, которые привлекли внимание общественности через президента Саули Ниинистё.

Я прокомментировал их в блоге, опубликованном 15 марта, «Руководящие принципы украинского мирного соглашения».

Я писал, что ведущие западные страны должны побудить Украину принять предложения России в качестве основы для переговоров. Как представляется, можно было бы добиться немедленного прекращения огня, которое распространялось бы на всю страну.

«Ведущие западные страны должны дать Украине заверения в том, что они будут оказывать давление на Россию, чтобы она согласилась на разумные условия мира. Россию также можно заманить на уступки, пообещав им противодействовать смягчению принятых и запланированных санкций.

Ведущие западные страны должны набраться смелости принять такие меры, если они действительно верят в эффективность санкций».

Дело в том, что военные действия должны быть прекращены как можно скорее. В то же время возникли огромные разрушения и страдания, а приток беженцев растет. Установление мира становилось все труднее.

«Для украинцев ситуация неразумна. Ведущие западные страны подстрекают их к продолжению боевых действий, но не получают необходимого вооружения и другой военной поддержки».

Мое письмо было направлено на быстрое достижение прекращения огня и ведение переговоров. Западные страны, приведшие к ним, оказали большое влияние благодаря санкционной политике.

Украинцам было трудно победить в войне без поддержки из-за рубежа, но на мирных переговорах они могли бы достичь хорошего результата при поддержке Запада.

х х х х

Поскольку война продолжалась пять месяцев, амбиции России ужесточились. Они снова включали смену правительства в Киеве.

Об этом в блоге, который я опубликовал 23 июля, написал «Какова судьба Владимира Зеленского?».

Министр иностранных дел Сергей Лавров недавно объявил, что территориальные амбиции России в войне в Украине расширились.

Речь шла уже не только о территории Луганской и Донецкой Народных Республик, но и о Херсонской и Запорожской областях. Он обосновал это тем, что поставляемое Западом оружие дальнего радиуса действия усилило угрозу, которую оно представляло.

Я написал:

«Чем дальше продолжаются боевые действия, тем труднее становится достичь урегулирования путем переговоров.

Логика войны заключается в том, что очень трудно убедить Россию отказаться от любой территории, которую она захватила силой оружия. Количество погибших и раненых побуждает не к уступкам, а к возобновлению боевых действий.

На ранних этапах была возможность сохранить статус русскоязычного меньшинства и потребности России в области безопасности путем компромиссов. Конечно, этим следует заниматься и впредь.

Теперь, наконец, должно быть достигнуто прекращение огня и перемирие. Необходимо начать переговоры по политическому решению».

Я писал, что на ранних этапах войны Россия стремилась добиться смены правительства в Киеве, как и в 2014 году.

Смена правительства, возможно, все еще была целью России. На это также намекал тот факт, что Сергею Лаврову было 20,7 года. В интервью CNN он сказал:

«Мы не можем допустить размещения на территории Украины, контролируемой Зеленским или кем-либо из его сторонников (Зеленский или кто-либо его заменит), которое угрожало бы нашей территории или территории объявленных независимых республик или территории тех, кто хочет самостоятельно решать свое будущее».

Лавров, похоже, имел в виду не неизбранного преемника Зеленского, а человека, который его сместит.

Я закончил писать:

«В странах-союзниках разваливающийся тыл «новой холодной войны», возможно, начинает давать сбои и в Украине. Возможно, возникает мирная оппозиция.

Кроме того, вопрос войны и мира в Украине находится в руках олигархов».

Об этом предательстве тыла я писала в своем предыдущем блоге.

Соединенные Штаты уже ухудшили свои отношения с Китаем, а также с Россией. Украину призвали к переговорам с Россией. Позиция Владимира Зеленского колеблется.

х х х х

Чтобы понять ситуацию в Украине, важно ознакомиться с предысторией войны и тем, как она связана с продолжающейся «новой холодной войной».

Это доступно в моей книге «Война или мир для Финляндии?» которая будет опубликована 28 ноября. Его можно покупать и заказывать в книжных магазинах и книжных отделах рынков. Уже сейчас работу можно заказать в интернет-магазине в Похьянранте.

Открыт ли путь к миру в Украине?

файл-источник

Вокруг ракеты, упавшей в Польше, сложилась своеобразная игра.

В среду утром, 16 ноября, я отметил, что последнее видеообращение президента Украины Владимира Зеленского не было показано в утренних телевизионных новостях. Однако я нашла видео с Yle Arena и связала его со своей страницей в Facebook.

В видео Зеленский утверждает, что Россия запустила ракету по Польше и явно стремится вовлечь НАТО в войну в Украине.

В разделе комментариев я ссылался на новость Ilta-Sanomat, в которой президент США Джо Байден простым языком заявил, что траектория указывает на запуск ракеты украинскими вооруженными силами.

Чтобы обновить соединитель такого текста, выполните следующие действия:

«В целом, и YLE, и MTV транслировали все ежедневные видеовыступления президента Украины Владимира Зеленского. Это не было представлено.

Видео было опубликовано на новостной странице YLE сегодня утром, но позже было удалено.

Стоит сравнить видео с новостями Ilta-Sanomat, на которые я ссылаюсь в разделе комментариев».

Теперь ссылка больше не работает. Судя по всему, новость исчезла со страницы Ilta-Sanomat.

В Facebook разгорелась оживленная дискуссия по поводу обновления.

х х х х

Уже появились объяснения, что ракета С-300, выпущенная Украиной, была выпущена по крылатой ракете российского базирования и что она попала в Польшу.

Со своей стороны, Владимир Зеленский продолжает утверждать, что украинские военные вообще не запускали ракету. Он настаивал на том, что украинские эксперты должны принять участие в расследовании. На это польские власти согласились.

Неудивительно, если исследования, проведенные Польшей, Украиной и НАТО, подтвердят утверждение о том, что речь идет о перенаправлении ракеты в ходе миссии перехватчика на польскую сторону.

По мнению многих беспристрастных экспертов, эти объяснения не заслуживают доверия. Они также не убедят союзные страны в том, что они знают правду.

Представляется вероятным, что ракета была запущена по наземной цели, как это часто бывает во время войны в Украине.

Если это так, то авторитет украинского президента сильно пострадал.

Один из вариантов заключается в том, что Зеленский сам отдал приказ запустить ракету и попытался вовлечь НАТО в войну в Украине.

Другая возможность заключается в том, что ракета была выпущена Зеленским без ведома некоторых других лиц, обладавших властью в вооруженных силах. Это свидетельствует об отсутствии у него контроля над вооруженными силами страны.

В обоих случаях авторитет Зеленского сильно пострадал бы.

х х х х

Секретность польской ракетной юпаки является продолжением той медийной игры, о которой я писал в своем предыдущем блоге.

Главные новости, связанные со встречей президентов Джо Байдена и Си Цзиньпина, не были опубликованы в финских СМИ. В международных СМИ главной новостью стало то, что Джо Байден пообещал, что «новой холодной войны» с Китаем не будет.

Финским СМИ трудно сообщать о «новой холодной войне» против Китая и России из-за того, что она почти не освещалась финской общественностью.

В Финляндии говорили и писали только об российской агрессивной войне. Его историческое прошлое и связь с борьбой за власть между великими державами замалчиваются.

Как я писал, очевидно, что обещание Джо Байдена Си Цзиньпину на Бали также косвенно отразилось на войне в Украине.

«По мере изменения отношений с Китаем в украинском секторе также наблюдается спад.

Симптоматично, что Соединенные Штаты уже дали указание руководству Украины провести переговоры с Россией».

Комментарии Байдена о ракетном пакете Польши также указывают на изменение отношения США к России и войне в Украине.

х х х х

В последние месяцы я ожидал, что Украина будет вынуждена пойти на компромиссный мир.

В блоге, который я опубликовал 23 июля, я спросил, какова судьба Владимира Зеленского.

Я писал, что Украина — коррумпированная страна, в которой олигархи владеют как экономической, так и политической властью. У них есть свои представители в парламенте, а у некоторых из них даже есть свои вооруженные силы, своя армия.

Избрание Владимира Зеленского президентом также стало частью борьбы за власть между олигархами.

Телесериал «Слуга народа», благодаря которому Зеленский стал президентом, был показан на телеканале, принадлежащем миллиардеру Игорю Коломойскому. Он хотел сместить предыдущего президента, олигарха Петра Порошенко, с которым у него была плохая вражда.

Непосредственно в начале войны Владимир Зеленский упразднил 11 оппозиционных партий.

Совсем недавно Зеленский начал увольнять ключевых фигур в своей администрации. Пропуск на выезд также был получен несколькими его ближайшими сторонниками.

Увольнение показало, по крайней мере, нервозность президента. По всей видимости, они также были отражением внутренней борьбы в стране.

Возможно, тыл «новой холодной войны» начинает вводить в заблуждение как союзные страны, так и Украину. Возможно, возникает мирная оппозиция.

х х х х

В последние недели позиция Владимира Зеленского стала более туманной.

Когда Зеленский, покинув российские войска, посетил город Херсон, его заявления были более умеренными, чем считалось ранее. Он рассказал о предстоящих трудностях.

Зеленский знает, что легкие победы в контратаках уже достигнуты. Подавляющее большинство территории Херсона по-прежнему принадлежит России, которая укрепляется на восточном берегу реки Днепр. Прогресс в Крым невозможен.

Согласно американским данным, Украина уже потеряла 100 000 военнослужащих — столько же, сколько и Россия — погибшими и ранеными. Это непропорционально велико, когда страна вела преимущественно оборонительную войну. Продолжение атак потребует гораздо больших жертв.

Удары России по инфраструктуре страны делают жизнь украинцев невыносимой.

Поддержка среди союзников колеблется. Когда следующей зимой они столкнутся и с ними, они могут значительно ослабеть.

А теперь началась связанная с ракетами конфронтация Польши с США и другими союзниками. Уверенность проверяется.

Это также может усилить давление с целью поиска решения на основе переговоров. Союзники все чаще призывают Украину к переговорам с Россией.

Так что, возможно, возможности для достижения мира в Украине открываются.

В этой ситуации Финляндия также должна изменить свою линию. Необходимо перейти от политики войны к построению стабильности и мира.

х х х х

Чтобы понять ситуацию в Украине, важно ознакомиться с предысторией войны и тем, как она связана с продолжающейся «новой холодной войной».

Это доступно в моей книге «Война или мир для Финляндии?» которая будет опубликована 28 ноября. Его можно покупать и заказывать в книжных магазинах и книжных отделах рынков. Уже сейчас работу можно заказать в интернет-магазине в Похьянранте.

Референдум по договору НАТО

файл-источник

Вчера я выступил с заявлением по законопроекту об одобрении и вступлении в силу соглашения НАТО.

Я отметил большое значение решения о членстве. Финляндия откажется от своей независимости в политике безопасности и обороны.

Я потребовал, чтобы соглашение было рассмотрено народом и в строгом соответствии с Конституцией Финляндии. Соглашение должно быть рассмотрено от начала до конца в новом парламенте и одобрено квалифицированным большинством в 2/3 голосов. По этому вопросу также должен быть проведен консультативный референдум.

В целом мое заявление выглядит следующим образом:

Членство в НАТО лишит Финляндию независимости и повлечет за собой тяжелые обязательства

Вступление Финляндии в военный альянс НАТО стало бы самым важным решением для независимой Финляндии, связанным с государственным статусом нашей страны. Это означало бы отказ Финляндии от суверенитета над политикой безопасности и обороны, которые являются основными ключевыми функциями независимого государства.

Финляндия вступит в военный альянс со всеми правами и обязанностями. Обязанности будут включать участие в разработке и осуществлении общей обороны.

Финляндия должна быть обязана участвовать в воздушном наблюдении и обороне других стран Северной Европы и Балтии, в частности. Для Эстонии и Латвии это обязательство будет также распространяться на участие в обороне этих стран с помощью сухопутных войск.

Это обязательство будет охватывать участие, в соответствующих случаях, в обороне других государств-членов и урегулировании вооруженных кризисов также за пределами территории НАТО.

Следует отметить, что на практике Финляндия получит помощь от других стран только в том случае, если наша страна полностью выполнит свои обязательства перед военным альянсом и другими странами-членами. Поэтому на практике оказание помощи не будет добровольным.

Финляндия также будет участвовать в планировании ядерного сдерживания и применения ядерного оружия.

Согласно общедоступной информации, часть средств ядерного сдерживания будет заключаться в оснащении истребителей F-35, приобретенных Финляндией и другими европейскими странами, крылатыми ракетами с тактическим ядерным оружием. Они станут частью «баланса угроз» между ядерными державами. Присутствие Финляндии в системе ядерного сдерживания создаст реальный риск подвергнуться ядерным атакам.

Законопроект должен быть рассмотрен от начала до конца только в новом парламенте

Уже очевидно, что невозможно получить одобрение всех стран-членов НАТО на членство Финляндии и Швеции в течение нынешнего парламентского срока. По мнению Финляндии, договор о присоединении может быть принят только парламентом, который будет избран весной следующего года.

Согласно законопроекту, он может быть заранее обработан и одобрен в нынешнем парламенте и вступить в силу только в течение срока полномочий нового парламента. Согласно предложению, закон может быть введен в действие даже по решению правительства.

Это неприемлемо. Закон должен будет быть рассмотрен от начала до конца в новом парламенте после того, как членство Финляндии и Швеции укрепится в принятии решений в НАТО и ее странах-членах.

Парламенту необходимо зарезервировать достаточное время для рассмотрения законопроекта в комитетах по иностранным делам, обороне и конституции.

Нам нужно квалифицированное большинство в парламенте и консультативный референдум

Согласно законопроекту, он может быть принят простым большинством голосов в парламенте. Это не может быть оправдано. Для принятия закона абсолютно необходимо квалифицированное большинство в 2/3.

Кроме того, консультативный референдум должен быть проведен так же, как и по Договору о вступлении Финляндии в Европейский союз. Это необходимо для подтверждения легитимности решения о присоединении.

Президент Республики Саули Ниинистё подчеркнул важность легитимности решения о вступлении даже в момент подачи заявки на членство.

В телевизионном интервью 26 января 2022 года Ниинистё занял четкую позицию, согласно которой возможное членство в НАТО должно быть решено путем референдума.

Позже Ниинистё предположил, что рассмотрение заявки на членство может быть принято без референдума, если будут проведены очень обширные и надежные опросы.

В конце концов, Ниинистё тоже отказался от этого, согласившись на очень ненадежные исследования на интернет-панели, где было очень мало интервью.

В тех случаях, когда референдум по вопросу о представлении заявления о приеме в члены не был проведен, с точки зрения легитимности проведение референдума по вопросу об утверждении соглашения о членстве становится еще более важным.

Pe­pe Es­co­bar: Säh­kö­so­ta

Ny­kyi­nen Ve­nä­jän tak­tiik­ka on eh­do­ton vas­ta­koh­ta Na­po­le­onin ke­hit­tä­mäl­le so­ti­las­te­ori­al­le kes­ki­te­tys­tä voi­mas­ta, kir­joit­taa Pe­pe Es­co­bar.

Lähde

T. S. Eliot: Burnt Norton

            Footfalls echo in the memory
            Down the passage which we did not take
            Towards the door we never opened
            Into the rose-garden. My words echo
            Thus, in your mind.
            But to what purpose
            Disturbing the dust on a bowl of rose-leaves
            I do not know.

TS Eliot,
Palanut Norton

Maa­jus­si pe­las­ti maa­il­man ydin­ka­tast­ro­fil­ta

Mi­tä puo­la­lai­nen maan­vil­je­li­jä te­ki ot­ta­es­saan, ku­via oh­juk­sen hy­lys­tä —, jon­ka myö­hem­min myö­hem­min ker­rot­tiin kuu­lu­van uk­rai­na­lai­seen S-300 il­ma­puo­lus­tus­jär­jes­tel­mään. Niin­pä tä­mä puo­la­lai­nen maan­vil­je­li­jä muis­te­taan his­to­ri­as­sa, sil­lä hän on saat­ta­nut sa­mal­la pe­las­taa maa­il­man uu­des­ta maa­il­man­so­das­ta —, jo­ka oli tar­koi­tus saa­da syt­ty­mään ang­lo­ame­rik­ka­lai­sen tie­dus­te­lun pu­no­man hal­pa­mai­sen juo­nen avul­la.

Tä­tä hal­pa­mai­suut­ta li­sä­si nau­ret­ta­va peit­te­ly-yri­tys: uk­rai­na­lai­set am­pui­vat näi­tä ve­nä­läi­siä oh­juk­sia sel­lai­ses­ta suun­nas­ta, jos­ta ne ei­vät voi­neet tul­la. Ni­mit­täin: Puo­las­ta. Ja lo­puk­si vie­lä Yh­dys­val­tain puo­lus­tus­mi­nis­te­ri ja ase­kaup­pi­as Lloyd “Rayt­he­on” Aus­tin, tuo­mit­si Ve­nä­jän ole­van syyl­li­nen jo­ka ta­pauk­ses­sa, kos­ka hä­nen ki­ova­lai­set va­sal­lin­sa am­pui­vat ve­nä­läi­siä oh­juk­sia, joi­den ei edes ol­lut len­to­ra­dal­la tuol­la het­kel­lä, tie­to var­mis­tet­tu.

Täs­sä nä­em­me kuin­ka Pen­ta­gon ylen­tää suo­ra­nai­sen va­leh­te­le­mi­sen nuh­jui­sen tai­teen ta­sol­le.

Fal­se flag hin­nal­la mil­lä hy­vän­sä

Tä­män ang­lo­ame­rik­ka­lai­sen rä­hi­nöin­nin tar­koi­tuk­se­na oli luo­da “maa­il­man­laa­jui­nen krii­si” Ve­nä­jää vas­taan. Se on nyt pal­jas­tet­tu — täl­lä ker­taa. Se ei kui­ten­kaan tar­koi­ta, et­tei­vät­kö nä­mä sa­mat epäil­lyt yrit­täi­si si­tä uu­del­leen. — Ja vie­lä­pä var­sin pi­an.

Tär­kein syy so­dan liet­so­mi­seen on pa­niik­ki. Kol­lek­tii­vi­sen län­nen tie­dus­te­lu nä­kee, kuin­ka Mos­ko­va lo­pul­ta mo­bi­li­soi ar­mei­jan­sa ja on val­mii­na hyök­kää­mään Uk­rai­naan en­si kuus­sa — sa­mal­la, kun se tu­ho­aa Uk­rai­nan säh­köinf­rast­ruk­tuu­rin ai­van kuin ky­se oli­si kii­na­lai­ses­ta ki­du­tuk­ses­ta.

Ne hel­mi­kuun päi­vät 2022, jol­loin so­taan lä­he­tet­tiin vain 100’000 mie­hen so­ta­voi­ma — ja joi­den kär­ki­jouk­koon kuu­lu­neet Do­nets­kin ta­sa­val­lan ja LPR:n mi­lii­sit se­kä Wag­ne­rin kom­man­dot ja Ka­dy­ro­vin tše­tšee­nit te­ki­vät suu­rim­man osan ras­kaas­ta työs­tä — ovat jo kau­an ol­leet ko­tiu­tet­tui­na. Yleen­sä ot­ta­en, Ve­nä­läi­set ja ve­nä­läis­ten jou­kot koh­ta­si­vat Uk­rai­nan ar­mei­jan lau­mo­ja — eh­kä kai­ken kaik­ki­aan 1 mil­joo­na so­ti­las­ta. Suu­ri “ih­me” on se, et­tä ve­nä­läi­set pär­jä­si­vät mel­ko hy­vin.

Jo­kai­nen so­ti­la­sa­na­lyy­tik­ko tie­tää pe­rus­sään­nön: hyök­kää­vän voi­man tu­li­si ol­la kol­me ker­taa suu­rem­pi kuin puo­lus­ta­va voi­ma. Ve­nä­jän ar­mei­ja SMO:n, 1 eri­tyi­sen so­ti­laal­li­sen ope­raa­ti­on, al­ku­vai­hees­sa oli täy­tet­ty vain pie­ni mur­to-osa tuos­ta sään­nös­tä. Ve­nä­jän ase­voi­mil­la on epäi­le­mät­tä 1,3 mil­joo­nan so­ti­laan py­sy­vä ar­mei­ja. Var­mas­ti he oli­si­vat voi­neet sääs­tää muu­ta­mia kym­me­niä tu­han­sia enem­män kuin al­ku­pe­räi­nen 100’000. Mut­ta he ei­vät teh­neet niin. Se oli po­liit­ti­nen pää­tös.

Mut­ta nyt SMO on ohi: uu­si vai­he on CTO. 2 Ky­sees­sä on ter­ro­ri-is­ku­jen sar­ja, jo­ka on koh­dis­tet­tu Nord-St­re­am put­kiin, Kri­min sil­taan, Mus­tan­me­ren lai­vas­toon, osoit­ti lo­pul­ta edes­sä ole­van väis­tä­mät­tö­myy­den sel­vi­tä pel­käl­lä “so­ti­laal­li­sel­la ope­raa­ti­ol­la”.

Säh­kö­so­ta

Ti­lan­ne joh­taa säh­kö­so­taan, Elect­ric War

  • ja se ta­soit­taa tie­tä DMZ:lle, 3, suo­ja­vyö­hyk­keen luo­mi­sel­le.

Säh­kö­so­taa kä­si­tel­lään lä­hin­nä tak­tiik­ka­na — mi­kä joh­taa Ve­nä­jän eh­to­jen lo­pul­li­seen mää­rää­mi­seen mah­dol­li­ses­sa ase­le­vos­sa, jo­ta taas kum­pi­kaan vas­ta­puo­li: eng­lan­ti­lais-ame­rik­ka­lai­nen tie­dus­te­lu ja va­sal­lien kaut­ta val­taan­sa käyt­tä­vä Na­to ei­vät ha­lua.

Vaik­ka saa­tai­siin ai­kaan ase­le­po — jo­ta nyt on mai­nos­tet­tu laa­jal­ti muu­ta­man vii­kon ajan — se ei lo­pet­tai­si so­taa. Kos­ka lo­pul­li­nen ta­voi­te, ve­nä­läi­sit­täin sa­not­tu­na: Na­ton laa­jen­tu­mi­sen lop­pu­mi­nen ja “ja­ka­mat­to­man tur­val­li­suu­den” ai­kaan­saa­mi­nen, jot­ka il­mais­tiin täy­sin sel­ke­äs­ti se­kä Was­hing­to­nil­le et­tä Brys­se­lil­le vii­me jou­lu­kuus­sa, on myö­hem­min tor­jut­tu.

Kos­ka mi­kään — kä­sit­teel­li­sel­lä ta­sol­la — ei ole muut­tu­nut sen jäl­keen, yh­dis­tet­ty­nä vie­lä Uk­rai­nan aseis­ta­mi­seen län­si­mai­sil­la aseil­la, jo­ka nyt on saa­nut jo val­ta­van kiih­kon ta­son, Pu­ti­nin ai­ka­kau­den Stav­ka 4 ei ole voi­nut muu­ta kuin laa­jen­taa al­ku­pe­räis­tä SMO-toi­mek­si­an­toa, jo­ka on edel­leen de­na­zi­fi­oin­ti ja de­mi­li­ta­ri­soin­ti. Nyt man­daat­tiin on kui­ten­kin si­säl­ly­tet­tä­vä myös Ki­ova ja Lviv.

So­dan seu­raa­va ta­voi­te: de­mi­li­ta­ri­soi­tu vyö­hy­ke

So­dan uu­si vai­he al­kaa ny­kyi­sel­lä säh­köinf­rast­ruk­tuu­rin tu­ho­ami­sel­la — lin­ja me­nee pal­jon Dnep­rin itä­puo­lel­la ja Mus­tan­me­ren ran­nik­koa pit­kin koh­ti Odes­saa.

Se vie mei­dät avain­ky­sy­myk­seen tä­män säh­kö­so­dan laa­juu­des­ta ja sy­vyy­des­tä. Dnep­rin län­si­puo­lel­la si­jait­se­van de­mi­li­ta­ri­soi­dun vyö­hyk­keen pe­rus­ta­mi­sen kan­nal­ta — jot­ta sii­tä to­del­la tu­li­si täy­sin ei-ke­nen­kään-maa­ta — Dnep­ris­tä län­teen si­jait­se­van DMZ:n on saa­vu­tet­ta­va sel­lai­set mi­tat, et­tä se suo­je­lee Ve­nä­jän alu­et­ta Na­ton ty­kis­töl­tä ja HI­MARS oh­ju­sis­kuil­ta

Kuin­ka sy­väl­le vyö­hyk­keen on ulo­tut­ta­va?
– 100 km?
– Se ei ole tar­peek­si.

Vyö­hyk­keen pi­tää ol­la pi­kem­min­kin 300 km sy­vä. On­han Ki­ova jo pyy­tä­nyt län­nel­tä ty­kis­töä, jol­la on täl­lai­nen kan­ta­ma.

Rat­kai­se­vaa on, et­tä jo hei­nä­kuus­sa täs­tä kes­kus­tel­tiin laa­jas­ti Mos­ko­vas­sa Stav­kan kor­keim­mal­la ta­sol­la.

Laa­jas­sa haas­tat­te­lus­sa hei­nä­kuus­sa 2022 ul­ko­mi­nis­te­ri Ser­gei Lav­rov, dip­lo­maat­ti­sin sa­nan­kään­tein, nos­ti kis­san pöy­däl­le: 5

– “Tä­mä pro­ses­si jat­kuu, joh­don­mu­kai­ses­ti ja sit­ke­äs­ti. Se jat­kuu niin kau­an kuin län­si voi­mat­to­mas­sa rai­vos­saan epä­toi­voi­ses­ti pa­hen­taa ti­lan­net­ta mah­dol­li­sim­man pal­jon ja jat­kaa Uk­rai­nan täyt­tä­mis­tä yhä use­am­mal­la pit­kän kan­ta­man aseel­la. Ota esi­mer­kik­si HI­MARS’in.”

– “[Uk­rai­nan] Puo­lus­tus­mi­nis­te­ri Alek­sei Rez­ni­kov yl­pei­lee saa­neen­sa jo 300 ki­lo­met­riin kan­ta­via am­muk­sia. Tä­mä tar­koit­taa, et­tä mei­dän maan­tie­teel­li­set ta­voit­teem­me siir­ty­vät en­ti­ses­tään ny­kyi­ses­tä lin­jas­ta.”

– “Em­me voi sal­lia, et­tä sil­lä Uk­rai­nan osal­la, jol­la Vla­di­mir Ze­lens­kyn, tai ke­nen ta­han­sa hä­nen seu­raa­jan­sa hal­lus­sa on asei­ta, jot­ka ovat suo­ra uh­ka alu­eel­lem­me tai ta­sa­val­loil­le, jot­ka ovat ju­lis­ta­neet it­se­näi­syy­ten­sä ja ha­lu­avat it­se mää­ri­tel­lä oman tu­le­vai­suu­ten­sa.”

Ku­ka hal­lit­see ener­gi­aa?

Niin pal­jon kuin Was­hing­ton ja NA­TO ovat val­mii­ta vie­lä enem­män “epä­toi­voi­ses­ti pa­hen­ta­maan ti­lan­net­ta mah­dol­li­sim­man pal­jon”, ja ky­sees­sä on edel­leen Was­hing­to­nin suun­ni­tel­ma A: ei ole ole­mas­sa suun­ni­tel­maa B, ge­ota­lou­del­li­ses­ti ame­rik­ka­lai­set voi­mis­ta­vat “the New Gre­at Ga­me’a”: epä­toi­voi­suus täs­sä joh­tuu sii­tä, et­tä yri­te­tään hal­li­ta maa­il­man ener­gi­akäy­tä­viä ja aset­taa ener­gi­an hin­ta.

Ve­nä­jä on edel­leen tyy­ty­mä­tön — kos­ka se jat­kaa in­ves­toin­te­ja kaa­su­put­kis­toon koh­ti Aa­si­aa ja vah­vis­taa mo­ni­ta­sois­ta kan­sain­vä­lis­tä poh­joi­nen-ete­lä -lii­ken­ne­käy­tä­vää, INTSC, 6 tär­keim­pien kump­pa­nei­den In­ti­an ja Ira­nin kans­sa; ja aset­taa ener­gi­an hin­nan OPEC+:n kaut­ta.

Oli­gark­ki-ros­vo­jen pa­ra­tii­si

Straus­si­lai­set, 7 uus­kon­ser­va­tii­vit ja uus­li­be­ra­lit, jot­ka hal­lit­se­vat ang­lo­ame­rik­ka­lais­ta tie­dus­te­lu- ja tur­val­li­suus­ko­neis­toa —- mu­kaan lu­et­tu­na aseis­te­tut vi­ruk­set —- ei­vät an­na pe­rik­si. Heil­lä ei yk­sin­ker­tai­ses­ti ole va­raa me­net­tää jäl­leen yh­tä Na­to-so­taa — ja sen li­säk­si “ek­sis­ten­ti­aa­lis­ta uh­kaa”, Ve­nä­jää, vas­taan.

Kos­ka Uk­rai­nan tais­te­lu­kent­tien uu­ti­set lu­paa­vat ol­la vie­lä syn­kem­piä ken­raa­li TAL­VEN ko­men­nos­sa, 8 loh­du­tus­ta voi löy­tyä ai­na­kin kult­tuu­ri­alal­ta. Vih­re­ää sa­la­kaup­paa, jo­ka on maus­tet­tu myr­kyl­li­ses­sä se­koi­te­sa­laa­tis­sa eu­ge­nis­ti­sen Pii­laak­son ee­tok­sen kans­sa, tar­joil­laan edel­leen pää­ruo­an kans­sa. Li­suk­kee­na on Da­vo­sin “suu­ri ker­to­mus”, the Da­vos “Gre­at Nar­ra­ti­ve”, jo­ka tun­ne­taan en­ti­sel­tä ni­mel­tään Gre­at Re­set’inä, jo­ka kas­vat­ti hir­vi­ömais­ta pää­tään, jäl­leen ker­ran, Ba­lin G20-ryh­mäs­sä.

Tä­mä tar­koit­taa, et­tä kaik­ki tu­lee li­sään­ty­mään Eu­roo­pan tu­ho­ami­nen -hank­keen koh­dal­la: Lo­pe­ta te­ol­li­suus ja ole on­nel­li­nen; sa­teen­kaa­ri­tans­si jo­kai­sel­le mark­ki­noi­den he­rän­näi­sel­le soin­nul­le; jää­dy han­keen ja pol­ta puu­ta sa­mal­la kun siu­naat “uu­siu­tu­via ener­gi­aläh­tei­tä” eu­roop­pa­lais­ten ar­vo­jen alt­ta­ril­la.

Kuin­ka Uk­rai­na ryös­tet­tiin kai­kes­ta va­ral­li­suu­des­ta

No­pea kat­saus sen sel­vit­tä­mi­sek­si mi­ten kaik­ki liit­tyy kaik­keen, on ai­na hyö­dyl­li­nen.

Uk­rai­nan alue oli osa Ve­nä­jää lä­hes nel­jä vuo­si­sa­taa. Aja­tus sen it­se­näi­syy­des­tä kek­sit­tiin Itä­val­las­sa en­sim­mäi­sen maa­il­man­so­dan ai­ka­na Ve­nä­jän ar­mei­jan hei­ken­tä­mis­tä var­ten — ja niin myös ta­pah­tui. Ny­kyi­nen “it­se­näi­syys” kek­sit­tiin, jot­ta pai­kal­li­set trots­ki­lai­set oli­gar­kit voi­si­vat ryös­tää kan­sa­kun­nan, kun Ve­nä­jä-myön­tei­nen hal­li­tus oli ai­keis­sa kään­tyä noi­ta oli­gark­ke­ja vas­taan.

Vuo­den 2014 Ki­ovan val­lan­kaap­pauk­sen pe­rus­ti olen­nai­ses­ti Zbig “Suu­ri Shak­ki­lau­ta” Brze­zins­ki 9 ve­tääk­seen Ve­nä­jän uu­teen par­ti­saa­ni­so­taan — ku­ten ta­pah­tui Af­ga­nis­ta­nis­sa — ja si­tä seu­ra­si käs­ky Per­si­an­lah­den öl­jy­her­roil­le ro­mah­dut­taa öl­jyn hin­ta. Mos­ko­van oli suo­jel­ta­va ve­nä­jä­taus­tai­sia Kri­mil­lä ja Don­bas­sis­sa — ja tä­mä taas puo­les­taan joh­ti län­si­mai­den pa­kot­tei­siin.

  • Kaik­ki tä­mä oli la­vas­tus­ta.

Mos­ko­va kiel­täy­tyi 8 vuo­den ajan lä­het­tä­mäs­tä ar­mei­jaan­sa edes Don­bas­siin Dnep­rin itä­puo­lel­la, jo­ka his­to­ri­al­li­ses­ti osa äi­ti-Ve­nä­jää. Syy: ol­la juut­tu­mat­ta uu­teen par­ti­saa­ni­so­taan. Muun Uk­rai­nan, sil­lä vä­lin, län­nen tu­ke­mat oli­gar­kit ryös­ti­vät, ja val­tio syök­syi ta­lou­del­li­seen mus­taan auk­koon.

Kol­lek­tii­vi­nen län­si tie­toi­ses­ti päät­ti ol­la ra­hoit­ta­mat­ta mus­taa auk­koa. Suu­rin osa IMF:n ra­ha­ruis­keis­ta yk­sin­ker­tai­ses­ti pää­tyi suo­raan oli­gark­kien tas­kuun, ja ryös­te­tyt va­rat siir­ret­tiin pois maas­ta. Näi­tä oli­gark­ki-ros­vo­ja tie­tys­ti suo­je­li­vat “ta­va­no­mai­set ta­hot”.

Sa­ma kaa­va kuin Neu­vos­to­lii­ton ryös­tös­sä

On ai­na tär­ke­ää muis­taa, et­tä vuo­si­na 1991 – 1999 Ve­nä­jäl­tä va­ras­tet­tiin omai­suut­ta mää­rä, jo­ka vas­taa ny­kyi­sin kaik­kea ko­ti­ta­louk­sien omis­ta­maa va­ral­li­suut­ta. Va­ral­li­suus siir­ret­tiin ul­ko­mail­le, enim­mäk­seen Lon­too­seen. Nyt nä­mä sa­mat epäil­lyt yrit­tä­vät pi­la­ta Ve­nä­jää pa­kot­teil­la, kos­ka “uu­si Hit­ler” Pu­tin lo­pet­ti hei­dän ryös­tö­ret­ken­sä.

Ai­noa ero on sii­nä, et­tä suun­ni­tel­ma Uk­rai­nan käyt­tä­mi­ses­tä pe­li­nap­pu­la­na ei toi­mi.

Siir­ty­mi­nen sip­sut­te­lus­ta tais­te­lui­hin

Se mi­tä maas­sa on tä­hän men­nes­sä ta­pah­tu­nut, ovat enim­mäk­seen ka­ha­koi­ta ja vain muu­ta­ma to­del­li­nen tais­te­lu. Nyt kun Mos­ko­va tuo mas­soit­tain uu­sia jouk­ko­ja tal­ven hyök­käyk­seen, Uk­rai­nan ar­mei­jaa voi koh­da­ta täy­del­li­nen tu­ho.

Ve­nä­jä ei näyt­tä­nyt niin pa­hal­ta — kun ote­taan huo­mi­oon sen ar­mei­jan sip­sut­te­lu ja ty­kis­töis­ku­jen te­hok­kuus Uk­rai­nan lin­noi­tet­tu­ja ase­mia vas­taan, ja äs­ket­täin suun­ni­tel­lut ve­täy­ty­mi­set ja ase­ma­so­ta. Nyt pi­de­tään omat tap­pi­ot pie­ni­nä sa­mal­la, kun murs­ka­taan Uk­rai­nan kuih­tu­vaa tu­li­voi­maa.

Kol­lek­tii­vi­nen län­si us­koo, et­tä sil­lä on hal­lus­saan Uk­rai­nan pro­xy-so­dan pe­li­kort­ti. Ve­nä­jä puo­les­taan lyö ve­toa to­del­li­suu­des­ta, jos­sa pe­la­taan ta­lou­den kor­teil­la: ruu­al­la, ener­gi­al­la, re­surs­seil­la, re­surs­sien saa­ta­vuu­del­la ja va­kaal­la ta­lou­del­la.

Sa­maan ai­kaan Eu­roop­pa, ikään kuin sen ener­gia-it­se­mur­ha ei vie­lä oli­si mi­tään, tu­lee koh­taa­maan ko­et­te­le­mus­ten hyö­ky­aal­lon. Ovel­le on ko­put­ta­mas­sa ai­na­kin 15 mil­joo­naa epä­toi­vois­ta uk­rai­na­lais­ta, jot­ka pa­ke­ne­vat ky­lis­tä ja kau­pun­geis­ta, jois­sa ei ole säh­köä.

Rau­ta­tie­ase­ma — vä­li­ai­kai­ses­ti mie­hi­te­tys­sä — Kher­so­nis­sa on ku­vaa­va esi­merk­ki: ih­mi­siä tu­lee ja me­nee jat­ku­vas­ti läm­mit­te­le­mään ja la­taa­maan äly­pu­he­li­mi­aan. Kau­pun­gis­sa ei ole säh­köä, ei läm­pöä, ei vet­tä.

Ny­kyi­nen Ve­nä­jän tak­tiik­ka on eh­do­ton vas­ta­koh­ta Na­po­le­onin ke­hit­tä­mäl­le kes­ki­te­tyn voi­man so­ti­laal­li­sel­le te­ori­al­le. Täs­tä syys­tä Ve­nä­jä saa­vut­taa val­ta­via etu­ja sa­mal­la, kun “huis­kut­te­lee pö­lyä pois kul­hos­sa ole­vien ruu­sun­leh­tien pääl­tä”.

Ja tie­ten­kin: “em­me ole vie­lä edes aloit­ta­neet…”


  1. Spe­ci­al Mi­li­ta­ry Ope­ra­ti­on

  2. Coun­ter ter­ro­rism ope­ra­ti­on, ter­ro­ris­min vas­tai­nen ope­raa­tio

  3. de­mi­li­ta­ri­zed zo­ne, mie­hit­tä­mä­tön vyö­hy­ke, de­mi­li­ta­ri­soi­tu vyö­hy­ke

  4. DeepK­reml

  5. https://russische-botschaft.ru/de/2022/07/21/foreign-minister-sergey-lavrovs-interview-with-rt-television-sputnik-agency-and-rossiya-segodnya-international-information-agency-moscow-july-20-2022/ https://archive.is/awVRH

  6. The International North-South Transport Corridor (INSTC)

    is a 7,200-km-long multi-mode network of ship, rail, and road route moving freight between India, Iran, Azerbaijan, Russia, Central Asia and Europe.

  7. https://www.voltairenet.org/spip.php?page=recherche&lang=en&recherche=straussians

  8. https://n0llat0leranssi.wordpress.com/?s=kenraali+talvi

  9. Zbig “Grand Chessboard” Brzezinski



Kii­nan ja EU:n roo­li Uk­rai­nan es­ka­loi­tu­mi­sen vä­hen­tä­mi­ses­sä

Glo­bal Ti­mes’in eri­kois­haas­tat­te­lu: Kii­nal­la ja EU:lla voi ol­la roo­li Uk­rai­nan es­ka­loi­tu­mi­sen vä­hen­tä­mi­ses­sä, yh­teis­työ glo­baa­leis­sa ky­sy­myk­sis­sä. Haas­ta­tel­ta­va­na Rans­kan suur­lä­het­ti­läs Kii­nas­sa.

Lähde

Toi­mit­ta­jan huo­mau­tus:

Kii­nan pre­si­dent­ti Xi Jin­ping ta­pa­si Rans­kan pre­si­den­tin Em­ma­nu­el Mac­ro­nin 15. mar­ras­kuu­ta In­do­ne­si­an Ba­lil­la G20-huip­pu­ko­kouk­sen ohes­sa.
 ­

Tä­mä oli en­sim­mäi­nen hen­ki­lö­koh­tai­nen ta­paa­mi­nen kah­den joh­ta­jan vä­lil­lä CO­VID-19-pan­de­mi­an al­ka­mi­sen jäl­keen. Kak­si joh­ta­jaa vah­vis­ti­vat si­tou­muk­sen­sa vah­vis­taa vies­tin­tää ja koor­di­noin­tia vas­tauk­se­na maa­il­man­laa­jui­siin haas­tei­siin, mu­kaan lu­kien il­mas­ton­muu­tos, bi­olo­gi­sen mo­ni­muo­toi­suu­den suo­je­lu, ja elin­tar­vi­ke­tur­va.
 ­

Glo­bal Ti­me­sin toi­mit­ta­jat Chen Qing­qing ja Bai Yu­nyi (GT) haas­tat­te­li­vat Rans­kan Kii­nan suur­lä­het­ti­läs­tä Lau­rent Bi­liä yk­si­noi­keu­del­la. Has­tat­te­lus­sa pu­hut­tiin Kii­nan ja Rans­kan se­kä Kii­nan ja Eu­roo­pan suh­tei­den nä­ky­mis­tä.

French Ambassador to China Laurent Bili Photo: Courtesy of French Embassy in China
French Ambassador to China Laurent Bili Photo: Courtesy of French Embassy in China
French Ambassador to China Laurent Bili Photo: Courtesy of French Embassy in China
Rans­kan suur­lä­het­ti­läs Kii­nas­sa Lau­rent Bi­li Ku­va: Rans­kan suur­lä­he­tys­tö Kii­nas­sa

Glo­bal Ti­mes

  • Mi­ten kom­men­toit­te Kii­nan pre­si­den­tin Xi Jin­pin­gin ja Rans­kan pre­si­den­tin Em­ma­nu­el Mac­ro­nin vii­mei­sin­tä ta­paa­mis­ta?
     ­

Äs­ket­täin, jot­kut tie­do­tus­vä­li­neet ker­toi­vat, et­tä Mac­ron suun­nit­te­lee pi­an vie­rai­lua Kii­naan.
 ­

  • Mi­kä on Tei­dän mie­li­pi­teen­ne täs­tä?

Lau­rent Bi­li

Rans­ka ja Kii­na ovat st­ra­te­gi­sia kump­pa­nei­ta.
 ­

Pre­si­dent­ti Em­ma­nu­el Mac­ron ja Pre­si­dent­ti Xi Jin­ping ovat pi­tä­neet sään­nöl­li­siä yh­teyk­siä maa­il­man­laa­jui­sen pan­de­mi­an ai­ka­na. Vii­meis­ten kol­men vuo­den ai­ka­na he pu­hui­vat toi­sil­leen yli 10 ker­taa kes­kus­tel­lak­seen kah­den­vä­li­sis­tä ky­sy­myk­sis­tä, alu­eel­li­sis­ta asi­ois­ta, ku­ten Uk­rai­nan so­das­ta tai Ko­re­an nie­mi­maan ti­lan­tees­ta, sa­moin kuin maa­il­man­laa­jui­sis­ta ky­sy­myk­sis­tä, ku­ten il­mas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nas­ta ja elin­tar­vi­ke­tur­vas­ta.
 ­

Hen­ki­lö­koh­tai­set ta­paa­mi­set ovat kui­ten­kin avain on­nis­tu­nee­seen ja mer­kit­tä­vään yh­teis­työ­hön mai­dem­me vä­lil­lä. Pre­si­dent­ti Mac­ro­nin ja pre­si­dent­ti Xin taan­noi­nen ta­paa­mi­nen Ba­lil­la oli sik­si tär­keä usei­den yh­teis­tä etua kiin­nos­ta­vien ky­sy­mys­ten kes­kus­te­lul­le se­kä tar­vit­ta­es­sa eri­mie­li­syyk­siä kos­ke­vil­le ky­sy­myk­sil­le.
 ­

Pre­si­dent­ti Mac­ron on vie­rail­lut Kii­nas­sa jo kah­des­ti vir­kaan as­tu­mi­sen­sa jäl­keen ja hän on val­mis vie­rai­le­maan uu­des­taan en­si vuo­den alus­sa.

French food stand at the?China International Import Expo?(CIIE) in Shanghai on November 10, 2022.
Rans­ka­lai­nen ruo­ka­osas­to Kii­nan kan­sain­vä­li­ses­sä tuon­ti­näyt­te­lys­sä (CIIE) Shang­hais­sa 10. mar­ras­kuu­ta 2022.

Glo­bal Ti­mes

Uk­rai­nan krii­sin alet­tua Kii­nan ja Eu­roo­pan suh­teet ovat muut­tu­neet en­tis­tä tär­ke­äm­mik­si ja mo­ni­mut­kai­sem­mik­si. Jot­kut Eu­roo­pas­sa vaa­ti­vat tar­vet­ta mää­ri­tel­lä uu­del­leen suh­teet Kii­naan ja eri­tyi­ses­ti sel­ke­äm­pää po­li­tiik­kaa Kii­naa koh­taan.
 ­

  • Mi­kä on si­nun mie­li­pi­tee­si sii­tä?
  • Mi­tä nä­kö­koh­tia Kii­nan tu­le­vaan po­li­tiik­kaan tu­li­si si­säl­lyt­tää?
  • Ja luu­let­ko, et­tä Eu­roo­pan pi­täi­si “ir­roit­tau­tua Kii­nas­ta” ku­ten jot­kut eh­dot­ti­vat?
  • Tar­vit­se­vat­ko Rans­ka ja Eu­roop­pa vie­lä Kii­naa?

Lau­rent Bi­li

EU:n jä­sen­val­ti­oi­den ja Kii­nan vä­lil­lä val­lit­se­viin eri­mie­li­syyk­siin on puu­tut­ta­va mah­dol­li­sim­man avoi­mes­ti, kun­ni­oit­ta­vas­ti ja re­hel­li­ses­ti.
 ­

Uk­rai­nan osal­ta pä­tee yk­sin­ker­tai­nen to­tuus: Uk­rai­na ei hyö­kän­nyt Ve­nä­jäl­le…
 ­

Vaik­ka ym­mär­räm­me Kii­nan ase­maa, pää­täm­me ol­la Uk­rai­nan ja Uk­rai­nan kan­san puo­lel­la, jot­ka kär­si­vät, jo­ten EU:ta ei voi­da syyt­tää sii­tä, et­tä se oli­si vas­tuus­sa so­dan pit­kit­ty­mi­ses­tä. Toi­von, et­tä voim­me nyt kes­kit­tyä löy­tä­mään yh­tei­sen pe­rus­tan rau­han hy­väk­si ja so­pi­maan kii­reel­li­syy­des­tä pois­ta­mi­sen kii­reel­li­syy­des­tä.
 ­

Riip­pu­mat­ta sii­tä, kuin­ka mer­kit­tä­viä nä­mä eri­mie­li­syy­det ovat­kin, EU ja Rans­ka kat­so­vat, et­tä nii­den ei pi­täi­si es­tää yh­teis­työ­tä yh­tei­siin etui­hin liit­ty­vis­sä ky­sy­myk­sis­sä, ku­ten il­mas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nas­sa, bi­olo­gi­sen mo­ni­muo­toi­suu­den suo­je­le­mi­ses­sa tai vel­ko­jen lie­vit­tä­mi­ses­sä, jot­ka hyö­dyt­tä­vät mui­ta mai­ta.
 ­

Suh­teen on ol­ta­va mo­lem­min­puo­li­nen. Tä­hän si­säl­tyy kaup­pa ja in­ves­toin­nit, kos­ka EU on Kii­nan suu­rin ta­va­ra­kaup­pa­kump­pa­ni. Eu­roo­pan ja Kii­nan ta­lou­det voi­vat me­nes­tyä yh­des­sä vas­ta­vuo­roi­suu­den ja oi­keu­den­mu­kai­suu­den yh­teis­ten pe­ri­aat­tei­den poh­jal­ta.

Glo­bal Ti­mes

Äs­ket­täin, Rans­kan ja Kii­nan yh­dek­säs ym­pä­ris­tö­kuu­kau­si al­koi Rans­kan suur­lä­he­tys­tös­sä Pe­kin­gis­sä, ja kol­me tär­ke­ää il­mas­ton­muu­tos­ta kä­sit­tä­vää ko­kous­ta on suun­ni­tel­tu.
 ­

  • Mi­tä eri­tyis­tä työ­tä luu­let Kii­nan ja Rans­kan voi­van teh­dä il­mas­toyh­teis­työn to­teut­ta­mi­sek­si?
  • Mit­kä ovat mie­les­tä­si il­mas­ton­muu­to­syh­teis­työn suu­rim­mat es­teet glo­baa­lil­la alal­la?

Lau­rent Bi­li

Ha­lu­an ko­ros­taa, et­tä on tär­ke­ää tor­jua il­mas­ton­muu­tos­ta ja bi­olo­gi­sen mo­ni­muo­toi­suu­den vä­he­ne­mis­tä yh­des­sä. Yh­tei­set pon­nis­te­lum­me kol­mes­sa COP-huip­pu­ko­kouk­ses­sa liit­ty­vät lä­hei­ses­ti toi­siin­sa.
 ­

Nä­en kak­si kes­keis­tä haas­tet­ta yh­teis­työl­le näis­sä ky­sy­myk­sis­sä.
 ­

  1. En­sin­nä­kin ym­pä­ris­tök­rii­si on yh­tä kii­reel­li­nen kuin muut­kin.
     ­

    Uk­rai­nan so­dal­la, maa­il­man­laa­jui­sel­la CO­VID-19-pan­de­mi­al­la ja il­mas­ton­muu­tok­sel­la on jo konk­reet­ti­sia seu­rauk­sia ta­louk­sil­lem­me ja yh­teis­kun­nil­lem­me, joi­hin on puu­tut­ta­va sa­ma­nai­kai­ses­ti.
     ­

    Pa­rii­sin so­pi­muk­sen täy­tän­töön­pa­non vii­väs­ty­mi­nen on hai­tal­lis­ta kai­kil­le.
     ­

  2. Toi­sek­si ym­pä­ris­tö­haas­tei­siin vas­taa­mi­nen glo­baa­lil­la ta­sol­la on te­hok­kaam­paa kuin kan­sal­li­sel­la ta­sol­la.
     ­

    Rans­kan ja Kii­nan roh­kai­se­vat tu­lok­set ym­pä­ris­tön ja bi­olo­gi­sen mo­ni­muo­toi­suu­den suo­je­le­mi­sek­si ko­ti­maas­sa ovat mer­ki­tyk­sel­li­siä vain, jos tu­em­me sa­ma­nai­kai­ses­ti met­sien, val­ta­mer­ten ja bi­olo­gi­sen mo­ni­muo­toi­suu­den maa­il­man­laa­juis­ta suo­je­lua ja tor­jum­me met­sien hä­vi­ämis­tä — ko­ti­mai­sia se­kä maa­han­tuo­tu­ja — ja suo­je­lem­me avo­me­riä, myös sy­vää me­ren­poh­jaa.
     ­

    Kii­na on tie­toi­nen hä­tä­ti­lan­tees­ta: Kii­na si­tou­tui YK:n GA:ssa vuon­na 2020 vä­hen­tä­mään ta­lou­ten­sa hii­li-in­ten­si­teet­tiä saa­vut­taak­seen pääs­tö­jään en­nen vuot­ta 2030 ja saa­vut­ta­maan hii­li­neut­raa­li­suu­den en­nen vuot­ta 2060.
     ­

Rans­kal­la ja Kii­nal­la on pit­kä his­to­ria yh­teis­työs­tä tois­ten­sa vih­re­än siir­ty­män tu­ke­mi­ses­sa eri­tyi­ses­ti pre­si­dent­tiem­me “Pe­king kut­suu” ju­lis­tuk­ses­sa mar­ras­kuus­sa 2019.
 ­

Rans­kan ja Kii­nan ym­pä­ris­tö­kuu­kau­si, jo­ka nyt pi­de­tään 9. ker­ran ja al­koi mar­ras­kuun 4 päi­vä­nä, tar­jo­aa rans­ka­lai­sil­le ja kii­na­lai­sil­le kan­sa­lai­syh­teis­kun­nil­le li­sää mah­dol­li­suuk­sia vaih­taa nä­ke­myk­siä koh­taa­mis­taan haas­teis­ta ja löy­tä­mis­tään rat­kai­suis­ta.
 ­

Tä­män vuo­den kuu­kau­si on omis­tet­tu “si­ni­sel­le pla­nee­tal­le”, jo­ka on suu­ri muis­tu­tus sii­tä, et­tä il­mas­ton­muu­tok­sen ja bi­olo­gi­sen mo­ni­muo­toi­suu­den suo­je­lun tor­jun­ta on rat­kai­se­van tär­ke­ää se­kä ko­ti­maas­sa et­tä ul­ko­mail­la.
 ­

Rans­ka tu­kee aja­tus­ta, et­tä vä­hin­tään 30 pro­sent­tia pla­nee­tan maas­ta ja val­ta­me­ris­tä pi­täi­si ol­la suo­je­lus­sa vuo­teen 2030 men­nes­sä.

The 9th edition of the Franco-Chinese Month of the Environment kicks off at the French Embassy in Beijing on November 4, 2022. Photo: Courtesy of French Embassy in Chin
Rans­kan ja Kii­nan ym­pä­ris­tö­kuu­kau­den 9. ta­pah­tu­ma käyn­nis­tyy Rans­kan suur­lä­he­tys­tös­sä Pe­kin­gis­sä 4. mar­ras­kuu­ta 2022. Ku­va: Rans­kan suur­lä­he­tys­tö Kii­nas­sa.

Glo­bal Ti­mes

Sak­san liit­to­kans­le­ri Olaf Sc­holz vie­rai­li vi­ral­li­ses­ti Kii­nas­sa ai­em­min täs­sä kuus­sa. Vie­rai­lun sa­no­taan li­sän­neen Kii­nan ja Sak­san kes­ki­näis­tä luot­ta­mus­ta ja edis­tä­vän Kii­nan ja Eu­roo­pan suh­tei­den ke­hit­ty­mis­tä.
 ­

  • Tei­dän nä­kö­kul­mas­tan­ne, tu­lee­ko Kii­nan ja Eu­roo­pan se­kä Kii­nan ja Rans­kan vä­li­siin suh­tei­siin uu­sia muu­tok­sia?
     ­

Liit­to­kans­le­ri Sc­hol­zin vie­rai­lun ai­ka­na mo­lem­pien mai­den joh­ta­jat pää­si­vät yh­tei­sym­mär­ryk­seen Ve­nä­jän ja Uk­rai­nan vä­li­ses­tä konf­lik­tis­ta.
 ­

  • On­ko to­den­nä­köis­tä, et­tä Kii­na ja Rans­ka te­ke­vät yh­teis­työ­tä Uk­rai­na-asi­as­sa?

Lau­rent Bi­li

Vaik­ka Eu­roop­pa ja Kii­na tar­kas­te­le­vat Uk­rai­nan so­taa eri nä­kö­kul­mis­ta, on ti­laa so­pia kei­nois­ta ja vä­hen­tää so­dan kiel­tei­siä seu­rauk­sia glo­baa­lis­sa mit­ta­kaa­vas­sa.
 ­

  • Eu­roop­pa­lai­sil­la ja kii­na­lai­sil­la on jäl­leen yh­tei­nen kiin­nos­tus Uk­rai­nan su­ve­re­ni­tee­tin ja alu­eel­li­sen kos­ke­mat­to­muu­den kun­ni­oit­ta­mi­seen.
  • [Vain?] Tä­män yh­tei­sen pe­rus­tan poh­jal­ta Eu­roo­pan ja Kii­nan vä­li­nen vuo­ro­pu­he­lu ja yh­teis­työ Uk­rai­nan krii­sis­tä ovat mah­dol­li­sia. 1
     ­

Rans­ka il­mai­si tyy­ty­väi­syy­ten­sä Kii­nan äs­ket­täi­seen tuo­mit­se­mi­seen ydi­na­sei­den käy­töl­lä uh­kaa­mi­sis­ta, mi­kä on so­pu­soin­nus­sa vii­den ydi­na­se­val­ti­on (Rans­ka, Kii­na, Yh­dis­ty­nyt ku­nin­gas­kun­ta, Yh­dys­val­lat ja Ve­nä­jä) tär­keim­män vas­tuun kans­sa vält­tää ydin­so­ta ja vä­hen­tää st­ra­te­gi­sia ris­ke­jä, ku­ten ko­ros­te­taan nii­den vii­den joh­ta­jan tam­mi­kuus­sa 2022 hy­väk­sy­mäs­sä yh­tei­ses­sä jul­ki­lau­su­mas­sa.
 ­

  • Elin­tar­vi­ke­tur­va, jo­ka on ke­hi­tys­mai­den suu­ri huo­le­nai­he, on toi­nen asia, jo­hon mei­dän pi­täi­si kes­kit­tyä.
     ­

Uk­rai­nan so­dan vai­ku­tuk­set ovat ve­ny­neet sel­väs­ti sen ra­jo­jen ul­ko­puo­lel­le, kun vien­nin jyr­kän las­kun ai­heut­ta­ma maa­ta­lous­tuot­tei­den kus­tan­nus­ten nou­su vai­kut­taa ko­ko maa­il­maan. Maa­lis­kuus­sa 2022 Rans­ka ja sen EU-kump­pa­nit käyn­nis­ti­vät esi­mer­kik­si Af­ri­kan uni­onin kans­sa elin­tar­vi­ke­tur­va-aloit­teen (FARM) tuo­tan­non te­hos­ta­mi­sek­si ja kai­kil­le saa­ta­vuu­den mah­dol­lis­ta­mi­sek­si. 2 Tä­mä on meil­le jat­kos­sa­kin en­si­si­jai­nen ta­voi­te.

Glo­bal Ti­mes

Ve­nä­jän ja Uk­rai­nan krii­sin jäl­keen Sak­sa ja Rans­ka ovat jos­tain syys­tä koh­dan­neet ero­ja useil­la alu­eil­la, lä­hin­nä ener­gi­an ja puo­lus­tuk­sen alal­la.
 ­

  • Luu­let­ko, et­tä nuo erot laa­je­ne­vat ja jat­ku­vat edel­leen?
  • Vai­kut­taa­ko se Eu­roo­pan yh­den­ty­mi­seen?
  • Mi­ten täl­lai­set erot vai­kut­ta­vat Eu­roo­pan ylei­seen asen­noi­tu­mi­seen Kii­naan ja Yh­dys­val­toi­hin?

Lau­rent Bi­li

Rans­kan ja Sak­san kump­pa­nuus on EU:n yh­den­ty­mi­sen yti­mes­sä, ja näin on py­sy­nyt edel­leen myös Uk­rai­nan so­dan syt­ty­mi­sen jäl­keen.
 ­

EU:n ta­sol­la to­teu­te­tut toi­men­pi­teet ener­gi­an­saan­nin tur­vaa­mi­sek­si ja riip­pu­vuu­den vä­hen­tä­mi­sek­si Ve­nä­jän kaa­sus­ta ja öl­jys­tä ei­vät oli­si ol­leet mah­dol­li­sia il­man mai­dem­me vä­lis­tä tii­vis­tä yh­teis­työ­tä.
 ­

Eu­roo­pan uni­oni ra­ken­net­tiin as­kel as­ke­leel­ta krii­sien ja komp­ro­mis­sien avul­la, ra­ken­nam­me sil­to­ja help­poi­hin on­gel­mien ja uh­kaa­vien kui­lu­jen va­ral­ta.
 ­

  • Lo­pul­ta Sak­sa ja Rans­ka voi­vat ai­na löy­tää yh­tei­sen poh­jan Eu­roo­pan edun puo­les­ta.
     ­

Maam­me joh­ta­jat jat­ka­vat kes­kus­te­lua ja koor­di­noin­tia täs­sä suh­tees­sa. Vii­mek­si pre­si­dent­ti Mac­ron ta­pa­si liit­to­kans­le­ri Olaf Schol­zin Pa­rii­sis­sa lo­ka­kuun lo­pus­sa, ja mo­lem­mat so­pi­vat pi­tä­vän­sä tii­vis­tä yh­teis­työ­tä Eu­roop­pa-asi­ois­sa se­kä kah­den­vä­li­sis­sä ja ul­ko­po­liit­ti­sis­sa asi­ois­sa, muun mu­as­sa
 ­

  • Uk­rai­nan ky­sy­myk­ses­sä ja
  • Eu­roo­pan st­ra­te­gi­sen it­se­näi­syy­den vah­vis­ta­mi­ses­sa.

Jigsaw


  1. Vain? tä­män yh­tei­sen pe­rus­tan poh­jal­ta …

  2. Af­ri­kan maat lä­het­tä­vät enem­män ruo­kaa “kai­kil­le”.



BELTA 2022-11-20

BEL­TA

Rak­kaus ko­ti­maa­han ja kun­ni­oi­tus ta­lon­poi­kai­sel­le työl­le.

– Lu­kas­hen­ko ni­mit­ti val­ko­ve­nä­läis­ten pe­ru­sar­vot

Pre­si­dent­ti on­nit­te­li maa­ta­lous- ja maa­ta­lous­työn­te­ki­jöi­tä ja ve­te­raa­ne­ja hei­dän am­ma­til­li­ses­ta lo­mas­taan.

“Luo­va rak­kaus ko­ti­maa­han­sa ja kun­ni­oi­tus ko­vaa ta­lon­poi­kais­työ­tä koh­taan ovat ai­na ol­leet Val­ko­ve­nä­jän kan­san pe­ru­sar­vo­ja. Juu­ri nä­mä pe­rin­teet mää­rit­ti­vät pit­käl­ti koh­ta­lom­me ja aut­toi­vat ra­ken­ta­maan vah­van it­se­näi­sen val­ti­on, on­nit­te­lu­vies­tis­sä sa­no­taan.”Tä­nä vuon­na Val­ko-Ve­nä­jä on kor­jan­nut kun­nol­li­sen sa­don pa­kot­tei­den pai­neis­ta ja luon­non­ka­tast­ro­feis­ta huo­li­mat­ta. Ja tä­mä uu­si voit­to yli kak­si­sa­taa­tu­han­nel­le nöy­räl­le, ah­ke­ral­le ky­lä­läi­sel­le on val­ta­va pa­nos maan elin­tar­vi­ke­tur­vaan.”

Val­ti­on­pää­mies ko­ros­ti, et­tä maan maa­ta­lou­den te­ol­li­suus­komp­lek­si ke­hit­tyy me­nes­tyk­sek­kääs­ti ja ta­sai­ses­ti. Maa­ta­lou­den ja kar­jan­hoi­don ke­hit­ty­nei­den tek­no­lo­gi­oi­den käyt­töö­no­ton, ja­los­tu­sy­ri­tys­ten ny­kyai­kais­ta­mi­sen ja tut­ki­joi­den jat­ku­van työn an­si­os­ta sie­men- ja ja­los­tus­kan­nan pa­ran­ta­mi­sek­si avau­tuu run­saas­ti mah­dol­li­suuk­sia tu­le­viin saa­vu­tuk­siin.

Ale­xan­der Lu­kas­hen­ko on va­kuut­tu­nut sii­tä, et­tä tu­le­vai­suu­des­sa ko­ti­mai­set maan­vil­je­li­jät jat­ka­vat kaik­kien tär­keim­pien teh­tä­vien suo­rit­ta­mis­ta ja li­sää­vät edel­leen te­ol­li­suu­den tuo­tan­to- ja vien­ti­po­ten­ti­aa­lia.

02-11-20 05:00


BEL­TA

Mar­ras­kuu
– 20 2022


BEL­TA

Lu­kas­hen­ko on­nit­te­li pat­ri­ark­ka Ki­ril­liä hä­nen syn­ty­mä­päi­vä­nään

– “Ark­ki­pas­to­raa­li­nen pal­ve­lu­si Ve­nä­jän or­to­dok­si­sel­le kir­kol­le tu­lee vai­ke­aan ai­kaan ko­ko pla­nee­tal­le, jol­loin tär­keim­mät yleis­maa­il­mal­li­set ar­vot ovat tul­leet eri­tyi­sen tär­keik­si: ha­lu tais­tel­la oi­keu­den­mu­kai­ses­ta syys­tä, puo­lus­taa isän­maa­ta, isien us­koa ja las­ten tu­le­vai­suut­ta”, on­nit­te­lu­vies­ti lu­kee.

Val­ti­on­pää­mies ko­ros­ti, et­tä tä­tä taus­taa vas­ten pat­ri­ar­kan kor­kea auk­to­ri­teet­ti, vii­sas sa­na ja ru­koi­le­va apu ovat hor­ju­ma­ton mo­raa­li­nen opas kai­kil­le or­to­dok­si­sil­le us­ko­vil­le, vah­vis­ta­en kris­ti­nus­kon tu­hat­vuo­ti­sia pe­rin­tei­tä sy­dä­mes­sään.

Pre­si­dent­ti kiit­ti pat­ri­ark­ka Ki­ril­liä hä­nen vä­sy­mät­tö­mäs­tä työs­tään, jo­ka an­taa kan­soil­le voi­maa tu­kea toi­si­aan säi­lyt­tä­en hen­gel­li­sen ja kult­tuu­ri­sen yh­te­näi­syy­den.

02-11-20 05:29


BEL­TA

Ka­zaks­ta­nis­sa
– on al­ka­nut en­ne­nai­kai­set pre­si­den­tin­vaa­lit
Ta­sa­val­lan ny­kyi­nen pää­mies
– Kas­sym-Jo­mart To­ka­jev on jo ää­nes­tä­nyt.

02-11-20 06:01


BEL­TA

Uk­rai­nan vi­ra­no­mai­set
– tar­jo­avat kan­sa­lai­sil­leen huo­leh­tia it­ses­tään ener­gi­an­saan­ti­on­gel­mien ja tu­le­van kyl­män sään edes­sä,
– kos­ka he ei­vät aio mak­saa oles­ke­lus­taan eva­kuoin­nis­sa, sa­noi Ro­di­on Mi­rosh­nik

02-11-20 06:18


BEL­TA

Yh­dys­val­tain en­ti­sen pre­si­den­tin Do­nald Trum­pin

– Twit­ter-si­vu pa­lau­tet­tiin he­ti sen jäl­keen, kun yrit­tä­jä Elon Musk il­moit­ti po­lii­ti­kon ti­lin lu­ki­tuk­sen pur­ka­mi­ses­ta täs­sä so­si­aa­li­ses­sa ver­kos­tos­sa

Maa­lis­kuus­sa 2009 luo­dul­la Trum­pin si­vul­la säi­ly­te­tään kaik­ki re­pub­li­kaa­nien muis­tiin­pa­not. Vii­mei­nen vies­ti on päi­vät­ty 8. tam­mi­kuu­ta 2021.

2022-11-20 06:24


BEL­TA

ЭIlo­vais­kin rau­ta­tie­ase­man
– vir­ta­läh­de kat­ke­si Uk­rai­nan ase­voi­mien tu­li­tuk­sen jäl­keen HI­MARS-mo­ni­lau­kai­su­ra­ket­ti­jär­jes­tel­mäs­tä,
– sa­noi por­mes­ta­ri Rus­lan Dud­ni­kov

02-11-20 06:27


BEL­TA

Ai­na­kin kak­si ih­mis­tä sai sur­man­sa,
– kun ult­ra­ke­vyt ko­ne pu­to­si Ban­dos­sa Itä-Ja­pa­nis­sa, NHK ra­por­toi
Pai­kal­le saa­pui po­lii­se­ja.
– Asi­as­ta on käyn­nis­tet­ty tut­kin­ta.

02-11-20 06:35


BEL­TA

Maa­ta­lous- ja elin­tar­vi­ke­mi­nis­te­riö
– Val­ko-Ve­nä­jän maa­ta­lous­vuo­den tu­lok­sis­ta ja mi­kä vai­kut­ti tie­tu­ei­siin
– Bel­TAn You­Tu­be-ka­na­val­la!

02-11-20 06:38


BEL­TA

Bul­ga­ri­an ho­tel­lit

– ovat lo­pet­ta­neet uk­rai­na­lais­ten pa­ko­lais­ten ruo­kin­nan

So­fia Glo­ben mu­kaan 15 bul­ga­ri­alais­ta le­vaa per val­ti­on myön­tä­mä hen­ki­lö ei rii­tä kat­ta­maan ruo­ka­ku­lu­ja.

Li­säk­si vii­si päi­vää sit­ten val­ti­on oh­jel­ma uk­rai­na­lais­ten ma­joit­ta­mi­sek­si ho­tel­lei­hin päät­tyi. Nyt ne ma­joi­te­taan val­ti­on ja kun­tien vir­kis­tys­kes­kuk­siin.

Yh­teen­sä maas­sa asuu yli 10’000 uk­rai­na­lais­ta pa­ko­lais­ta, leh­ti to­te­si.

02-11-20 06:49


BEL­TA

Olet ai­na ol­lut ja py­syt elin­tar­vi­ke­tur­van var­ti­oin­nis­sa
– Val­ko-Ve­nä­jä
Hy­vää jou­lua,

– maa­ta­lous­työn­te­ki­jät!

Omis­tet­tu si­nul­le ⬆️

02-11-20 06:53


BEL­TA

Klyuc­hevs­kin tu­li­vuo­ri
– pur­kau­tui Kam­tšat­kas­sa
Kuu­man mag­man pääs­töt
– on kir­jat­tu jo­pa 10 rä­jäh­dyk­sen taa­juu­del­la tun­nis­sa, ja
– laa­va­vir­to­ja odo­te­taan,
– Ve­nä­jän tie­de­aka­te­mi­an Kau­koi­dän haa­ran vul­ka­no­lo­gi­an ins­ti­tuu­tin leh­dis­tö­pal­ve­lu ra­por­toi.

02-11-20 07:00


BEL­TA

Tur­kin puo­lus­tus­mi­nis­te­riö
– on vah­vis­ta­nut “Sword-Claw” -il­ma­ope­raa­ti­on suo­rit­ta­mi­sen Poh­jois-Ira­kis­sa ja Syy­ri­as­sa,
– Ana­to­li­an vi­ras­to ra­por­toi
Tur­kin ar­mei­ja tu­ho­si
– ter­ro­ris­tien pää­ma­jan,
– tu­ki­koh­dat
– ja pii­lo­pai­kat
– Ira­kis­sa ja Syy­ri­as­sa osa­na il­ma­ope­raa­ti­ota
– maan puo­lus­tus­mi­nis­te­ri.

02-11-20 07:03


BEL­TA

Uk­rai­nan ase­voi­mat tu­lit­ti­vat

– Nižni Ols­ha­net­sin ky­lää Bel­go­ro­din alu­eel­la

On yk­si uh­ri, jol­la on sir­pa­le­haa­vo­ja ala­raa­joi­hin, sa­noi alu­een pääl­lik­kö Vja­tšes­lav Glad­kov. Kuu­si oma­ko­ti­ta­lout­ta vau­ri­oi­tui tu­li­tuk­sen seu­rauk­se­na.

02-11-20 07:05


BEL­TA

GW:

– Yh­dys­val­lat voi pa­kot­taa Puo­lan lä­het­tä­mään jouk­ko­ja Uk­rai­naan, jos Ki­ova heik­ke­nee en­ti­ses­tään

Ker­ro­taan, et­tä täl­lai­nen ti­lan­ne voi syn­tyä, jos Uk­rai­nan so­ti­laal­li­nen vas­ta­rin­ta vä­he­nee.

Myös po­liit­ti­nen ana­lyy­tik­ko Les­zek Sy­kuls­ki us­koo, et­tä Puo­la val­mis­tau­tuu jo vi­ha­mie­li­syyk­siin idäs­sä. Hän väit­tää kan­taan­sa sil­lä, et­tä on jo hy­väk­syt­ty la­ke­ja, jot­ka pa­laut­ta­vat ase­vel­vol­li­suu­den ja jo­pa sää­te­le­vät nais­ten ase­vel­vol­li­suut­ta.

02-11-20 07:10


BEL­TA

APEC-foo­ru­mi
– ei kes­kus­tel­lut ydin­tur­val­li­suus­ky­sy­myk­sis­tä, sa­noi dip­lo­maat­ti

02-11-20 07:18


BEL­TA

Vi­ral­li­sen il­moi­tus­re­surs­sin mu­kaan
– ko­ko Uk­rai­nas­sa on il­moi­tet­tu il­ma­hä­ly­tys

2022-11-20 07:20


BEL­TA

Jud­ging Free­dom -ää­ni­pod­cas­tin
– juon­ta­ja toi­mit­ta­ja And­rew Na­po­li­ta­no il­mai­si mie­li­pi­teen­sä, et­tä
– Uk­rai­nan ja Ve­nä­jän vä­li­set rau­han­neu­vot­te­lut saat­ta­vat al­kaa,
– jos Yh­dys­val­lat kes­keyt­tää so­ti­laal­li­sen avun Ki­ovaan

02-11-20 07:29


BEL­TA

Il­mas­ton­muu­tos­ta
– kos­ke­van Yh­dis­ty­nei­den Kan­sa­kun­tien pui­te­so­pi­muk­sen (COP-27) osa­puol­ten 27. kon­fe­rens­sin osal­lis­tu­jat so­pi­vat
– ke­hi­tys­mai­den ra­has­ton pe­rus­ta­mi­ses­ta il­mas­ton­muu­tok­ses­ta ai­heu­tu­vien me­ne­tys­ten ja va­hin­ko­jen kor­vaa­mi­sek­si

02-11-20 07:37


BEL­TA

Mo­net Unes­con ih­mi­set
– ovat häm­men­ty­nei­tä sii­tä,
– mik­si kaik­ki or­ga­ni­saa­ti­on pon­nis­te­lut ja re­surs­sit on omis­tet­tu Ki­ovan tu­ke­mi­seen,
– sa­noi Ve­nä­jän Unes­con ko­mis­si­on pää­sih­tee­ri Gri­go­ry Ord­zho­ni­kid­ze

02-11-20 07:52


BEL­TA

Yk­sit­täis­ten tuot­tei­den hin­nan­ko­ro­tus
– saa­vut­taa 80%.” Sha­goi­ko ti­lan­tees­ta glo­baa­leil­la mark­ki­noil­la
– Bel­TAn You­Tu­be-ka­na­val­la!

02-11-20 07:56


BEL­TA

Kii­nan pre­si­dent­ti Xi Jin­ping
– kut­sui kes­kus­te­lus­sa Yh­dys­val­tain pre­si­den­tin Joe Bi­de­nin kans­sa
– Tai­wa­nia pu­nai­sek­si vii­vak­si mai­den vä­li­sis­sä suh­teis­sa,
– sa­noi Kii­nan ul­ko­mi­nis­te­ri Wang Yi
Kii­nan joh­ta­ja huo­maut­ti erik­seen Yh­dys­val­tain pre­si­den­til­le,
– et­tä Tai­wa­nin it­se­näi­syys on ris­ti­rii­das­sa alu­een va­kau­den ja rau­han kans­sa.

02-11-20 08:05


BEL­TA

Lat­via ja Vi­ro
– os­ta­vat yh­des­sä so­ta­tar­vik­kei­ta kah­den kol­ma­so­san mil­jar­din eu­ron ar­vos­ta

02-11-20 08:17


BEL­TA

Val­ko-Ve­nä­jän pi­ka­luis­te­li­jat
– voit­ti­vat 11 pal­kin­toa Ve­nä­jän cu­pin toi­ses­sa vai­hees­sa
Ku­va:
– Val­ko-Ve­nä­jän NOC

02-11-20 08:31


BEL­TA

Egyp­tis­sä bus­sin ja re­kan tör­mä­tes­sä
– 12 ih­mis­tä kuo­li ja 30 louk­kaan­tui

02-11-20 08:42


BEL­TA

Sak­san
– on han­kit­ta­va kym­me­nien mil­jar­dien eu­ro­jen ar­vos­ta am­muk­sia tu­ke­ak­seen täy­sin ase­voi­mi­aan
Näin to­te­si
– Bun­des­ta­gien puo­lus­tus­ko­mis­saa­ri Eva Hög­lin
– Bild am Son­tag -leh­den haas­tat­te­lus­sa.

02-11-20 08:53


BEL­TA

Vi­ral­li­sen il­moi­tus­re­surs­sin mu­kaan

– ko­ko Uk­rai­nas­sa on il­moi­tet­tu il­ma­hä­ly­tys

Ko­ko Uk­rai­nas­sa il­moi­tet­tu il­ma­hä­ly­tys on pe­rut­tu vi­ral­li­sen il­moi­tus­re­surs­sin mu­kaan

02-11-20 08:56


BEL­TA

On­ko val­ko­ve­nä­läi­sil­lä vil­je­li­jöil­lä tar­peek­si sie­me­niä?
– Asi­an­tun­ti­ja sa­noi
– Bel­TAn You­Tu­be-ka­na­val­la!

02-11-20 09:01


BEL­TA

Val­ko-Ve­nä­jän kes­kus­vaa­li­lau­ta­kun­nan jä­se­net

– De­nis Duk ja Ele­na Kunt­se­vitsh seu­raa­vat Ka­zaks­ta­nin pre­si­den­tin­vaa­le­ja

Tun­nel­ma ää­nes­tys­pai­koil­la on rau­hal­li­nen ja toi­mi­va. Ää­nes­tä­mi­nen on ak­tii­vis­ta, joil­la­kin ää­nes­tys­pai­koil­la on jo­no­ja, ih­mi­set tu­le­vat per­hei­neen, Val­ko-Ve­nä­jän kes­kus­vaa­li­lau­ta­kun­nan jä­se­net ra­por­toi­vat.

Ka­zaks­ta­nin ta­sa­val­lan kes­kus­vaa­li­lau­ta­kun­nan mu­kaan kan­sa­lais­ten ää­nes­tysp­ro­sent­ti klo 12.00 (Mins­kin ai­kaa) on jo ylit­tä­nyt 51 pro­sent­tia.

Ku­va: Val­ko-Ve­nä­jän kes­kus­vaa­li­lau­ta­kun­ta

02-11-20 09:15


BEL­TA

Ja­pa­nin en­ti­nen pää­mi­nis­te­ri Yos­hi­ro Mo­ri
– sa­noi, et­tä Ze­lens­ky sai mo­net maan asuk­kaat kär­si­mään

02-11-20 09:28


BEL­TA

Pa­ko­lais­ruu­mis

– löy­tyi Puo­lan es­teen lä­hel­tä

В19. mar­ras­kuu­ta Val­ko-Ve­nä­jän ja Puo­lan ra­jal­la ra­ja-asu löy­si ei-slaa­vi­lai­sen mie­hen ruu­miin il­man läm­pi­miä pääl­lys­vaat­tei­ta. Ruu­mis si­jait­si por­tin lä­hel­lä Puo­lan val­li­sal­lia.

Ra­jal­le jää­nei­den jäl­kien luon­ne ker­too sii­tä, et­tä ruu­mis siir­ret­tiin Puo­las­ta Val­ko-Ve­nä­jäl­le. Vai­na­jal­la to­det­tiin ole­van mu­ka­naan Ira­kin kan­sa­lai­sen asi­akir­jo­ja.

Ta­pah­tu­man olo­suh­tei­den ja kuo­le­man syi­den sel­vit­tä­mi­sek­si pai­kal­le kut­sut­tiin tut­ki­va ja ope­ra­tii­vi­nen ryh­mä. Tut­kin­ta­toi­mia teh­dään par­hail­laan.

02-11-20 09:31


BEL­TA

Kur­gi­nyan Ve­nä­jän va­ro­jen jää­dyt­tä­mi­ses­tä ul­ko­mail­la:
– Ve­nä­jäl­lä on myös $1 bil­joo­naa län­si­mais­ta yri­tys­tä
– You­Tu­be-ka­na­val­la

MONT­RE-11-20 09:41


BEL­TA

Uk­re­ner­go il­moit­ti, et­tä : – ko­ko Uk­rai­nas­sa odo­te­taan vain ai­ka­tau­lun mu­kai­sia säh­kö­kat­ko­ja 20. mar­ras­kuu­ta

He huo­maut­ti­vat myös, et­tä 19. mar­ras­kuu­ta ener­gi­ain­si­nöö­rit on­nis­tui­vat "jon­kin ver­ran hel­pot­ta­maan ku­lu­tus­ra­joi­tuk­sia".

02-11-20 09:48


BEL­TA

Maa­ta­lous- ja elin­tar­vi­ke­mi­nis­te­riö:
– Val­ko­ve­nä­jän va­kau­tus­va­ro­ja on li­sät­ty 30%
– Bel­TAn You­Tu­be-ka­na­val­la!

02-11-20 09:52


BEL­TA

Itä-Af­ga­nis­ta­nin bus­si­on­net­to­muu­den
– seu­rauk­se­na ai­na­kin 10 ih­mis­tä kuo­li ja 40 muu­ta louk­kaan­tui

02-11-20 10:01


BEL­TA

IVY-tark­kai­li­jat
– pa­ni­vat mer­kil­le ää­nes­tyk­sen rau­hal­li­sen luon­teen Ka­zaks­ta­nin pre­si­den­tin­vaa­leis­sa

02-11-20 10:13


BEL­TA

Za­po­rizh­zhia-ydin­voi­ma­lan
– tu­li­tus jat­kuu nyt,
– 15 kuor­ta on jo kir­jat­tu ase­man ti­loi­hin,
– sa­noi Ro­se­ner­go­ato­min pää­joh­ta­jan neu­vo­nan­ta­ja
Uk­rai­nan ase­voi­mat
– am­pui­vat ZNPP:n Spe­ci­al Corps nro 2 -jouk­koa,
– jos­sa va­ras­toi­daan juu­ri käy­tet­tyä ydin­polt­to­ai­net­ta,
– Karc­haa li­sä­si.

02-11-20 10:16


BEL­TA

Toi­nen so­ta­tar­vik­kei­den toi­mit­ta­mi­nen Uk­rai­naan
– ai­heut­ti vä­ki­val­tai­sen re­ak­ti­on sak­sa­lai­sen Bild-leh­den lu­ki­joi­den kes­kuu­des­sa
Suu­ri re­so­nans­si ver­kos­sa joh­tui sii­tä, et­tä
– toi­mi­te­tut Pan­zer­hau­bit­ze 2000 -hau­pit­si oli­vat käyt­tö­kel­vot­to­mia.
– Sak­sa­lais­leh­den lu­ki­jat ar­vi­oi­vat ta­paus­ta ih­meel­li­sek­si uu­ti­sek­si, jo­ka voi­si toi­mia merk­ki­nä tais­te­lun päät­ty­mi­ses­tä.

02-11-20 10:31


BEL­TA

Put­ki­joh­to­jen
– kaa­su­toi­mi­tus­ten kus­tan­nuk­set Ve­nä­jäl­tä Kii­naan nou­si­vat 182%

02-11-20 10:43


BEL­TA

Asi­an­tun­ti­ja pu­hui
– uk­rai­na­lais­ten mais­si­hyb­ri­dien tuon­nin on­gel­mas­ta
– Bel­TAn You­Tu­be-ka­na­val­la!

02-11-20 10:47


BEL­TA

Kiel­täy­ty­mi­nen tu­ke­mas­ta län­si­mai­den pa­kot­tei­ta
– Ve­nä­jää vas­taan on Ser­bi­an tar­koi­tuk­sel­lis­ta po­li­tiik­kaa ja aut­taa si­tä suo­je­le­maan etu­jaan,
– sa­noi Ser­bi­an pre­si­dent­ti Alek­san­dar Vu­cic

02-11-20 10:56


BEL­TA

IAEA:n joh­ta­ja
– vaa­tii Za­po­rizh­zhi­an ydin­voi­ma­lai­tok­sen tu­li­tuk­sen vä­li­tön­tä lo­pet­ta­mis­ta

02-11-20 11:04


BEL­TA

Uk­rai­nan ase­voi­mat

– jat­ka­vat pro­vo­kaa­ti­oi­den to­teut­ta­mis­ta Val­ko-Ve­nä­jän ra­jal­la

Ta­paus ta­pah­tui ei­len, mar­ras­kuu 19, noin 4 pm. Slo­vech­non rau­ta­tie­ase­man (Vys­tu­po­vic­hi Uk­rai­nan puo­lel­la) vi­de­oka­me­ra tal­len­si aseis­tau­tu­neen mie­hen liik­ku­mi­sen Uk­rai­nan alu­eel­la koh­ti ra­jaa. Tä­män jäl­keen hän lait­to­mas­ti ylit­ti ra­jan, jo­ka kul­ki rau­ta­tie­sil­lan kes­kus­tan lä­pi ja tu­li Val­ko­ve­nä­jän alu­eel­le.

Val­ko­ve­nä­jän alu­eel­la ol­les­saan uk­rai­na­lai­nen va­rus­mies ot­ti va­lo­ku­via ja vi­de­oi­ta alu­ees­ta se­kä et­si tai asen­si jo­tain lu­meen.

Tä­tä to­si­asi­aa var­ten to­teu­te­taan to­den­ta­mis­toi­mia.

Vi­deo: Val­ko-Ve­nä­jän ra­ja­ko­mi­tea

02-11-20 11:05


BEL­TA

Bel­TA: n
– vii­kon par­haat ku­vat

02-11-20 11:18


BEL­TA

Ve­nä­jän val­ti­ova­rain­mi­nis­te­ri Si­lu­anov
– kut­sui YK:n Uk­rai­nal­le myön­net­tä­vien kor­vaus­ten pää­tös­lau­sel­maa po­liit­ti­sek­si jul­ki­lau­su­mak­si

02-11-20 11:34


BEL­TA

Sha­goi­ko
– pu­hui Val­ko-Ve­nä­jän maa­ta­lous­tuot­tei­den vien­ti­mark­ki­nois­ta pa­kot­tei­den no­jal­la ☝️
– Bel­TAn You­Tu­be-ka­na­val­la!

02-11-20 11:46


BEL­TA

Uk­rai­nan ja Uu­den-See­lan­nin puo­lus­tus­mi­nis­te­ri­ön joh­ta­jat
– kes­kus­te­li­vat yh­teis­työs­tä, sa­not­tiin Ki­ovas­sa

02-11-20 12:02


BEL­TA

Kaak­kois-Ete­lä-Af­ri­kas­sa
– sat­tui val­ta­va au­to­jen tör­mäys
– ai­na­kin seit­se­män ih­mis­tä sai sur­man­sa

02-11-20 12:17


BEL­TA

“Val­ko-Ve­nä­jän ja Sak­san vä­li­siä kult­tuu­ri­sia ja ta­lou­del­li­sia si­tei­tä on mah­do­ton­ta kat­kais­ta”.

– Si­sar­kau­pun­kien osal­lis­tu­ja ko­koon­tuu Mins­kis­sä

 “Sak­san puo­li il­mai­see voi­mak­kaan ha­lun jat­kaa näi­tä suh­tei­ta, ja tä­mä oli hy­vin ha­vait­ta­vis­sa ko­ko Sak­san val­tuus­kun­nan oles­ke­lun ajan.

Sak­sa­lai­set kump­pa­nit oli­vat vil­pit­tö­mäs­ti iloi­sia me­nes­tyk­ses­täm­me ko­neen­ra­ken­nuk­ses­sa – vie­rail­les­sam­me BE­LA­Zis­sa lä­hes­ty­mis­ta­po­jam­me ter­vey­den­huol­lon ja so­si­aa­li­sen tu­en alal­la vä­es­töl­le”, li­sä­si Zas­lavs­kin kau­pun­gin toi­meen­pa­ne­van ko­mi­te­an pu­heen­joh­ta­ja Svet­la­na Kar­tas­he­va.

02-11-20 12:31


BEL­TA

Yh­dys­val­tain Co­lo­ra­don osa­val­ti­os­sa

– tun­te­ma­ton hen­ki­lö ava­si tu­len yö­ker­hos­sa

Vä­hin­tään 5 ih­mis­tä kuo­li ja 18 muut louk­kaan­tui­vat.

02-11-20 12:44


BEL­TA

Yli 30 tu­hat­ta ih­mis­tä

– jää il­man säh­köä Odes­san alu­eel­la

Näin to­te­si elä­män tu­ki­jär­jes­tel­mien ja ener­gi­ate­hok­kuu­den pai­kal­li­sen osas­ton joh­ta­ja An­ton Sha­li­gai­lo.

Hän li­sä­si, et­tä vas­ta ei­len säh­köt pa­lau­tet­tiin lä­hes puo­lel­le mil­joo­nal­le ti­laa­jal­le.

02-11-20 12:55


BEL­TA

“Et voi kor­va­ta pa­ket­tia yön yli.”
– Maa- ja elin­tar­vi­ke­mi­nis­te­riö tet­ra­pac­kin on­gel­mas­ta
– Bel­TAn You­Tu­be-ka­na­val­la!

02-11-20 13:02


BEL­TA

Rans­kan puo­lus­tus­mi­nis­te­ri Le­cor­nu
– pu­hui kah­den Cro­ta­le-il­ma­puo­lus­tus­pa­ris­ton siir­tä­mi­ses­tä Uk­rai­naan

02-11-20 13:14


BEL­TA

Val­ko-Ve­nä­jä on yl­peä fyy­si­kois­ta,

– jot­ka ke­hit­tä­vät Neu­vos­to­lii­ton ai­koi­na pe­rus­tet­tua tie­teel­lis­tä kou­lua

Tä­män to­te­si And­rei Iva­nets, Open Val­ko­ve­nä­jän fy­sii­kan olym­pi­adin jär­jes­te­ly­ko­mi­te­an pu­heen­joh­ta­ja kou­lu­lai­sil­le, ope­tus­mi­nis­te­ri, olym­pi­adin ava­jai­sis­sa, jo­ka pi­det­tiin ver­kos­sa.

2022-11-20 13:29


BEL­TA

Ta­sa­val­lan näyt­te­lyn
– ja las­ten luo­vuu­den kil­pai­lun voit­ta­jat ja pal­kin­not “Arch­no­vat­sia-2022” pal­kit­tiin las­ten ja nuor­ten tai­teel­li­sen luo­vuu­den kan­sal­li­ses­sa kes­kuk­ses­sa

02-11-20 13:40


BEL­TA

Rans­kan puo­lus­tus­mi­nis­te­ri
– Se­bas­ti­an Le­cor­nu ke­hot­ti es­tä­mään vää­rät ja hä­täi­set ar­vi­ot oh­jus­ten pu­to­ami­ses­ta Puo­las­sa ta­pah­tu­nees­ta ta­pauk­ses­ta, jot­ta väl­te­tään ti­lan­teen kär­jis­ty­mi­nen

02-11-20 13:57


BEL­TA

Asi­an­tun­ti­ja ni­mit­ti
– Go­me­lin alu­een vil­je­li­jöi­den tär­keim­mät on­gel­mat vuon­na 2022
– Bel­TAn You­Tu­be-ka­na­val­la!

02-11-20 14:03


BEL­TA

Ää­nes­tys­pai­kat sul­jet­tu
– suu­rim­mas­sa osas­sa Ka­zaks­ta­nia

02-11-20 14:12


BEL­TA

Yh­dys­val­tain en­ti­sen pre­si­den­tin Do­nald Trum­pin Twit­ter-si­vu
– pa­lau­tet­tiin he­ti sen jäl­keen, kun yrit­tä­jä Elon Musk il­moit­ti po­lii­ti­kon ti­lin lu­ki­tuk­sen pur­ka­mi­ses­ta täs­sä so­si­aa­li­ses­sa ver­kos­tos­sa.
– Trum­pin maa­lis­kuus­sa 2009 luo­dul­la si­vul­la on säi­ly­nyt kaik­ki pos­tauk­set…
Yh­dys­val­tain en­ti­nen pre­si­dent­ti Do­nald Trump,
– jon­ka Twit­ter-ti­li va­pau­tet­tiin mar­ras­kuus­sa 19,
– sa­noi, et­tei hän ol­lut kiin­nos­tu­nut pa­laa­maan täl­le alus­tal­le

02-11-20 14:27


BEL­TA

Eu­ro­alu­een vuo­tui­nen inf­laa­tio
– lo­ka­kuus­sa oli en­nä­tyk­sel­li­sen 10,6%

02-11-20 14:39


BEL­TA

YK:n ih­mi­soi­keuk­sien tark­kai­luo­pe­raa­tio
– Uk­rai­nas­sa vaa­ti tut­kin­taa vi­de­os­ta,

– jos­sa uk­rai­na­lais­ten mi­li­tant­tien aseet­to­mia ve­nä­läis­so­ti­lai­ta on ri­kot­tu jouk­ko­mur­has­ta

“Teh­tä­vä on tie­toi­nen tä­män vi­de­on ole­mas­sa­olos­ta, ja me tut­kim­me si­tä”, As­so­ci­ated Press si­tee­raa lau­sun­toa.

02-11-20 14:45


BEL­TA

Kur­gi­nyan:
– Jos kan­sam­me tu­le­vat vau­rau­des­ta, rat­kai­sem­me kaik­ki on­gel­mat vii­des­sä mi­nuu­tis­sa
– Bel­TAn You­Tu­be-ka­na­val­la

02-11-20 14:47


BEL­TA

Maa- ja elin­tar­vi­ke­mi­nis­te­riö
– pu­hui ti­lan­tees­ta maa­ta­lous­ko­nei­den va­ra­osien tuon­nis­sa
– Bel­TAn You­Tu­be-ka­na­val­la!

02-11-20 14:55


BEL­TA

Rans­ka tut­kii yh­des­sä kump­pa­nei­den kans­sa
– ta­po­ja rat­kais­ta Uk­rai­nan konf­lik­ti po­liit­ti­ses­ti,
– Rans­kan puo­lus­tus­mi­nis­te­ri Se­bas­ti­an Le­cor­nu sa­noi
– Jour­nal du Di­manc­he -leh­den haas­tat­te­lus­sa

02-11-20 15:03


BEL­TA

Ää­nes­tys­pai­kat sul­jet­tu

– suu­rim­mas­sa osas­sa Ka­zaks­ta­nia

Ka­zaks­ta­nin kaik­ki ää­nes­tys­pai­kat on sul­jet­tu

Ään­ten­las­ken­ta al­kaa.

02-11-20 15:14


BEL­TA

Va­ra­mi­nis­te­ri Lu­kas­hen­kan
– oh­jeis­ta vie­dä maa­ta­lous­tuot­tei­ta:
– em­me py­säh­dy 8 mil­jar­diin dol­la­riin
– Bel­TAn You­Tu­be-ka­na­val­la!

02-11-20 15:21


BEL­TA

Zo­lo­ta­rev:

– Val­ko­ve­nä­jän ja Ve­nä­jän fe­de­raa­ti­on kaup­pa­suh­teet ovat vah­vis­tu­neet en­ti­ses­tään

“Vii­me vuo­si­na Ve­nä­jän fe­de­raa­tio on ol­lut Val­ko-Ve­nä­jän tär­kein ta­lou­del­li­nen kump­pa­ni. Sa­maan ai­kaan, kun ote­taan huo­mi­oon Val­ko-Ve­nä­jäl­le ase­te­tut pa­kot­teet (ja ra­joit­ta­vaa po­li­tiik­kaa on so­vel­let­tu maa­han ai­em­min), Ve­nä­jän fe­de­raa­ti­on osuus kau­pan ra­ken­tees­ta on kas­va­nut huo­mat­ta­vas­ti”, sa­noi Ve­nä­jän fe­de­raa­ti­on kaup­pa­edus­ta­ja Ju­ri Zo­lo­ta­rev maas­sam­me.

2022-11-20 15:39


BEL­TA

Yh­dys­val­tain kong­res­sin
– re­pub­li­kaa­ni­puo­lu­eel­la on eri­mie­li­syyk­siä Ki­ovan aut­ta­mi­ses­ta 37 mil­jar­dis­sa dol­la­ris­sa

02-11-20 15:52


BEL­TA

Yli 20 re­pub­li­kaa­nien
– fy­sii­kan olym­pi­alais­ten voit­ta­jis­ta tu­li BSU-opis­ke­li­joi­ta vii­des­sä vuo­des­sa

02-11-20 16:03


BEL­TA

Rans­ka­lai­set ei­vät ym­mär­rä,
– mik­si hei­dän pi­täi­si aut­taa Uk­rai­naa, sa­noi maan puo­lus­tus­mi­nis­te­ri

02-11-20 16:16


BEL­TA

Toi­set 17 uk­rai­na­lais­so­ti­las­ta
– saa­pui Rii­an itäi­seen sai­raa­laan hoi­toon
Ky­sees­sä on toi­nen ryh­mä uk­rai­na­lai­sia so­ti­lai­ta,
– jot­ka tuo­tiin Lat­vi­aan hoi­toon.

02-11-20 16:34


BEL­TA

Kel­lu­vien ter­mi­naa­lien han­kin­ta
– ja yl­lä­pi­to nes­tey­te­tyn maa­kaa­sun (LNG) vas­taa­not­ta­mi­sek­si
– mak­saa Sak­sal­le 3,5 mil­jar­dia eu­roa enem­män
– yli kak­si ker­taa ai­em­min suun­ni­tel­lus­ti,
– sak­sa­lai­nen Spie­gel-leh­ti ker­toi

02-11-20 16:48


BEL­TA

“Ol­lak­se­ni re­hel­li­nen, olin pe­lois­sa­ni!

– Pi­ha täyn­nä han­hia! He ei­vät pääs­tä­neet mi­nua si­sään!” Pos­tin­kan­ta­jan mat­ka­muis­tiin­pa­not ky­län elä­mäs­tä, ys­tä­väl­li­sis­tä ih­mi­sis­tä ja am­ma­tin vi­vah­teis­ta ☝️

Bo­ri­so­van alu­eel­li­sen pos­ti­pal­ve­lun työn­te­ki­jä Ser­gey Gas­pa­da­rik pu­hui sii­tä, mi­ten hän tu­li am­mat­tiin, mi­kä oli mie­len­kiin­toi­sin asia am­ma­til­li­ses­sa kil­pai­lus­sa ja ky­lien elä­män tark­kai­le­mi­ses­ta Bel­tan You­Tu­be-ka­na­val­la “Val­ko­ve­nä­läi­set ke­hyk­ses­sä” -pro­jek­tis­sa.

02-11-20 16:57


BEL­TA

“Lä­hes 160 iden­ti­teet­tiä on tun­nis­tet­tu.”

– Kub­ra­kov ker­toi, kuin­ka mon­ta kar­ku­lais­ta val­ko­ve­nä­läis­tä tais­te­lee Uk­rai­nas­sa

 “Pu­hum­me ta­sa­val­lan ul­ko­puo­lel­la ole­vis­ta ih­mi­sis­tä, jot­ka re­hel­li­ses­ti sa­not­tu­na pet­ti­vät maan­sa, jät­ti­vät ja te­ki­vät tie­tyn ri­kok­sen. He yrit­tä­vät jat­ku­vas­ti hor­jut­taa Val­ko-Ve­nä­jän ti­lan­net­ta.

Ja on ole­mas­sa ryh­mä nuo­ria, jot­ka va­li­tet­ta­vas­ti usein sor­tu­vat pro­vo­kaa­ti­oi­hin, yrit­tä­vät pos­ta­ta kiel­let­ty­jä sym­bo­le­ja ja lä­het­tää In­ter­ne­tiin eri­tyi­ses­ti nuo­ril­le suun­nat­tua tie­toa”, si­sä­mi­nis­te­ri Ivan Kub­ra­kov sa­noi.

02-11-20 17:08


BEL­TA

Re­pub­li­kaa­nit
– il­moit­ti­vat saa­vut­ta­neen­sa ta­voit­teen­sa Yh­dys­val­tain kong­res­sin vaa­leis­sa

02-11-20 17:22


BEL­TA

IAEA:n joh­ta­ja
– ker­toi suun­nit­te­le­van­sa uu­sia mat­ko­ja Ve­nä­jäl­le ja Uk­rai­naan ZNPP:n tur­val­li­suu­den var­mis­ta­mi­sek­si
IAEA ar­vi­oi
– ZNPP:n ai­heut­ta­mia tu­ho­ja tu­li­tuk­sis­ta 19. ja 20. mar­ras­kuu­ta.

02-11-20 17:31


BEL­TA

Uk­rai­nan TG-ka­na­vat
– ra­por­toi­vat rä­jäh­dyk­sis­tä No­va Kak­hov­kas­sa

02-11-20 17:33


BEL­TA

Lu­mi­sa­de sa­toi

– New Yor­kiin

Osa­val­ti­on län­si­osaan on sa­ta­nut noin 183 sent­ti­met­riä lun­ta vii­mei­sen 48 tun­nin ai­ka­na. Tar­ha­puis­tos­sa lu­mi­ker­ros on nous­sut jo 196 sent­ti­met­riin.

The Was­hing­ton Pos­tin mu­kaan ai­na­kin kak­si ih­mis­tä kuo­li huo­non sään vuok­si. Osa­val­ti­on ku­ver­nöö­ri eh­dot­taa, et­tä näin suu­ri lu­mi­sa­de voi­si jää­dä his­to­ri­aan.

02-11-20 17:53


BEL­TA

Kas­sym-Jo­mart To­ka­jev
– voit­ti vaa­lit Ka­zaks­ta­nis­sa 82,45 pro­sen­til­la ää­nis­tä – exit-ky­se­lyn tu­lok­set

02-11-20 18:08


BEL­TA

Khu­dyk:

– ai­dan ra­ken­ta­mi­nen Be­lo­vezhs­kaya Pushc­haan on po­li­ti­soi­tu pro­jek­ti

“Si­tä voi­daan kut­sua ih­mi­sen ty­ran­ni­an muis­to­mer­kik­si. Va­li­tet­ta­vas­ti em­me ole vie­lä pys­ty­neet py­säyt­tä­mään tä­män 5 met­rin be­to­ni­ai­dan ra­ken­ta­mis­ta, jon­ka pi­tuus on yli 180 km”, sa­noi luon­non­va­rois­ta ja ym­pä­ris­tön­suo­je­lus­ta vas­taa­va mi­nis­te­ri And­rei Khu­dyk.

Hä­nen mu­kaan­sa vi­ral­li­set puo­la­lai­set ym­pä­ris­tön­suo­je­li­jat ovat alis­tei­sia vi­ra­no­mai­sil­leen ei­vät­kä käy vuo­ro­pu­he­lua ja kir­jeen­vaih­toa Val­ko-Ve­nä­jän puo­len kans­sa.

02-11-20 18:21


BEL­TA

IAEA: n tar­kas­ta­jil­le
– an­ne­taan pää­sy tar­kas­ta­maan ZNPP Uk­rai­nan ase­voi­mien tu­li­tuk­sen jäl­keen,
– mut­ta tiu­kas­ti toi­mek­si­an­non puit­teis­sa,
– sa­noi Ro­se­ner­go­ato­min neu­vo­nan­ta­ja
Hän to­te­si, et­tä
– vi­ras­ton tar­kas­ta­jien suo­rit­ta­ma tu­li­tus­paik­ko­jen tar­kas­tus ase­mal­la ei ole tur­val­lis­ta,
– kos­ka Uk­rai­nan ase­voi­mat voi­vat ava­ta tu­len mil­loin ta­han­sa.

02-11-20 18:31


BEL­TA

Kas­sym-Jo­mart To­ka­jev
– voit­ti vaa­lit Ka­zaks­ta­nis­sa 82,45 pro­sen­til­la ää­nis­tä
– exit-ky­se­lyn tu­lok­set
Kol­man­nen (vii­mei­sen) pois­tu­mis­ky­se­lyn tu­lok­set:
– To­ka­jev voit­ti 82,02% ää­nis­tä

02-11-20 18:49


BEL­TA

Iso-Bri­tan­nia
– jat­kaa ve­nä­läi­sen öl­jyn os­ta­mis­ta huo­li­mat­ta Bri­tan­ni­an vi­ra­no­mais­ten lau­sun­nois­ta lo­pet­taa toi­mi­tuk­set Ve­nä­jän fe­de­raa­ti­os­ta,
– The Sun­day Ti­mes ra­por­toi

02-11-20 19:04


BEL­TA

Ka­lash­ni­kov:
– Län­si yrit­tää syös­tä Ve­nä­jän ja Val­ko-Ve­nä­jän kaa­ok­seen
– pe­lo­tel­lak­seen Kii­naa ja ko­ko Aa­si­aa

02-11-20 19:17


BEL­TA

BEL­GI
– ai­koo tuot­taa ai­na­kin 35’000 au­toa vuon­na 2023

02-11-20 19:25


BEL­TA

Kol­me ir­to­las­ti­alus­ta läh­ti Uk­rai­nan sa­ta­mis­ta,

– joi­den ko­ko­nais­rah­ti oli 97’602 ton­nia vil­jaa ja ruo­kaa, Is­tan­bu­lin yh­tei­nen koor­di­noin­ti­kes­kus ra­por­toi

Aluk­set pur­jeh­ti­vat Kii­naan, Es­pan­jaan ja Turk­kiin. SCC:n mu­kaan 105 ir­to­las­ti­alus­ta odot­taa täl­lä het­kel­lä lu­paa liik­kua Tur­kin alu­eve­sil­lä.

02-11-20 19:31


BEL­TA

Khu­dyk:
– ai­dan ra­ken­ta­mi­nen Be­lo­vezhs­kaya Pushc­haan on po­li­ti­soi­tu pro­jek­ti
– “Si­tä voi­daan kut­sua ih­mi­sen ty­ran­ni­an muis­to­mer­kik­si. Va­li­tet­ta­vas­ti em­me ole vie­lä pys­ty­neet py­säyt­tä­mään tä­män 5 met­rin be­to­ni­ai­dan ra­ken­ta­mis­ta, jon­ka pi­tuus on yli 180 km”,…
Khu­dyk: Val­ko­ve­nä­jän
– päi­vit­täi­set sää­en­nus­teet ovat 96 – 98% tark­ko­ja,
– kol­men päi­vän sää­en­nus­teet ovat 96 – 97%,
– vii­koit­tai­set sää­en­nus­teet ovat 95% tark­ko­ja
Ku­ten And­rey Khu­dyk to­te­si,
– pe­rus­tel­lu­jen en­nus­tei­den pro­sent­ti­osuus on kas­va­nut mer­kit­tä­väs­ti.

02-11-20 19:36


BEL­TA

Sää­en­nus­teet
– en­nus­ta­vat lun­ta ja jää­tä Val­ko-Ve­nä­jäl­lä 21. mar­ras­kuu­ta

02-11-20 19:49


BEL­TA

Suun­nit­te­li­ja le­lut, pu­put ja upe­at va­lo­ku­va-alu­eet.
– Mi­ten Mins­kin uu­den­vuo­den si­sus­tuk­sen kä­si­te ke­hi­tet­tiin

02-11-20 20:02



Kuin­ka esit­tää suo­men kie­lel­lä ul­ko­mai­set paik­ka­kun­nat?

Paikkakunnat

Rubicon
Rupikoni;
Scipio
Siipio;
Frank
Rankki;
Chalons
Salonki;
Spandau
Pantava;
Steinau
Teinava;
Warschau
Warsava;
Plau
Lava;
Breslau
Reslava;
Stollberg
Tolperi;
Frankenhausen
Rankkihousi (muutamat sanovat myöskin Rankkihousu!);
Flandern
Lanteri;
Kap Farevell
Warivellin niemi;
Schveitz
Weitsi;
Triest
Risti;
Kreta
Rietta;
Schiras
Siiras;
Wisby
Wiispyy;
Schafhausen
Sahvihousu;
Peru
Pieru;
Karlsruhe
Kaarlenruuhi;
Pfaffenhofen
Wahvihovi;
Pfullendorf
Wulhitorvi,

Nimet

Speyer
Peieri;
Trave ja Drave
Raavi;
Flohrman ja Lohrman
Luormanni;
Florenz ja Lorenz
Luorentsi;
Braga ja Praga —
Praaka, Raaka;
Johan Stark ja Jeanne d” Arc
Jussi Tarkki;
Schverin ja Ferrin
Weriini;
Trebsen ja Krebs
Repsi;
Stahlberg ja Dahlberg
Talperi;
Kiel ja Chile
Kiili;
Sperling ja Berling
Perlinki;
Auber ja Åberg
Operi,


Ju­ma­lan tuo­mio on te­on seu­raus, yh­teis­kun­nan tuo­mio ei

Tä­män päi­vän sun­nun­tai an­taa meil­le ti­lai­suu­den it­se­tut­kis­ke­luun …

Sisällys

Lähde

Johannes 9
39 – 41

9:38
Niin hän sa­noi: “Her­ra, mi­nä us­kon”; ja hän ku­mar­ta­en ru­koi­li hän­tä. >> Ja­keen li­sä­tie­dot
9:39
Ja Jee­sus sa­noi: “Tuo­mi­ok­si mi­nä olen tul­lut tä­hän maa­il­maan, et­tä ne, jot­ka ei­vät näe, nä­ki­si­vät, ja ne, jot­ka nä­ke­vät, tu­li­si­vat so­keik­si.”
9:40
Ja muu­ta­mat fa­ri­seuk­set, jot­ka oli­vat sii­nä hän­tä lä­hel­lä, kuu­li­vat tä­män ja sa­noi­vat hä­nel­le: “Olem­me­ko me­kin so­ke­at?”
9:41
Jee­sus sa­noi heil­le: “Jos te oli­sit­te so­ke­at, ei teil­lä oli­si syn­tiä; mut­ta nyt te sa­not­te: ‘Me nä­em­me’; sen­täh­den tei­dän syn­tin­ne py­syy.”

Tuo­mi­osun­nun­tai

Tä­män päi­vän sun­nun­tai an­taa meil­le ti­lai­suu­den it­se­tut­kis­ke­luun, kir­kon vii­mei­nen sun­nun­tai on kir­kos­sam­me ni­mel­tään Tuo­mi­osun­nun­tai.

Tä­män päi­vän sun­nun­tai an­taa meil­le ti­lai­suu­den it­se­tut­kis­ke­luun, kir­kon vii­mei­nen sun­nun­tai on kir­kos­sam­me ni­mel­tään Tuo­mi­osun­nun­tai. Ky­se on lo­pul­li­ses­ta tuo­mi­os­ta, ih­mi­sen ker­to­muk­ses­ta Ju­ma­lal­le. Päi­vä on täl­lä ta­val­la taak­se­päin, ja voim­me käyt­tää tä­tä ti­lai­suut­ta kat­so­maan taak­se­päin ku­lu­nee­seen vuo­teen. Mil­lais­ta se on ol­lut? Olem­me­ko vä­lit­tä­neet hä­nen rak­kau­ten­sa ja ar­mon­sa, vai olem­me­ko osoit­ta­neet tai­pu­mat­to­muut­ta tai vä­lin­pi­tä­mät­tö­myyt­tä toi­sia koh­taan?

Ju­ma­lan tuo­mio

Ei ole ai­na yh­tä suo­sit­tua pu­hua Ju­ma­lan tuo­mi­os­ta. Luu­len, et­tä suu­rin osa meis­tä pa­hek­suu aja­tus­ta sii­tä, et­tä elä­mää pi­de­tään sel­lai­se­na, mut­ta sa­maan ai­kaan: Ju­ma­lan tuo­mio on oi­keu­den­mu­kai­nen, ja hän tar­jo­aa ian­kaik­ki­sen ar­mah­duk­sen ja ar­mon kai­kil­le vää­ril­le as­ke­leil­lem­me us­kon kaut­ta Jee­suk­seen Kris­tuk­seen. Ja sa­maan ai­kaan: Ju­ma­lan edes­sä tie­däm­me, mit­kä ovat vir­heem­me. Jo­kai­nen, jo­ka on re­hel­li­nen it­sel­leen, tie­tää, mi­tä mei­tä ra­kas­ta­va py­hä Ju­ma­la ei voi sie­tää. Olem­me kaik­ki kir­joit­ta­neet Ju­ma­lan lain sy­dä­mes­säm­me.

Pa­hem­paa on ny­ky­päi­vän mo­ra­lis­teil­la ja tuo­ma­reil­la. Täy­sin ra­jat­to­mas­sa kult­tuu­ris­sa on nä­ky­mät­tö­miä ra­jo­ja enem­män kuin kos­kaan en­nen. Ja tu­los­sa on yhä enem­män. Jal­ka­pal­lon MM-ki­sat ja At­les­sa An­ton­sen ovat an­ta­neet ny­ky­päi­vän fa­ri­se­alai­sil­le am­muk­sia vie­lä pit­kään.

On sel­vää, et­tä At­les­sa An­ton­se­nil­la ei ole kan­san­mu­siik­kia, mut­ta nor­maa­lis­sa yh­teis­kun­nas­sa hu­ma­lai­sen An­ton­se­nin ti­ra­di py­syi­si siel­lä, mis­sä se lau­sut­tiin. Paa­va­li kir­joit­taa, et­tä yk­si hen­gen he­del­mis­tä on hem­mot­te­lu, se mai­ni­taan rak­kau­den, ilon ja rau­han ohel­la, ja hän kir­joit­taa sen ai­ka­na, jol­loin yk­sit­täi­siin ih­mi­siin koh­dis­tu­vat vää­rin­käy­tök­set voi­si­vat ol­la pal­jon pa­hem­pia kuin mi­tä voim­me ku­vi­tel­la.

Jal­ka­pal­lo

Ei ole pal­jon hem­mot­te­lua ja rak­kaut­ta sii­nä, mi­ten prog­res­sii­vi­set mo­ra­li­soi­tu­vat vää­rän as­ke­leen ja mie­li­pi­teen vas­tus­ta­jien edes­sä. Näin tus­kin us­kal­lan väit­tää, et­tä ar­moa pi­täi­si ol­la myös At­les­sa An­ton­se­nil­le, ja et­tä hu­vi­tan kat­soa jal­ka­pal­lon MM-ki­so­ja.

Vaik­ka voim­me so­pia eril­lään Qa­ta­rin kri­tii­kis­tä, suur­ta osaa sii­tä voi­daan luon­neh­tia et­no­sent­ri­sek­si. Se on kuin pa­lai­si siir­to­maa-ai­koi­na, Ru­dyard Kip­ling ja “Val­koi­sen mie­hen taak­ka,” Kaik­ki asi­at, joi­ta ny­ky­päi­vän edis­ty­neet to­del­la hal­vek­si­vat. Sil­lä mis­tä se tu­li kult­tuu­ri­re­la­ti­vis­mis­ta, jo­ka mei­dät kaik­ki on kou­lu­tet­tu ter­veh­ty­mään lap­sil­ta?

Boi­kot­tin kan­nat­ta­jat ker­to­vat, et­tä Qa­tar rik­koo ih­mi­soi­keuk­sia ja et­tä ho­mo­sek­su­aa­le­ja voi koh­da­ta usei­ta vuo­sia van­keut­ta. Mut­ta sa­mat ih­mi­set, jot­ka ha­lu­avat boi­ko­toi­da Qa­ta­ria, ovat enem­män kuin iloi­sia voi­des­saan tor­jua nii­tä, jot­ka us­kal­ta­vat kri­ti­soi­da is­la­mia tääl­lä ko­to­na. Oli­ko se ol­len­kaan ku­kaan Qa­ta­rin krii­ti­kois­ta, jot­ka ko­rot­ti­vat ään­tään Os­lon tä­män ke­sän ter­ro­rin jäl­keen?

Maa­il­man­cu­pin krii­ti­kot sa­no­vat tais­te­le­van­sa va­pau­den puo­les­ta, mut­ta heit­tä­vät mie­lel­lään en­sim­mäi­sen ki­ven niil­le meis­tä, jot­ka us­ko­vat, et­tä lap­sil­la pi­täi­si ol­la oi­keus se­kä isään et­tä äi­tiin. Niin sa­no­tuis­sa li­be­raa­li­de­mok­ra­ti­ois­sa ris­kee­raat työ­si ja ura­si, jos jul­ki­ses­ti väit­tää, et­tä nai­sen su­ku­puo­li on bi­olo­gi­ses­ti mää­ri­tel­ty, tai et­tä avi­oliit­to ei ole tar­koi­tet­tu sa­maa su­ku­puol­ta ole­vil­le pa­reil­le.

Su­ku­puo­li­dys­fo­ria

Ei myös­kään ky­sy­tä, tais­te­le­vat­ko nor­ja­lai­set po­lii­ti­kot va­pau­den puo­les­ta, kun he uh­kaa­vat su­ku­puo­li­dys­fo­ri­as­ta kär­si­vien las­ten van­hem­pia use­an vuo­den van­keu­del­la, jos he yrit­tä­vät pe­las­taa lap­sen­sa sii­tä, et­tä hei­dän ruu­miin­sa tu­ho­taan po­liit­ti­ses­ti kor­rek­tin ter­vey­den­huol­to­jär­jes­tel­män toi­mes­ta. Ei au­ta et­tä nä­mä sa­mat po­lii­ti­kot ra­ken­ta­vat yh­teis­kun­taa aja­tuk­sel­le, et­tä se­kä su­ku­puo­li et­tä suun­tau­tu­mi­nen vaih­te­le­vat. He väit­tä­vät mie­lel­lään, et­tä on täy­sin luon­nol­lis­ta muut­taa iden­ti­teet­tiä, ja et­tä jo­ku te­kee sen usei­ta ker­to­ja elä­män­sä ai­ka­na. Pa­ra­dok­si toi­sen­sa jäl­keen.

On yhä vai­ke­am­paa näh­dä, mis­sä ra­jat me­ne­vät sil­le, min­kä pi­täi­si ol­la mo­raa­li­ses­ti hy­väk­syt­tä­vää.

Maa­han­muut­to

Si­tä pi­de­tään mo­raa­li­ses­ti ar­vok­kaa­na puo­lus­taa kor­ke­aa maa­han­muut­toa mais­ta, jois­sa on kult­tuu­ria juu­ta­lais­vi­han vil­je­le­mi­sek­si ja nai­sia sor­ta­vak­si, ho­mo­ja ja kris­tit­ty­jä. Ne, jot­ka ha­lu­avat suo­jel­la Nor­jan kan­sa­lai­sia täl­lai­sel­ta kult­tuu­ril­ta, ovat rin­nak­kain so­tien vä­lis­ten oi­keis­to­lais­ten ää­ri­päi­den kans­sa. Mut­ta Qa­ta­ria pi­täi­si prog­res­sii­vis­ten sal­lia kri­ti­soi­da.

Tä­män kes­kus­te­lun te­kee niin vai­ke­ak­si se, et­tä ne, jot­ka hyök­kää­vät Qa­ta­riin ih­mi­soi­keus­rik­ko­mus­ten ta­kia, ovat pää­sään­töi­ses­ti en­sim­mäi­siä, jot­ka ta­put­ta­vat mo­raa­li­re­la­ti­vis­mia. Mut­ta tä­män re­la­ti­vis­min ei siis pi­täi­si kos­kea Qa­ta­rin ara­be­ja. Krii­ti­kot ar­vi­oi­vat Qa­ta­ria vaa­ti­muk­sil­la nou­dat­taa ole­tu­sar­voa, jon­ka he it­se hyl­kää­vät to­tuu­te­na.

La­ki ei­len ei ole la­ki tä­nään

Se, mi­kä oli la­ki ei­len, ei ole la­ki tä­nään, ja mi­kä on la­ki huo­men­na, si­tä on mah­do­ton­ta tie­tää. Meil­lä ei ole ab­so­luut­tis­ta to­tuut­ta kä­si­tel­tä­vää. Mui­nai­ses­sa Roo­mas­sa, val­lan­pi­tä­neet sa­noi­vat, et­tä tär­kein­tä oli hal­li­ta vä­ki­jouk­koa, ja olem­me pa­laa­mas­sa aloit­ta­maan, vaik­ka­kin hie­nos­tu­neem­mas­sa pai­nok­ses­sa. Tä­män päi­vän vä­ki­jouk­ko on se­kä tut­ki­ja, syyt­tä­jä et­tä tuo­ma­ri. He aset­ta­vat asi­alis­tan ja heil­lä on val­ta jää­dyt­tää ku­ka ha­lu­avat. He vil­je­le­vät te­ko­py­hyyt­tään, ovat sää­li­mät­tö­miä syyt­tees­sään, ja syyt­tö­myy­so­let­ta­ma on kir­jai­mel­li­ses­ti vie­ras sa­na.

Jot­kut meis­tä pi­tä­vät pa­rem­pa­na Ju­ma­laa, jo­ka on oi­keu­den­mu­kai­nen ja ar­mol­li­nen.

Hy­vää sun­nun­tai­ta!



Mies­ten syn­nyt­tä­mät lap­set

Sak­san liit­to­val­ti­on vä­es­tö­tut­ki­mus­lai­tos ra­por­toi jyr­kän pu­do­tuk­sen 15 pro­sent­tia Sak­san syn­ty­vyy­des­tä Co­ro­na-ro­ko­tus­ten yh­tey­des­sä.

Sak­san liit­to­val­ti­on vä­es­tö­tut­ki­mus­lai­tos ra­por­toi jyr­kän pu­do­tuk­sen 15 pro­sent­tia Sak­san syn­ty­vyy­des­tä Co­ro­na-ro­ko­tus­ten yh­tey­des­sä. 1 ja 2 ja 3 ja 4 Kau­si­ta­soi­tet­tu kuu­kau­sit­tai­nen ko­ko­nais­he­del­mäl­li­syy­sas­te (TFR) vä­he­ni 14 pro­sent­tia. Liit­to­val­ti­on ins­ti­tuut­ti huo­maut­taa, et­tä näi­den kah­den no­peu­den dra­maat­ti­nen kaa­tu­mi­nen, las­ket­tu syn­ty­mien pe­rus­teel­la, al­koi yh­dek­sän kuu­kaut­ta – ras­kau­den pi­tuus – he­del­mäl­lis­ten ko­hort­tien ro­kot­ta­mis­kam­pan­jan al­ka­mi­sen jäl­keen. Tut­ki­mus ei es­tä mui­ta syi­tä las­kuun kuin ro­ko­tus­kam­pan­jan.

Eng­lan­nin­kie­li­nen tut­ki­mus, jon­ka kään­net­ty ot­sik­ko on “He­del­mäl­li­syys heik­ke­nee koh­ti CO­VID-19-pan­de­mi­an lop­pua: to­dis­teet syn­ty­män vä­he­ne­mi­ses­tä Sak­sas­sa ja Ruot­sis­sa vuon­na 2022”, löy­tyy Sak­san liit­to­val­ti­on vä­es­tö­tut­ki­mus­lai­tok­sen verk­ko­si­vus­tol­ta, jos­ta se voi­daan la­da­ta myös PDF-tie­dos­to­na. 5 Tut­ki­muk­sen te­ki­jät tut­ki­vat ti­las­tol­li­sil­la me­ne­tel­mil­lä syn­ty­vyys- ja he­del­mäl­li­syys­lu­ku­jen ke­hi­tys­tä Sak­sas­sa ja Ruot­sis­sa.

Syn­ty­vyys tai “kau­si­ta­soi­tet­tu kuu­kau­sit­tai­nen ko­ko­nais­he­del­mäl­li­syys­lu­ku” viit­taa kaik­kiin nai­siin, mu­kaan lu­kien ro­kot­ta­mat­to­mat nai­set. Tä­mä tar­koit­taa, et­tä näi­den kah­den mää­rän las­ku suh­tees­sa vain ro­ko­tet­tui­hin on re­alis­ti­ses­ti to­den­nä­köi­ses­ti pal­jon dra­maat­ti­sem­paa. Kos­ka ar­vi­oin­ti pe­rus­tuu elä­viin syn­ty­miin, kes­ken­me­noi­hin, vau­ri­oi­tu­nei­den si­ki­öi­den abort­tei­hin jne., Luon­nol­li­ses­ti myös täs­sä on mer­ki­tys­tä.

Tut­ki­muk­sen joh­dan­to­kap­pa­le to­te­aa:

“Luo­tam­me kuu­kau­sit­tai­siin syn­ty­mä­ti­las­toi­hin ja esi­täm­me kau­si­ta­soi­tet­tu­ja kuu­kau­sit­tai­sia ko­ko­nais­he­del­mäl­li­syys­lu­ku­ja (TFR) Sak­sas­sa ja Ruot­sis­sa. Lii­täm­me yh­dek­sän kuu­kau­den vii­väs­ty­neen he­del­mäl­li­syy­sas­teen CO­VID-19-kuol­lei­suu­den ja sai­ras­tu­vuu­den kon­teks­tu­aa­li­siin suun­tauk­siin, työt­tö­myy­sas­tee­seen ja CO­VID-19-ro­ko­tuk­siin. Kau­si­ta­soi­tet­tu kuu­kau­sit­tai­nen TFR Sak­sas­sa pu­to­si 1,5-1,6: sta vuon­na 2021 1,3-1,4: een vuon­na 2022, las­ku oli noin 14 pro­sent­tia. Ruot­sis­sa vas­taa­va TFR pu­to­si noin 1,7: stä vuon­na 2021 1,5-1,6: een vuon­na 2022, las­kua lä­hes 10 pro­sent­tia. He­del­mäl­li­syys­suun­taus­ten ja työt­tö­myy­den muu­tos­ten, in­fek­ti­oi­den tai CO­VID-19-kuo­le­mien vä­lil­lä ei ole yh­teyt­tä. Ro­ko­tu­soh­jel­mien aloit­ta­mi­sen ja he­del­mäl­li­syy­den las­kun vä­lil­lä on kui­ten­kin vah­va yh­teys yh­dek­sän kuu­kau­den ku­lut­tua näi­den oh­jel­mien al­ka­mi­ses­ta.”

Liit­to­val­ti­on ins­ti­tuu­tin tut­ki­muk­ses­sa to­de­taan, et­tä he­del­mäl­li­syys­lu­ku­jen las­kua ei ta­pah­tu­nut muis­ta kes­kus­tel­ta­va­na ole­vis­ta syis­tä. Näin ol­len sii­nä to­de­taan:

“Si­tä vas­toin ro­ko­tu­soh­jel­mien al­ka­mi­sen ja yh­dek­sän kuu­kaut­ta myö­hem­min ta­pah­tu­neen he­del­mäl­li­syy­den heik­ke­ne­mi­sen vä­lil­lä on sel­vä yh­teys. Se­kä Sak­sas­sa et­tä Ruot­sis­sa ro­ko­tus­kam­pan­jat saa­vut­ti­vat huip­pun­sa pe­rus­ro­ko­tus­ten mas­sal­la huh­ti­kuus­sa, tou­ko­kuus­sa ja ke­sä­kuus­sa 2021, jo­ta seu­ra­si tois­si­jais­ten ro­ko­tus­ten aal­to, jo­ka saa­vut­ti huip­pun­sa sa­man vuo­den tou­ko­kuun ja elo­kuun vä­lil­lä (kak­si ro­ko­tus­ta pi­det­tiin täy­sin ro­ko­tet­tui­na). Näi­den oh­jel­mien to­teut­ta­mi­nen se­kä Sak­sas­sa et­tä Ruot­sis­sa ta­pah­tuu sa­ma­nai­kai­ses­ti he­del­mäl­li­syy­sas­tei­den huo­mat­ta­van muu­tok­sen kans­sa täs­mäl­leen yh­dek­sän kuu­kaut­ta myö­hem­min. He­del­mäl­li­syys­lu­vut py­syi­vät al­hai­sem­mil­la ta­soil­la ko­ko vuo­den 2022 al­ku­puo­lis­kol­la.”

Lo­puk­si tut­ki­muk­ses­sa kä­si­tel­lään tu­lok­sia. Sit­ten sii­nä to­de­taan, esi­mer­kik­si:

“Muut tun­ne­tut se­li­tyk­set he­del­mäl­li­syy­den muu­tok­sel­le pan­de­mi­an ai­ka­na, ku­ten ter­vey­teen liit­ty­vien ja ta­lou­del­lis­ten te­ki­jöi­den vai­ku­tuk­set, ei­vät näy­tä liit­ty­vän he­del­mäl­li­syy­den las­kun ajoi­tuk­seen vuon­na 2022.”

Niil­le, jot­ka ih­met­te­le­vät täs­sä vai­hees­sa, mik­si täl­lai­nen tut­ki­mus, jos­ta oli­si to­del­la teh­tä­vä yh­teys “Co­ro­na-ro­kot­tei­den” ja he­del­mäl­li­syy­sas­tei­den ro­mah­ta­mi­sen vä­lil­lä, sal­lit­tiin suo­rit­taa lain­kaan tä­nä päi­vä­nä, vas­taus an­ne­taan seu­raa­vas­sa spe­ku­la­tii­vi­ses­sa osas­sa, jos­sa se­li­te­tään va­kiin­tu­neet ko­vat tie­teel­li­set to­si­asi­at:

“Täs­sä tut­ki­muk­ses­sa esi­tet­ty­jen ku­vaa­vien as­so­si­aa­ti­oi­den pe­rus­teel­la tul­kit­sem­me pan­de­mi­an jäl­kei­sen muu­tok­sen he­del­mäl­li­ses­sä käyt­täy­ty­mi­ses­sä vas­tauk­se­na muut­tu­nei­siin olo­suh­tei­siin, joi­ta odo­tet­tiin yh­teis­kun­tien avau­tu­es­sa pan­de­mi­at­to­mil­le olo­suh­teil­le. Jois­sa­kin ta­pauk­sis­sa ro­ko­tu­soh­jel­mal­la voi ol­la suo­rem­pi vai­ku­tus si­nän­sä, kos­ka jot­kut mah­dol­li­set van­hem­mat ovat saat­ta­neet ly­kä­tä pää­tös­tään saa­da toi­nen lap­si, kun­nes he ovat ro­kot­ta­neet it­sen­sä.”

Tä­mä spe­ku­loin­ti, il­mei­ses­ti teh­ty “mi­tä ei voi ol­la, löy­tyy myös tut­ki­muk­sen joh­dan­to­kap­pa­lees­ta”. Yri­te­tään “jo­ten­kin” pu­ris­taa ole­mas­sa ole­va tie­teel­li­nen näyt­tö he­del­mäl­li­syy­sas­tei­den ro­mah­ta­mi­ses­ta yh­dek­sän kuu­kaut­ta ro­ko­tus­kam­pan­jan al­ka­mi­sen jäl­keen Co­ro­na-saa­gan vi­ral­li­seen verk­koon mai­nit­se­mat­ta edes “ro­kot­tei­ta” syy­nä täs­sä vai­hees­sa. Tä­tä tar­vit­tiin to­den­nä­köi­ses­ti ki­pe­äs­ti, jot­ta liit­to­val­ti­on ins­ti­tuu­tin tut­ki­mus voi­tai­siin jul­kais­ta lain­kaan, vaik­ka vain eng­lan­nik­si.

Va­li­tet­ta­vas­ti on odo­tet­ta­vis­sa, et­tä po­lii­ti­kot ja tie­do­tus­vä­li­neet jät­tä­vät huo­mi­ot­ta liit­to­val­ti­on ins­ti­tuu­tin tut­ki­muk­sen niin suu­rel­ta osin kuin he ovat jät­tä­neet huo­mi­ot­ta liit­to­val­ti­on ti­las­to­vi­ras­ton vii­mei­sim­mät tie­dot Sak­san huo­mat­ta­vas­ti li­sään­ty­nees­tä kuol­lei­suu­des­ta, mi­kä osoit­taa ajal­li­sen yh­tey­den Co­ro­nan ro­ko­tus­kam­pan­jaan. 6


  1. https://archive.today/o/2QES0/https://www.bib.bund.de/Publikation/2022/Fertility-declines-near-the-end-of-the-COVID-19-pandemic-Evidence-of-the-2022-birth-declines-in-Germany-and-Sweden.html

  2. https://archive.today/o/2QES0/https://tkp.at/2022/11/04/offiziell-impfprogramme-in-deutschland-und-schweden-fuehrten-zu-geburtenrueckgang/

  3. https://archive.today/o/2QES0/https://report24.news/bundesinstitut-bestaetigt-zusammenhang-von-sinkenden-geburtenraten-mit-covid-massenimpfungen/

  4. https://archive.today/o/2QES0/https://uncutnews.ch/deutsche-studie-zeigt-zusammenhang-zwischen-covid-impfungen-und-sinkender-fruchtbarkeit/

  5. https://archive.today/o/2QES0/https://www.bib.bund.de/Publikation/2022/pdf/Fertility-declines-near-the-end-of-the-COVID-19-pandemic-Evidence-of-the-2022-birth-declines-in-Germany-and-Sweden.pdf?__blob=publicationFile&v=9

  6. https://archive.today/o/2QES0/https://free21.org/148-300-mehr-tote-seit-beginn-der-corona-impfungen/



Kii­nan Edul­li­nen Sy­vän­me­ren Tuu­li­voi­ma­la

500’000 ki­lo­wa­tin (kW) offs­ho­re-tuu­li­voi­ma­han­ke saa­vut­ti on­nis­tu­nees­ti 78 tur­bii­nin verk­koyh­tey­den Ete­lä-Kii­nan Gu­ang­don­gin maa­kun­nas­sa.

Lähde

500’000 ki­lo­wa­tin (kW) offs­ho­re-tuu­li­voi­ma­han­ke saa­vut­ti on­nis­tu­nees­ti 78 tur­bii­nin verk­koyh­tey­den Ete­lä-Kii­nan Gu­ang­don­gin maa­kun­nas­sa, mi­kä mer­kit­si maan en­sim­mäis­tä koh­tuu­hin­tais­ta offs­ho­re-tuu­li­voi­ma­han­ket­ta täy­den ka­pa­si­tee­tin ja verk­koyh­tey­den saa­vut­ta­mi­sek­si, stcn.com ra­por­toi kes­ki­viik­ko­na.

Han­ke, jon­ka on ra­ken­ta­nut Chi­na Ge­ne­ral Nuc­le­ar Po­wer Group (CGNPC) Shan­weis­sa, Gu­ang­don­gis­sa, on Kii­nan en­sim­mäi­nen edul­li­nen offs­ho­re-tuu­li­voi­ma­han­ke, jo­ka on saa­vut­ta­nut verk­koon lii­te­tyn säh­kön­tuo­tan­non täy­del­lä ka­pa­si­tee­til­la ra­por­tin mu­kaan ja li­sä­si, et­tä han­ke mer­kit­see myös en­sim­mäis­tä me­ga-ki­lo­wa­tin offs­ho­re-tuu­li­voi­ma­poh­jaa Itä-Gu­ang­don­gis­sa, jo­ka on vi­ral­li­ses­ti val­mis­tu­nut ja otet­tu käyt­töön.

Han­ke voi tuot­taa vuo­sit­tain noin 1,5 mil­jar­dia ki­lo­wat­ti­tun­tia (kWh) puh­das­ta säh­köä, kos­ka se voi vä­hen­tää ta­val­li­sen hii­len ku­lu­tus­ta noin 460’000 ton­nil­la ja hii­li­di­ok­si­di­pääs­tö­jä noin 1,2 mil­joo­nal­la ton­nil­la, mi­kä vas­taa noin 3’400 heh­taa­rin pui­den is­tut­ta­mis­ta pro­jek­tin käyn­nis­tä­mi­sen jäl­keen.

CGNPC:n ny­kyi­set offs­ho­re-tuu­li­voi­ma­va­rat ylit­tä­vät 23 mil­joo­naa kW, ja ra­por­tin mu­kaan 2.858 mil­joo­naa kW hank­kei­ta on saa­tu pää­tök­seen.

Kan­sal­li­sen ener­gi­ahal­lin­non kor­kea vir­ka­mies Wang Da­peng sa­noi maa­nan­tai­na, et­tä vuo­den 2022 kol­men en­sim­mäi­sen nel­jän­nek­sen ai­ka­na maan uu­siu­tu­van vih­re­än ener­gi­an säh­kön­tuo­tan­to oli 1,94 bil­joo­naa kWh, tuu­li­voi­man tuo­tan­non ol­les­sa 544,1 mil­jar­dia kWh, mi­kä on 15,9 pro­sent­tia edel­lis­vuo­des­ta.



Mar­salk­ka Ku­tu­zov Liit­tyy Ken­raa­li TAL­VEN ja Ken­raa­li Su­ro­vi­kin’in Seu­raan

Mar­salk­ka Ku­tu­zov Liit­tyy Ken­raa­li TAL­VEN ja Ken­raa­li Su­ro­vi­kin’in Seu­raan

On­gel­ma so­dan tul­kin­nas­sa Ve­nä­jän nä­kö­kul­mas­ta on se, et­tä Ve­nä­jän ar­mei­ja ei huu­te­le on­nis­tu­mi­sis­taan, tee tyh­jän­päi­väi­siä uh­kauk­sia, us­koo omaa pro­pa­gan­daan­sa ei­kä tee ra­haa net­ti­je­kuil­la. Stav­ka ei kos­kaan vuo­da tie­to­ja jul­ki­suu­teen. 1 ja 2

Sisällys

Lähde

Me­dia ker­too

Si­tä vas­toin ve­nä­läi­siä va­paan leh­dis­tön kom­men­taat­to­rei­ta ajaa, ku­ten toi­mi­vas­sa de­mok­ra­ti­as­sa on nor­maa­lia, si­sä­po­li­tiik­ka. Tä­mä vaa­tii hei­tä peit­tä­mään tai naa­mi­oi­maan tu­ken­sa Mos­ko­van po­liit­ti­sil­le ja oli­gark­ki­ryh­mil­le tai vas­tus­ta­maan nii­tä eri­lai­sil­la temp­puil­la — hyök­käyk­sil­lä ni­met­ty­jä ken­raa­le­ja vas­taan; ana­lyy­sit ar­mei­jan vir­heis­tä; spe­ku­laa­ti­oi­ta Yh­dys­val­tain vir­ka­mies­ten ve­nä­läis­ten kol­le­goi­den­sa kans­sa aloit­ta­mis­ta neu­vot­te­luis­ta; vii­den­nen ko­lon­nan va­roi­tuk­set, puu­kot­taa sel­kään, ja hä­pe­äl­li­nen rau­ha.

Täl­lais­ta jär­jes­tys­tä kuin Mos­ko­vas­sa ei ole mis­sään Eu­roo­pan tai Poh­jois-Ame­ri­kan pää­kau­pun­gis­sa — ää­ne­käs­tä kes­kus­te­lua, jos­sa on te­rä­viä ja­ko­lin­jo­ja pat­ri­oot­tis­ten ryh­mit­ty­mien vä­lil­lä (Tsarg­rad, Vla­di­mir So­lo­viev); va­sem­mis­ton (Ser­gei Gla­zy­ev, Mik­hail Kha­zin); the fa­kes (Jev­ge­ni Pri­go­zhin); oi­kea (El­vi­ra Na­biul­li­na, Alek­sei Khu­zin); oi­kea (El­vi­ra Na­biul­li­na, Alek­sei Khu­zin)); oli­gar­kit (Oleg De­ri­pas­ka); sät­ky­nu­ket (Mar­ga­ri­ta Si­mo­nyan); ja niin edel­leen. Mu­kaan ei las­ke­ta op­po­si­ti­on jä­se­niä, jot­ka ovat pii­los­sa, maan­pa­os­sa tai van­ki­las­sa.

Stav­ka ei la­ver­te­le

Sik­si on help­po tul­ki­ta vää­rin Ve­nä­jän so­ti­laal­li­nen ana­lyy­si, kos­ka nii­tä on niin pal­jon; kos­ka Stav­ka ei la­ver­te­le ke­nel­le­kään heis­tä; ja kos­ka ve­nä­läi­sil­le kom­men­taat­to­reil­le tä­mä on ti­lai­suus käy­dä jul­ki­suus­kil­pai­lu­jaan ta­val­li­sis­ta asi­ois­ta — po­li­tii­kas­ta, ra­has­ta ja julk­kik­sis­ta. Niin­pä voit näh­dä kri­tiik­kiä pre­si­dent­ti Vla­di­mir Pu­ti­nis­ta, mut­ta ai­na jon­kin tai jon­kun muun var­jos­saa (ot­sik­ko­ku­va, toi­nen va­sem­mal­ta, ta­ka­na).

Tä­mä on ym­mär­ret­tä­vää, kos­ka hän ja so­dan ta­voit­teet ovat niin suo­sit­tu­ja. Jul­ki­nen kan­na­tus Pu­ti­nil­le on täl­lä het­kel­lä kym­me­nen pro­sent­tia kor­ke­am­pi kuin tä­män vuo­den tam­mi­kuus­sa; kol­me pro­sent­tia pie­nem­pi kuin huh­ti­kuus­sa; kak­si pro­sent­tia kor­ke­am­pi kuin syys­kuus­sa. USA:n tai NA­TON puo­lel­la ei ole mi­tään ei­kä ke­tään ver­tai­lu­kel­pois­ta. Eri­tyi­sen so­ti­la­so­pe­raa­ti­on al­ka­mi­ses­ta hel­mi­kuun 24. 2022, Ve­nä­jän pre­si­den­tin hy­väk­syn­tä­luo­ki­tus on py­sy­nyt va­kaa­na 4 pro­sen­tin vaih­te­lu­vä­lil­lä; se on suun­nil­leen yh­tä suu­ri kuin ky­se­ly­tut­ki­mus­ten ti­las­tol­li­nen vir­he­mar­gi­naa­li. Se tar­koit­taa, et­tä stra­te­gi­ses­ti ot­ta­en useim­mat ve­nä­läi­set ovat mel­kein yh­tä kär­si­väl­li­siä kuin Stav­ka.

Län­nen so­ta: no­pei­den voit­to­jen bis­nes

Yh­dys­val­tain ja Na­ton puo­len po­li­tiik­ka si­tä vas­toin on kär­si­mä­tön, ly­hy­tai­kai­nen bis­nes. Viik­ko on pit­kä ai­ka po­li­tii­kas­sa, Bri­tan­ni­an en­ti­nen pää­mi­nis­te­ri Ha­rold Wil­son sa­noi ker­ran, mu­kail­len Jo­seph Cham­ber­lain, 1800-lu­vun edel­tä­jään­sä, jo­ka ei ai­van pääs­syt pää­mi­nis­te­rik­si; Cham­ber­lain sa­noi, et­tä tuo ai­ka on kak­si viik­koa.

So­dan­käyn­ti on pi­dem­män ai­ka­vä­lin lii­ke­toi­min­taa. Ja tä­mä so­ta tu­lee ole­maan vie­lä­kin pi­dem­pi.

By­sant­ti­nen ajat­te­lu­ta­pa

Seu­ra­tak­seen, ym­mär­tääk­seen, ja en­na­koi­dak­seen, ku­ten ve­nä­läi­set te­ke­vät, vaa­tii sel­lais­ta ajat­te­lu­ta­paa, jo­ta voi­daan kut­sua by­sant­ti­sek­si. Ei län­si­mais­ta mer­ki­tys­tä, jo­ka tar­koit­taa ka­va­luut­ta, vaan itäis­tä mer­ki­tys­tä ta­vas­ta, jol­la By­san­tin val­ta­kun­taa hal­lit­tiin tu­hat vuot­ta Kons­tan­ti­no­po­lis­ta kä­sin. Mei­dän ai­ka­nam­me kaik­ki al­kaa voi­man­käy­tön ta­lou­den dokt­rii­nis­ta. Kus­tan­nus­te­hok­kaat las­kel­mat sää­te­le­vät mies­ten ja ma­te­ri­aa­lien lä­het­tä­mis­tä rin­ta­mal­le, täs­tä syys­tä yh­dis­tel­mä so­ta­vä­en käy­tös­tä jat­ku­vas­ti vaih­te­lee; il­ma­voi­mien ja il­ma­hyök­käys­ten yh­dis­tel­mät ja ai­ka­tau­lut vaih­te­le­vat, he­li­kop­te­rien, oh­jus­ten, droo­nien ja ty­kis­tön käyt­tö on ol­lut vä­häis­tä Ve­nä­jän ope­raa­ti­ois­sa tois­tai­sek­si. Myös nään­ny­tys­so­dan sään­nöt pä­te­vät, sa­moin kuin pai­kan­nus- ja liik­ku­van so­dan­käyn­nin tak­ti­set muut­tu­jat. Sii­hen men­nes­sä, kun nä­mä muut­tu­jat las­ke­taan val­miik­si, ja ker­ro­taan tu­li­voi­mal­la ja hä­mäyk­sel­lä, tä­mä on ajat­te­lu, jo­ka me­nee pal­jon pi­dem­mäl­le kuin shak­ki- tai Go-pe­lit. Jul­kais­tut ti­lan­ne­kat­saus­kar­tat ei­vät au­ta pal­jon; ne ovat jo usei­ta päi­viä van­ho­ja ja van­hen­tu­nei­ta.

Mar­salk­ka Mi­hail Ku­tu­zo­vin (ar­tik­ke­li­ku­va, va­sen etu) kul­tai­sen sil­lan st­ra­te­gia, 3 jo­ta so­vel­let­tiin me­nes­tyk­sek­kääs­ti Na­po­le­onia vas­taan, an­taa vi­hol­li­sel­le ai­kaa ja ti­laa pe­rään­tyä ja ve­täy­tyä omal­le alu­eel­leen, kos­ka hä­nen tu­ho­amis­kus­tan­nuk­set Ve­nä­jän alu­eel­la ovat pal­jon suu­rem­mat ja tar­peet­to­mat. Ken­raa­li Win­ter (ku­vas­sa kes­kel­lä) vaa­tii myös ope­ra­tii­vis­ta kär­si­väl­li­syyt­tä, kos­ka jää­dy­tys ei ai­na ota it­se­ään käyt­töön juu­ri sil­loin, kun Ve­nä­jän ar­mei­ja si­tä ha­lu­aa. Tä­nä vuon­na se on kui­ten­kin al­ka­nut jo. Lun­ta on al­ka­nut sa­taa Ki­ovas­sa; vii­kon pääs­tä pak­kas­ta on -8 as­tet­ta. Sää py­syy läm­pi­mäm­pä­nä itä­rin­ta­mal­la ja Kher­so­nis­sa.

Ve­nä­läi­nen tai sa­noi­sim­mek­ko by­sant­ti­lai­nen ajat­te­lu on vas­ta­koh­ta Yh­dys­val­to­jen ja Na­ton shock and awe, jär­ky­tys- ja pe­lot­te­lu­tak­tii­kan vas­ta­koh­ta. Hei­dän leh­dis­tön­sä ja so­ta­kor­ke­akou­lut ovat kek­si­neet täl­lai­sia ter­me­jä peit­tääk­seen ym­mär­tä­mät­tö­myy­ten­sä ken­raa­lei­den Ser­gei Su­ro­vi­ki­nin (edes­sä oi­ke­al­la) ja Va­le­ri Ge­ra­si­mo­vin (ta­ka oi­ke­al­la) se­kä puo­lus­tus­mi­nis­te­ri Ser­gei Shoi­gun (ta­ka­va­sem­mal­la) opeis­ta. Mut­ta sil­ti nä­mä opit py­sy­vät ym­mär­tä­mät­tö­mi­nä — ku­ten Yh­dys­val­tain ar­mei­jan evers­ti (eläk­keel­lä) Doug­las Macg­re­gor yrit­tää jat­ku­vas­ti huo­maut­taa.

Bar­baa­rit tu­le­vat

By­sant­ti­lais­ta ajat­te­lua ei voi op­pia ul­koa, va­lo­ko­pi­oi­da tai lu­ki­ta tiet­tyyn mal­liin. Jos ha­lu­at pe­reh­tyä tä­hän op­piin, aloi­ta täs­tä kei­sa­ril­li­sen kär­si­mät­tö­myy­den pa­ra­dok­sis­ta, jon­ka C. P. Ca­va­fy jul­kai­si en­sim­mäi­sen ker­ran vuon­na 1904; hän kut­sui si­tä “Bar­baa­rei­den odot­ta­mi­sek­si”. 4

   Mitä me kaikki odotamme tungeksien agoralla?

       Barbaareja, joiden pitäisi tulla tänään.

   Miksi senaatissa kukaan ei tee mitään?
   Miksi senaattorit istuvat, eivätkä säädä lakeja?

       Koska barbaarit tulevat tänään.
       Mitä lakeja senaattorit säätäisivät?
       Tultuaan barbaarit kyllä säätävät lait.

   Miksi keisarimme tämä aamuna nousi niin varhain
   ja miksi hän istuu kaupungin pääportin luona
   valtaistuimella, juhlallisena, kruunu päässä?

        Koska barbaarit tulevat tänään,
        ja keisari odottaa siellä
        ottaakseen vastaan
        päällikön. Hänellä on pergamenttikin
        valmiina tälle annettavaksi. Siihen on
        kirjattu jos millaiset nimet ja arvonimet.

   Miksi molemmat konsulit ja preetorit ovat liikkeellä
   punaiset togat, kirjaillut togat yllä? Mitä varten
   heillä on ametistirannerenkaassa ja sormissa
   noita kirkkaasti säihkyviä smaragdisormuksia?
   Miksi he tänään ovat ottaneet mukaan kallisarvoiset
   hopealangoin, kultalangoin taiten juotetut keppinsä?

       Koska barbaarit tulevat tänään:
       tuo kaikki on omiaan häikäisemään barbaarit.

   Ja mikseivät etevät kaunopuhujat ole tapansa mukaan
   pitämässä puheitaan, sanomassa mitä heillä on sanomista?

       Koska barbaarit tulevat tänään
       ja heitä pitkästyttää kaunopuheisuus ja puheenpito.

   Mistä yhtäkkiä nousi tämmöinen levottomuus
   ja hämminki? (Ovatpa menneet naamat totisiksi!)
   Miksi kadut ja torit tyhjentyvät nopeasti,
   miksi kaikki menevät kotiin noin miettiväisinä?

       Koska on ilta, eikä barbaareja kuulu.
       Rajalta on tullut väkeä, sanovat
       ettei siellä ole enää barbaareja.

   Ja nyt, miten käy meidän, kun ei barbaareja ole?
   Nuo ihmiset olivat sentään jonkinmoinen ratkaisu.

On myös il­miö, mi­tä ve­nä­läi­set sa­no­vat ajat­te­le­van­sa tu­le­van seu­raa­vak­si. Tut­ki se yh­tä huo­lel­li­ses­ti kuin lu­lu­ki­sit Ca­va­fy’a. Mi­hin kii­re oli­si?

Ve­nä­läi­sen tie­dus­te­lu-up­see­rin nä­kö­kul­ma

Jev­ge­ni Kru­ti­kov oli GRU:n so­ti­las­tie­dus­te­lu-up­see­ri en­nen kuin hä­nes­tä tu­li mos­ko­va­lai­sen In­ter­net-jul­kai­su Vzg­lya­din toi­mit­ta­ja. Vii­me per­jan­tai-il­ta­na hän jul­kai­si seu­raa­van ana­lyy­sin, jo­ka on kään­net­ty muok­kaa­mat­ta. Kar­tat on li­sät­ty. 5

HOW ARE UG­LE­DAR AND THE PLANS OF THE UK­RAI­NI­AN OF­FEN­SI­VE AGAINST MA­RIU­POL CON­NEC­TED
Mi­ten Ug­le­dar ja Uk­rai­nan suun­ni­tel­tu hyök­käys Ma­riu­po­liin liit­ty­vät toi­siin­sa?

Tal­vi­of­fen­sii­vil­la on omat eri­tyis­piir­teen­sä

Ve­nä­jän jou­kot ovat va­paut­ta­neet Don­bas­sis­sa si­jait­se­van Pav­lov­kan kau­pun­gin. En­si sil­mäyk­sel­lä tä­mä näyt­tää mer­ki­tyk­set­tö­mäl­tä ta­pah­tu­mal­ta, var­sin­kin ver­rat­tu­na sii­hen, mi­tä Kher­so­nin alu­eel­la ta­pah­tuu. It­se asi­as­sa näil­lä kah­del­la etu­rin­ta­man osal­la on suo­ra yh­teys, eten­kin suh­tees­sa tu­le­vaan tal­vi­so­taan.

Kartta Donetsk
Kartta Donetsk

Kartta Pavlovka
Kartta Pavlovka

Ug­le­dar, Av­de­jev­ka

Per­jan­tai­na 11. mar­ras­kuu­ta ve­nä­läi­set jou­kot mie­hit­ti­vät lo­pul­ta Pav­lov­kan ja al­koi­vat rai­va­ta alu­et­ta, mu­kaan lu­kien alue Ug­le­da­rin suun­taan. Sil­ti täy­si­mit­tais­ta hyök­käys­tä Ug­le­da­riin ei ole vie­lä ha­vait­tu.

Lä­hel­lä Ar­te­movs­kia tais­te­lut jat­ku­vat edel­leen esi­kau­pun­ki­alu­eil­la, eri­tyi­ses­ti Opyt­noye, täs­tä on mah­do­ton pu­hua il­man et­tä pu­hu­taan uu­des­ta hyök­käyk­ses­tä Ar­te­movs­kiin. Sa­ma kos­kee So­le­da­rin tais­te­lui­ta. Kau­pun­gis­sa on jo tais­te­luyk­si­köi­tä, mut­ta il­man Be­lo­go­rov­kan (poh­joi­seen) ja Bakh­muts­kyn (ete­lään) esi­kau­pun­kien ky­lien hal­lin­taa So­le­da­rin ti­lan­ne jää epä­sel­väk­si.

Av­de­jev­kan suun­nas­sa ei ole ta­pah­tu­nut mer­kit­tä­viä muu­tok­sia — on tais­te­lui­ta Opyt­no­jes­se (ei pi­dä se­koit­taa Ar­te­movs­kin lä­hel­lä ole­vaan sa­man­ni­mi­seen Opyt­no­jeen) ja Vo­dya­noy­es­sa; Per­vo­mais­koye ol­laan ot­ta­mass­sa hal­tuun. Pie­ni ete­ne­mi­nen ha­vait­tiin myös Ma­ryin­kas­sa.

Se, mi­tä täl­lä sek­to­ril­la ta­pah­tuu, voi tun­tua pie­ni­muo­toi­sel­ta ver­rat­tu­na jouk­ko­jen uu­del­leen­ryh­mit­te­lyyn Dnep­rin va­sem­mal­la ran­nal­la. Vä­hän tun­net­tu­jen Don­bass-ky­lien ni­mien lu­et­te­loin­ti ei sa­no­nut pal­jon kes­ki­mää­räi­sel­le ve­nä­läi­sel­le mi­tään en­nen tä­tä. Täs­tä huo­li­mat­ta, juu­ri nyt — ve­täy­dyt­ty­ään Dnep­rin va­sem­mal­le ran­nal­le — tu­lee tär­ke­äm­mäk­si kuin kos­kaan, ym­mär­tää, mi­tä seu­raa­vak­si ta­pah­tuu. Ai­na­kin en­si tal­ven ja ke­vään ai­ka­pers­pek­tii­vis­sä.

Kun ote­taan huo­mi­oon ko­ko­nai­suu­te­na voi­mien ta­sa­pai­no ko­ko yh­teys­lin­jal­la, voim­me sa­noa suu­rel­la var­muu­del­la, et­tä suu­rem­pia kes­ki­tyk­siä ei ta­pah­du mar­ras­kuun lop­puun men­nes­sä. Rin­ta­man va­kaut­ta­mi­nen Dnepr-jo­en var­rel­la ja poh­joi­ses­sa Kre­men­na­jas­ta Kup­jans­kiin va­kiin­tu­nut­ta lin­jaa pit­kin on it­ses­sään va­kaut­ta­va ta­pah­tu­ma. Ve­nä­läi­sil­le jou­koil­le an­ne­taan näin mah­dol­li­suus va­paut­taa ne yk­si­köt, jot­ka ovat ol­leet tu­li­tuk­sen al­la, ja siir­tää ne muil­le rin­ta­man aloil­le, joi­ta ko­men­to pi­tää tär­kei­nä.

Uk­rai­na kes­kit­tää voi­mat puo­lus­tus­lin­jal­le

Toi­nen asia on, et­tä myös VSU 6 on si­joit­ta­nut uu­del­leen 4 – 5 pri­kaa­tia. Ei ole suur­ta epäi­lys­tä­kään sii­tä, mi­hin he siir­tä­vät ne. Vi­hol­li­nen on työn­tä­nyt kaik­ki käy­tös­sään ole­vat re­ser­vit usei­den kuu­kau­sien ajan, mu­kaan lu­kien vas­ta pe­rus­te­tut ja nu­me­roi­dut pri­kaa­tit, kaa­rel­le Ug­le­da­ris­ta So­le­da­riin. Eli tar­kal­leen sin­ne, mis­sä Ve­nä­jän ar­mei­ja joh­taa hyök­käys­tä ja mis­sä Pav­lov­ka si­jait­see.

Ugledarista Soledariin
Ug­le­da­ris­ta So­le­da­riin

Jot­kut pie­net asu­tuk­set tuol­la alu­eel­la on jo muu­tet­tu erään­lai­sik­si kes­ki­ai­kai­sik­si lei­reik­si; niis­sä on kym­me­nen ker­taa vä­hem­män si­vii­le­jä kuin re­ser­vi­läi­siä. Täl­lä rin­ta­man sek­to­ril­la (laa­jas­sa mer­ki­tyk­ses­sä, ko­ko Do­nets­kin kaa­res­sa) vi­hol­li­nen on ra­ken­ta­nut vuo­sia puo­lus­tus­lin­jaa, jo­ka muis­tut­taa ko­koon­pa­nol­taan ei edes tois­ta maa­il­man­so­taa, vaan pai­koin en­sim­mäis­tä maa­il­man­so­taa.

Do­nets­kin len­to­ken­tän poh­jois­puo­lel­la si­jait­se­van VSU:n 7 puo­lus­tus­lin­jaa ja kuu­lui­saa Pes­kin ky­lää on jo­pa vi­ral­li­ses­ti kut­sut­tu isoik­si ja pie­nik­si muu­ra­hais-kuk­ku­loik­si 8 — se joh­tuu juok­su­hau­to­jen ja mui­den lin­noi­tus­ten run­sau­des­ta. Tä­mä “Uk­rai­nan ver­du­nin” hal­tuu­not­to oli mah­dol­lis­ta vas­ta vii­me vii­kol­la, mut­ta juu­ri nyt tais­te­lut käy­dään näi­den muu­ra­hais-kuk­ku­loi­den lai­ta­mil­la — Vo­dya­noy­en, Opyt­no­jen ja Per­vo­mais­koy­en ky­lis­sä.

Av­de­jev­kan kaa­ri

On ole­mas­sa aja­tus, et­tä ny­kyi­set tais­te­lut Av­de­jev­kan kaa­rel­la 9 ovat jo­tain mer­ki­tyk­se­tön­tä toi­min­taa. To­del­li­suu­des­sa näin ei ole, ja vi­hol­li­nen ta­ker­tuu näi­hin ase­miin vii­mei­seen as­ti hy­väs­tä syys­tä. Siel­lä, sa­moin kuin Se­versk – So­le­dar – Ar­te­movs­kin lin­jal­la ja edel­leen Tša­sov Ya­riin ja Slav­jansk-Kra­ma­tors­kin taa­ja­maan. Lä­hes nel­jän­nes ko­ko Uk­rai­nan ar­mei­jas­ta on pum­pat­tu tän­ne täl­lä het­kel­lä. Ja li­sä­jouk­ko­ja saa­puu jat­ku­vas­ti. Jo­ten ku­kaan ei ole lo­pet­ta­nut ke­vään teh­tä­vää tu­ho­ta VSU-ryh­mit­ty­mä Do­nets­kin ja Av­de­jev­kan ym­pä­ril­lä. Pu­hu­mat­ta­kaan sii­tä, et­tä tä­mä on Ve­nä­jän alu­et­ta ai­na Sla­vyans­kiin as­ti.

Toi­nen asia on, et­tä nyt ei ole edel­ly­tyk­siä tä­män ryh­mit­te­lyn mo­tit­ta­mi­sel­le, ja vi­hol­li­sen lin­noi­tus­ten lä­pi on klas­si­nen kul­ku. Ja tä­mä ei ole pel­käs­tään so­ti­laal­li­nen, vaan myös po­liit­ti­nen ky­sy­mys. Ei ole vaih­to­eh­toa tais­tel­la Av­dey­ev­kan ym­pä­ril­lä ja Sla­vyansk-Kra­ma­tors­kin taa­ja­mas­sa sa­nan laa­jas­sa mer­ki­tyk­ses­sä. Ei mis­sään ko­men­nos­sa ei­kä mis­sään st­ra­te­gi­ses­sa suun­ni­tel­mas­sa, mi­tä se sit­ten on­kaan.

Do­netsk

Sää­olo­suh­teet muut­ta­vat tak­tii­kan luon­net­ta jon­kin ver­ran, mut­ta yleen­sä ti­lan­ne ei muu­tu. Tais­te­lu Do­nets­kin kan­san­ta­sa­val­las­sa 10 on pe­rus­ta­van­laa­tui­nen, min­kä vuok­si kaik­ki uh­ra­taan. Jos ha­lu­at, tä­mä on eri­tyi­sen so­ti­la­so­pe­raa­ti­on olen­nai­nen osa. Täl­lai­nen on maan­tie­de, jon­ka kans­sa et voi väi­tel­lä, vaik­ka oli­sit Su­vo­rov 11, tai jo­pa Zhu­kov, 12 mut­ta et voi vält­tää juok­su­hau­to­jen tais­te­lun jat­ku­mis­ta kaa­res­sa Ma­ryin­kas­ta Se­vers­kiin.

Vi­hol­li­nen tar­vit­see myös hen­gäh­dys­tauon, var­sin­kin kun Uk­rai­nan ase­voi­mien vii­si pri­kaa­tia, jot­ka ovat pai­na­neet Kher­so­nia, ovat nyt pa­has­ti kär­si­neet tap­pi­oi­ta. Hei­dän kun­nos­taan joh­tu­en on lä­hes mah­do­ton­ta ot­taa nii­tä jouk­ko­ja ja heit­tää ne jon­ne­kin muu­al­le jär­jes­tä­mään jo­tain uut­ta hyök­käys­tä. Ne vaa­ti­vat li­sä­lait­tei­ta, le­poa ja uu­del­leen­va­rus­tus­ta. Jo­ten on yk­sin­ker­tai­nen to­si­asia: VSU pa­ko­te­taan pi­tä­mään tau­ko, huo­li­mat­ta sii­tä, et­tä ete­läi­sel­lä sek­to­ril­la on hu­hu­ja tu­le­vas­ta hyök­käyk­ses­tä.

Ki­ovan eu­fo­ria

Ki­ovas­sa on eu­fo­ri­aa, ei­vät­kä edes ul­ko­mai­set neu­vo­nan­ta­jat, jot­ka ma­nu­aa­li­ses­ti joh­ta­vat Uk­rai­nan pää­esi­kun­taa, voi saa­da näi­tä ih­mi­siä luo­pu­maan uu­sis­ta liik­keis­tä. Sa­maan ai­kaan tar­ve tuo­da jat­ku­vas­ti re­ser­ve­jä Cha­sov Ya­riin vä­hen­tää Ki­ovan mah­dol­li­suuk­sia muo­dos­taa uut­ta hyök­käys-ryh­mit­te­lyä.

Se on kui­ten­kin ete­läi­nen suun­ta, jo­ka oli­si tun­nus­tet­ta­va tär­keim­mäk­si. Ki­ovas­sa he kat­so­vat kart­taa ja nä­ke­vät, et­tä etäi­syys Aso­van­me­ren ran­ni­kol­le (Ber­dyansk, Me­li­to­pol ja Ma­riu­pol) etu­lin­jas­ta on noin kak­si­sa­taa ki­lo­met­riä. Se ei ole kau­ka­na.

Mut­ta voi­dak­seen ede­tä tä­hän suun­taan, VSU:n on no­jau­dut­ta­va Ug­le­da­riin. Ug­le­da­ril­la on kriit­ti­nen mer­ki­tys VSU:lle yrit­tääk­seen ke­hit­tää hyök­käys­tä Ma­riu­po­lia vas­taan poh­joi­ses­ta. Jos ei hal­lit­se Ug­le­da­rin alu­et­ta, me­rel­le ete­ne­vät VSU-yk­si­köt voi­vat saa­da puu­ko­tuk­sen sel­kään. Sik­si on ää­rim­mäi­sen tär­ke­ää, et­tä ve­nä­läi­set jou­kot puo­les­taan puh­dis­ta­vat Ug­le­da­rin lä­hes­ty­mis­suun­nat — Pav­lov­kan ja No­vo­mik­hai­lov­kan, jo­pa Ma­ryin­kan, siir­to­kun­nat. Ve­nä­jän jouk­ko­jen Ug­le­da­rin mie­hi­tys tai ai­na­kin tä­män vyö­hyk­keen tu­len­hal­lin­ta it­ses­sään es­tää Uk­rai­nan hyök­käyk­sen mah­dol­li­suu­den Azo­vin­me­ren ran­ni­kol­le.

Vaik­ka, kun ote­taan huo­mi­oon Ki­ovan mie­len eu­fo­ria, he voi­vat hy­vin­kin yrit­tää hyö­kä­tä jo­pa si­vus­to­jen­sa ol­les­sa alt­tii­na.

Tal­vi­of­fen­sii­vi 2.0

Toi­nen vaih­to­eh­to tal­vi­kam­pan­jan ke­hit­tä­mi­sel­le voi ol­la ve­nä­läis­hyök­käyk­sen jär­jes­tä­mi­nen rin­ta­man vä­hem­män il­mei­sel­lä sek­to­ril­la. Ai­em­min kom­pen­soi­vaa vas­ta­hyök­käys­tä Har­ko­van alu­eel­la pi­det­tiin sel­lai­se­naan rin­ta­man va­kaut­ta­mi­sen jäl­keen siel­lä. Mut­ta poh­din­nas­sa on sel­vää, et­tä tä­mä on lii­an kal­lis­ta ja ris­ki­al­tis­ta. Vi­hol­li­nen on uu­pu­nut täl­lä alu­eel­la, mut­ta on vie­lä epä­sel­vää, mit­kä sen mah­dol­li­set va­ran­not ovat.

Toi­nen vaih­to­eh­to voi­daan har­ki­ta ete­läi­sim­mäs­sä reu­nas­sa, to­den­nä­köi­ses­ti Za­po­ro­zhy­en suun­taan. Mut­ta ei alue, jo­ta vi­hol­li­nen pi­tää mah­dol­li­se­na pon­nah­dus­lau­ta­na, vaan alue Dnep­ris­tä Gu­lyai-Po­leen, jos­sa jou­kot ve­de­tään pois jo­en toi­sel­ta puo­lel­ta. Tä­mä on kui­ten­kin mah­dol­lis­ta vas­ta uu­del­leen­ryh­mit­ty­mi­sen pää­tyt­tyä ja uu­sien yk­si­köi­den muo­dos­ta­mi­sen jäl­keen liik­keel­le otet­ta­vien jou­kos­ta.

Zaporozhyestä Gulyai-Poleen
Za­po­ro­zhy­es­tä Gu­lyai-Po­leen

Var­man pääl­le toi­mit­ta­es­sa kaik­ki nä­mä ske­naa­ri­ot voi­daan to­teut­taa sil­lä edel­ly­tyk­sel­lä, et­tä Ve­nä­jän st­ra­te­gi­sen lä­hes­ty­mis­ta­van so­ta­toi­miin ei ta­pah­du odot­ta­mat­to­mia muu­tok­sia. Tois­tai­sek­si täl­lai­sia muu­tok­sia ei ole nä­ky­vis­sä. Mut­ta jo­ka ta­pauk­ses­sa tal­vi­kam­pan­ja ei juu­ri­kaan muis­tu­ta ke­sä-syk­syä.


  1. Kun oi­keus­val­tio tu­hot­tiin Sa­lis­bu­rys­sa, Lon­toos­sa, Haa­gis­sa ja Was­hing­to­nis­sa ja ju­lis­tet­tiin ti­lal­le pe­tos­val­tio, jäl­jel­le jäi vain so­ta-hal­lin­to.

    Stav­ka ko­koon­tui Mos­ko­vas­sa pit­kä­per­jan­tai­na ja on val­mis­tau­tu­nut tä­hän.

    Ul­ko­mi­nis­te­riö il­moit­ti sun­nun­tai­na “va­ka­vis­ta seu­rauk­sis­ta”. Tä­mä tar­koit­taa, et­tä jos yk­si­kin ame­rik­ka­lai­nen am­puu ve­nä­läis­tä so­ti­las­ta, sil­loin olem­me so­das­sa.

    • EI informaatiosodassa;
    • EI cyber-sodassa;
    • EI taloussodassa;
    • EI proxy-sodassa;

    vaan maailmansodassa.

    http://en.kremlin.ru/events/president/news/57213

  2. Stavka

  3. IS PU­TIN OF­FE­RING KU­TU­ZOV’S GOL­DEN BRID­GE TO RUS­SIA’S AD­VER­SA­RIES, OR IS HE TRYING TO CROSS IT HIM­SELF?

  4. Ru­non suo­men­nos Tuo­mas An­ha­va, jul­kais­tu kir­jas­sa Bar­baa­rit tu­le­vat tä­nään, Ota­va 2005.

  5. HOW ARE UG­LE­DAR AND THE PLANS OF THE UK­RAI­NI­AN OF­FEN­SI­VE AGAINST MA­RIU­POL CON­NEC­TED

  6. Ukrainan asevoimat

  7. Ukrainan asevoimat

  8. Big and Small Anthills

  9. дуга

  10. DPR, Do­netsk Pe­op­le’s Re­pub­lic, Do­nets­kin kan­san­ta­sa­val­ta

  11. mar­salk­ka Ale­xan­der Su­vo­rov 1730 – 1800

  12. mar­salk­ka Ge­or­gy Zhu­kov 1896 – 1974



Ta­rim-Kaa­su­kent­tä Kii­nas­sa

Ta­rim-al­taan en­sim­mäi­sen bil­joo­nan kuu­ti­omet­rin kaa­su­ken­tän kaa­sun­tuo­tan­to ylit­tää 200 mil­jar­dia kuu­ti­omet­riä: ra­port­ti

Ref

Ke­la-Kes­he­nin kaa­su­kent­tä, en­sim­mäi­nen bil­joo­nan kuu­ti­omet­rin mit­ta­kaa­van kaa­su­kent­tä Ta­ri­min al­taal­la Luo­teis-Kii­nan Xin­ji­an­gin Uy­gu­rin au­to­no­mi­sel­la alu­eel­la, on tuot­ta­nut yli 200 mil­jar­dia kuu­ti­omet­riä maa­kaa­sua, mi­kä tar­jo­aa van­kan läh­teen va­kaal­le kaa­sun toi­mi­tuk­sel­le län­si-itä-kaa­sun­siir­toon ja myö­tä­vai­kut­ta­nut voi­mak­kaas­ti Kii­nan vih­re­ään ja vä­hä­hii­li­seen ke­hi­tyk­seen, Chi­na Me­dia Group ker­toi maa­nan­tai­na.

Tuo­tan­non aloit­ta­mi­sen jäl­keen vuon­na 2004 Ke­la-Kes­he­nin kaa­su­kent­tä on tuot­ta­nut yh­teen­sä 200,59 mil­jar­dia kuu­ti­omet­riä maa­kaa­sua. Kuu­si kaa­su­kai­voa saa­vut­taa ku­mu­la­tii­vi­sen tuo­tan­non, jo­ka ylit­tää 10 mil­jar­dia kuu­ti­omet­riä, ja 17 kai­voa saa­vut­taa ku­mu­la­tii­vi­sen tuo­tan­non, jo­ka ylit­tää mil­jar­din kuu­ti­omet­rin.

Ta­ri­min al­taan poh­jois­reu­nal­la si­jait­se­va Ke­la-Kes­hen-kaa­su­kent­tä on tär­kein kaa­su­läh­de län­si-itä-kaa­sun­siir­toon. Ra­por­tin mu­kaan li­sä­tään, et­tä vii­me vuo­si­na on löy­det­ty vii­si uut­ta kaa­su­säi­li­ötä, joi­den uu­si tuo­tan­to­ka­pa­si­teet­ti on 5,65 mil­jar­dia kuu­ti­omet­riä ja jo­ka vas­taa uut­ta öl­jy­kent­tää, jon­ka vuo­tui­nen tuo­tan­to­ka­pa­si­teet­ti on 4,5 mil­joo­naa ton­nia.

Chi­na Na­ti­onal Pet­ro­leum Cor­po­ra­ti­onin (CNPC) pai­kal­li­nen tuo­tan­to­tii­mi sai äs­ket­täin pää­tök­seen uu­den kaa­su­kai­von käyt­töö­no­ton ja tuo­tan­non mu­kau­tuk­sen li­sää­mäl­lä tuo­tan­toa kol­mel­la mil­joo­nal­la kuu­ti­omet­ril­lä, CNPC: n pai­kal­li­nen joh­ta­ja Ji­ang Guo­jun ker­toi Chi­na Me­dia Grou­pil­le.

Ji­ang li­sä­si, et­tä vuon­na 2022 on tuo­tet­tu yli 13 mil­jar­dia kuu­ti­omet­riä maa­kaa­sua, mi­kä tar­jo­aa tur­val­li­sen puh­taan ener­gi­an saan­nin yli 160 kau­pun­gil­le, 3000 suu­rel­le ja kes­ki­suu­rel­le yri­tyk­sel­le ja 400 mil­joo­nal­le ih­mi­sel­le Kii­nan län­si-, kes­ki- ja itäo­sis­sa.

Vuo­den 2022 kol­mel­la en­sim­mäi­sel­lä nel­jän­nek­sel­lä Ta­rim Oil­field tuot­ti 5,59 mil­joo­naa ton­nia öl­jy­nes­tei­tä ja 23,9 mil­jar­dia kuu­ti­omet­riä maa­kaa­sua. Öl­jyn ja kaa­sun tuo­tan­non ek­vi­va­len­tit oli­vat 24,69 mil­joo­naa ton­nia, Xin­hua-uu­tis­toi­mis­to ker­toi sun­nun­tai­na.

Джо Бай­ден обе­ща­ет: «но­вой хо­лод­ной вой­ны» с Ки­та­ем не бу­дет

Ref:

Пре­зидент США Джо Бай­ден и Ки­тай Вче­раш­няя встре­ча с пре­зиден­том Си Цзинь­пи­ном Ба­ли при­нес по­ворот­ные из­ме­нения в меж­ду­народ­ную по­лити­ку.

Наз­ва­ние этой статьи — пря­мая ци­тата Из но­вос­тей о съ­ез­де, соб­ранных BBC. Де­ло На вхо­де го­ворит­ся: Пре­зидент Со­еди­нен­ных Шта­тов Джо Бай­ден по­обе­щал, что. 1

Кро­ме то­го, ин­форма­ци­он­ное агентство Reuters взя­лось за де­ло к за­голов­ку но­вос­ти о том, что но­вая хо­лод­ная вой­на стра­хи ос­лабли. Бай­ден ум­но­жа­ет­ся за­явил, что нет не­об­хо­димос­ти в но­вом в хо­лод­ную вой­ну.

В Фин­ляндии это глав­ное со­об­ще­ние меж­ду­народ­ных СМИ не бы­ла выс­тавле­на от­кро­вен­но.

В но­вос­тях Yle об этом да­же не упо­мина­лось. Де­ло сог­ласно вхо­ду, пре­зиден­ты «об­су­дили сре­ди про­чего, си­ту­ация на Тай­ва­не, ядер­ное ору­жие а так­же о рос­сий­ской аг­рессии в Ук­ра­ине».

Ос­новная ис­то­рия Helsingin Sanomat на­ходит­ся в бо­ковом раз­де­ле и в не­яс­ной фор­ме. В но­вос­тном сю­жете жур­на­ла Бай­ден толь­ко по­дыто­жил, что «но­вое нет не­об­хо­димос­ти бо­ять­ся хо­лод­ной вой­ны».

х х х х

Как Фин­ляндия мо­жет ли­диро­вать средс­тва мас­со­вой ин­форма­ции не пе­реда­ют нам са­мое боль­шое но­вос­ти о зна­комс­тве с яр­ки­ми стра­нами ми­ра меж­ду ли­дера­ми?

Ве­дущим фин­ским СМИ труд­но раз­би­рать­ся в но­вос­тях «но­вой хо­лод­ной вой­ны» из-за то­го, что его нет в фин­ских средс­твах мас­со­вой ин­форма­ции. все об­ра­бота­но.

Пуб­личное сло­во Фин­ляндии о ко­ридо­ре в Ук­ра­ине вой­на бы­ла на­писа­на и на­писа­на толь­ко Рос­си­ей как вой­на втор­же­ния. Вой­на от­клю­чена о сво­ем ис­то­ричес­ком прош­лом и свя­зях с ним борь­ба за власть меж­ду ве­лики­ми дер­жа­вами — это за­мол­чать.

Это ста­ло частью пре­об­ла­да­ющей про­паган­да вой­ны. Это так­же бы­ло свя­зано с на кам­па­нию, к ко­торой Фин­ляндия очень спе­шит по­будил во­ен­ный аль­янс стать чле­ном НА­ТО.

Взгляд фин­ской об­щес­твен­ности на при­над­лежность Ук­ра­ины к вой­не США за­пус­тят «но­вую прос­ту­ду» к вой­не» по­явил­ся толь­ко пос­ле Бы­ло при­нято ре­шение по­дать за­яв­ку на вступ­ле­ние в НА­ТО.

В пос­ледний день мая Iltalehti но­вость, опуб­ли­кован­ная в га­зете Washington Post К об­ширной статье, опуб­ли­кован­ной 26 мая 2022 го­да. Я на­писа­ла об этом в сво­ем бло­ге «Did Sauli». Не­боль­шое дос­ку о биз­не­се Джо Бай­де­на?» Ва­шин­гтон В статье The Post со­об­ща­лось, что Фин­ляндия и Членс­тво Шве­ции в НА­ТО прер­ва­но Раз­ра­бота­но в США уже вес­ной 2021 го­да к пла­нам раз­вя­зать «но­вую хо­лод­ную вой­ну» Про­тив Ки­тая и Рос­сии. Мир нуж­но бы­ло раз­де­лить их ли­дерс­тво со сто­роны ав­то­ритар­ных стран в ря­дах и под ру­ководс­твом США Фронт де­мок­ра­тичес­ких го­сударств. 2

Уже в то вре­мя ве­лась под­го­тов­ка к энер­ге­тике Про­тив Рос­сии. Кан­цлер Гер­ма­нии Ан­ге­ла На Мер­кель ока­зали дав­ле­ние, что­бы она по­обе­щала, что Тру­боп­ро­вод «По­ток II» не дол­жен быть вве­ден в экс­плу­ата­цию, ес­ли: Рос­сия втор­га­ет­ся в Ук­ра­ину.

х х х х

По­лити­чес­кое ру­ководс­тво Фин­ляндии с ра­достью при­со­еди­нилось Для пла­нов США.

Вступ­ле­ние Фин­ляндии в НА­ТО уже на­чалось 13 де­каб­ря 2021 г. Джо Бай­ден поз­во­нил Са­ули Ни­инис­тё.

Бы­ло ис­поль­зо­вано втор­же­ние Рос­сии в Ук­ра­ину в ка­чес­тве пред­ло­га для по­дачи за­яв­ки на вступ­ле­ние в НА­ТО.

За ку­лиса­ми членс­тво в НА­ТО бы­ло оп­равда­но и пос­пе­шил об­жа­ловать тот факт, что мир раз­де­лил­ся по­полам из-за ав­то­рита­ри­ев и фрон­ты де­мок­ра­тичес­ких стран.

Фин­ляндии приш­лось вы­бирать сто­рону, нам не раз­ре­шили ос­тать­ся «в се­рую зо­ну». Раз­рыв в ми­ре ут­вер­жда­лось, что он прос­лу­жит де­сяти­лети­ями.

Фин­ляндия всту­пила на пе­редо­вые ру­бежи «но­вой хо­лод­ной вой­ны» и как учас­тник вой­ны в Ук­ра­ине. По­лити­ка Фин­ляндии пос­тро­ен­ный на од­ной не­защи­щен­ной кар­те.

Оче­вид­но, что Си Цзинь­пин во гла­ве с Джо Бай­де­ном Обе­щание, взя­тое на Ба­ли, от­ра­жено кос­венно а так­же к вой­не в Ук­ра­ине.

Вой­на в Ук­ра­ине ста­ла «но­вой хо­лод­ной вой­ной» го­рячее яд­ро, но в то же вре­мя толь­ко его бо­ковая сце­на. Ос­новной ми­шенью стал Ки­тай. Ког­да от­но­шения с Ки­та­ем ме­ня­ют­ся, что при­водит к па­дению сек­то­ра так­же в Ук­ра­ине. 3

Сим­пто­матич­но, что США уже приз­вал ру­ководс­тво Ук­ра­ины к пе­рего­ворам С Рос­си­ей. Пре­зидент Вла­димир Не­дав­ние за­яв­ле­ния Зе­лен­ско­го вклю­ча­ют: сос­лался на тот факт, что ре­комен­да­ция бы­ла при­нята на ру­ке.

Фин­ляндия так­же дол­жна быть го­това к то­му, что на­ша меж­ду­народ­ная опе­раци­он­ная сре­да ме­ня­ющий­ся.

Не­об­хо­димо вер­нуть­ся к по­лити­ке вой­ны ра­ди ста­биль­нос­ти и ми­рос­тро­итель­ство.

Что­бы по­нять си­ту­ацию в Ук­ра­ине, важ­но поз­на­комь­тесь с пре­дыс­то­ри­ей вой­ны и с тем, как она про­ис­хо­дила вклю­ча­ет про­дол­жа­ющий­ся «но­вый хо­лод» к вой­не».

Ин­форма­ция об этом дос­тупна 28 но­яб­ря 2022 г. в мо­ей кни­ге, ко­торая бу­дет опуб­ли­кова­на «Вой­на или мир» Для Фин­ляндии?». Он ста­новит­ся дос­ту­пен для по­куп­ки и за­казы­вай­те в книж­ных ма­гази­нах и на рын­ках из книж­ных от­де­лов. Уже сей­час ра­бота дос­тупна для за­каза Ин­тернет-ма­газин «Ос­тро­ботян­ранта» 4



  1. ei Kiinan kanssa tule olemaan “uutta kylmää sotaa”

  2. Oliko Sauli Niinistö Joe Bidenin asialla

  3. Kun suhde Kiinaan muuttuu

  4. Pohjanrannan verkkokaupasta



Весной следующего года уже будет признано, что Вяйрюнен снова оказался прав

Весной следующего года уже будет признано, что Вяйрюнен снова оказался прав

Ref:

Вче­ра в жур­на­ле «Suomenmaa» Цен­трист­ской пар­тии был опуб­ли­кован жур­нал «Suomenmaa» но­вос­ти в Цен­траль­ном ок­ру­ге Су­тер­похь­олы Осен­няя встре­ча. На встре­че бы­ло че­тыре кан­ди­даты на пар­ла­мент­ских вы­борах, ко­торые сос­то­ят­ся вес­ной сле­ду­юще­го го­да. 1

В этом слу­чае со­об­ща­лось, что Му­ници­паль­ная ас­со­ци­ация Ке­ми де­лега­ты на встре­че де­лали став­ку на то, что Я бы от­ме­нил от­ме­ну бро­ниро­вания и бу­ду бу­дет выд­ви­нут на ок­ружной кон­курс вес­ной сле­ду­юще­го го­да пар­ла­мент­ские вы­боры.

Я при­дер­жи­валась сво­его ре­шения. Су­омен­маа в ко­рот­ко­мет­ражном филь­ме в но­вос­тном сю­жете, крат­кое обос­но­вание бы­ло упо­мяну­то. В нем го­вори­лось о 19.10. Я опуб­ли­ковал их в бло­ге, где они бы­ли у ме­ня бо­лее под­робно. ска­зал.

Во­инс­твен­ная ат­мосфе­ра воз­никла в Фин­ляндии, где ра­зум­ная внеш­няя по­лити­ка и по­лити­ка бе­зопас­ности де­баты ста­ли прак­ти­чес­ки не­воз­можны­ми.

В этом го­ду я опуб­ли­ковал мно­го бло­ги, где я хо­тел ос­тать­ся Ман­нергейм, Па­аси­киви и Кек­ко­нен в Фин­ляндии в сфе­ре внеш­ней по­лити­ки и по­лити­ки бе­зопас­ности, для вос­ста­нов­ле­ния ми­ра в Ев­ро­пе.

В сво­их ра­ботах я опи­рал­ся на фак­ты и ар­гу­мен­ти­ровал свое мне­ние. Нес­мотря на это У ме­ня прос­то бель­мо на гла­зу под­вержен ата­кам. По это­му воп­ро­су бы­ли осо­бен­но лю­ди, ко­торые не яв­ля­ют­ся мои со­чине­ния про­чита­ны или не про­чита­ны их чте­ние по­нято.

х х х х

В цен­тре го­рода охо­та на­чалась еще в фев­ра­ле. в кон­це кон­цов, ког­да пред­се­датель ок­ру­га Хель­син­ки Гар­ри­ет Лон­ка и член пар­ла­мен­та Лап­ландии Мик­ко В сво­ем пуб­личном за­яв­ле­нии Кяр­на нас­та­ива­ла на том, что Ме­ня сле­ду­ет из­гнать из Цен­тра и его пар­тий­но­го пра­витель­ства. 2

Лон­ка и Кяр­ня обос­но­вали свое тре­бова­ние осо­бен­но в бло­ге, ко­торый я опуб­ли­ковал 25.02.2022 «Авс­трия как об­ра­зец для под­ра­жания для ней­траль­ных стран Для Ук­ра­ины»

В кон­це ав­густа Кяр­ня во­зоб­но­вил свои ата­ки, ког­да пуб­ли­ке ста­ло из­вес­тно, что я выд­ви­нута кан­ди­датом в де­пута­ты от Цен­тра. 3

Су­омен­маа рас­ска­зала Мик­ко Ка­ре 23 ав­густа 2022 го­да объ­явил в Twitter, что не бу­дет ис­кать на до­пол­ни­тель­ный пе­ри­од, по край­ней ме­ре не от ок­ру­га Лап­ландия. При­чина это­го зак­лю­чалась в том, что Па­аво Вяй­рю­нен был наз­ван кан­ди­датом от цен­трис­тов в Лап­ландии.

— Я не бу­ду кол­лектив­но со­бирать го­лоса за про­паган­ду Пу­тина с пов­то­ря­ющи­мися про­рос­сий­ски­ми людь­ми, жур­нал ска­зал Кяр­ту, что он рас­сужда­ет.

На сле­ду­ющий день ком­па­ния Suomenmaa опуб­ли­кова­ла статью, в ко­тором рас­ска­зыва­лось об «не­ожи­дан­ном по­воро­те»: Väyrysen кан­ди­дату­ра на пар­ла­мент­ских вы­борах по­ка не оп­ре­деле­на — «Си­ту­ация все еще от­кры­та для всех».

Пред­се­датель Цен­траль­но­го рай­она цен­тра го­рода Та­ня Юна ска­зала, что у нее есть Вэй­ры­сен мно­го от­зы­вов о воз­можной кан­ди­дату­ре от лю­дей. По его сло­вам, пос­ту­пила об­ратная связь. боль­ше, чем обыч­но, и мно­гое дру­гое от та­ких от лю­дей, ко­торые не на­ходят­ся в цен­тре го­рода бла­года­ря де­ятель­нос­ти зна­комых.

— Джо­на под­твержда­ет это на ос­но­ве от­зы­вов. Кан­ди­дату­ра Вяй­ри­сена не ли­шена проб­лем. Лю­ди бес­по­ко­ились о Вяй­ри­сене об об­щес­твен­ных ком­мента­ри­ях Ук­ра­ины и Рос­сии в свя­зи с вой­ной и тем фак­том, что Вяй­рю­нен От членс­тва в НА­ТО по дру­гим нап­равле­ни­ям, чем от цен­тра.

— Выс­ка­зыва­лись так­же опа­сения по по­воду то­го, Мне­ния Вяй­рю­сена ис­че­за­ют в цен­тре го­рода из­би­рате­лей.

«Та­кие от­зы­вы пос­ту­пили се­год­ня в пос­ледний раз.

Мои ра­боты в ка­чес­тве сто­рон­ни­ка пар­тий­но­го го­лоса Су­омен­маа во­об­ще не бы­ла но­востью. Сре­ди са­мых важ­ных из них он да­же не вы­шел. В раз­де­ле «Мне­ния».

х х х х

Я объ­явил об от­зы­ве сво­его сог­ла­сия 19 ок­тября 2022 го­да в сво­ем бло­ге я опуб­ли­ковал Опуб­ли­кова­но в тот же день в Хель­син­ги­не оп­рос об­щес­твен­но­го мне­ния по­казал, что Yle ре­зуль­та­ты ра­нее за­казан­но­го ис­сле­дова­ния дер­жа­лись за свои по­зиции. Одоб­ре­ние в цен­тре го­рода ка­салось 10 про­цен­тов. 4

Я сде­лал все, что мог, что­бы спра­вить­ся со што­ком в цен­тре го­рода от­ре­зать.

Ос­новная при­чина па­дения под­дер­жки зак­лю­чалась в том, что По сос­то­янию на 2010 год центр вы­пол­нил тре­бова­ния по­лити­чес­кая ли­ния, ко­торая не поль­зо­валась до­верие из­би­рате­лей. Я пред­ска­зал этот спад про­дол­жится, ес­ли рас­хо­ды не из­ме­нят­ся.

Моя пос­ледняя по­пыт­ка спас­ти ве­черин­ку Я это сде­лал в и­юне на пар­тий­ном съ­ез­де.

В сво­ем выс­тупле­нии в Лап­пе­ен­ранте я был рас­ска­зал о при­чинах одоб­ре­ния пар­тии рух­нуть.

— На пар­тий­ной кон­фе­рен­ции я став­лю пе­ред со­бой за­дачу дос­тичь об­сужде­ние пар­тий­ной ли­нии пу­тем уре­гули­рова­ния бал­ло­тиро­вать­ся на вы­борах пре­зиден­та. Без де­батов ро­див­ший­ся.

— Кро­ме то­го, я на­мерен раз­вить эту ини­ци­ати­ву. при­нять ре­шение по но­вой прог­рамме прин­ци­пов чер­че­ние. Ру­ководс­тво этой пар­тии но­ка­ути­рова­ло.

Я на­писал в сво­ем бло­ге, что за пос­ледние нес­коль­ко не­дель ока­зыва­ет­ся, что на ви­ду бы­ло По­раже­ние на вы­борах про­изой­дет по мо­ей ви­не.

х х х х

Я осо­бен­но об­ра­тил вни­мание на эту ве­черин­ку Ан­ни­ка Са­ари­кон Тот, ко­торый был пе­редан жур­на­лу Democrat в кон­це сен­тября ин­тервью.

Де­мок­рат спро­сил Са­арик­ко про­ком­менти­ровать мои не­дав­ние за­яв­ле­ния сре­ди про­чего, о про­ис­хо­дящем в Ук­ра­ине с вой­ны:

«От­вет Са­арик­ко был пря­мым. Его внеш­не­поли­тичес­кое мыш­ле­ние не со­от­ветс­тву­ет пар­тий­но­му мыш­ле­нию а не моя ли­ния, ли­ния Са­арик­ко.

— Кан­ди­дату­ру Вяй­ри­сена на пар­ла­мент­ских вы­борах он не выд­ви­нул од­на­ко за­нимай­те столь же пря­мую по­зицию. Хо­рошо ли это, что он, воз­можно, в ка­чес­тве кан­ди­дата в де­пута­ты?

— Ок­руг при­нима­ет эти ре­шения, и я до­веряю на все­об­щее ус­мотре­ние цен­траль­ных лиц, при­нима­ющих ре­шения, Са­арик­ко эк­ви­вален­тно.

«В от­но­шении ко­торо­го он боль­ше не хо­тел от­ста­ивать свою по­зицию, ка­кое об­щее со­об­ра­жение ок­руг Бу­ду на­де­ять­ся.

В сво­ем пись­ме я ука­зал, что ре­шил ос­во­боди­те центр рай­она го­рода от­ветс­твен­ности. Я отоз­вал свое сог­ла­сие в ка­чес­тве кан­ди­дата на пар­ла­мент­ских вы­борах.

Это то, что я пов­то­рил на суб­ботнем ок­ружном соб­ра­нии.

Ес­ли Центр не добь­ет­ся ус­пе­ха на вы­борах, ко­торые сос­то­ят­ся вес­ной сле­ду­юще­го го­да, уж точ­но не мы — ок­руг и я — об этом мож­но об­ви­нить в этом.

В кон­це сво­его выс­тупле­ния я пред­ска­зал, что сле­ду­ющее вес­ной уже приз­на­но, что Вяй­рю­нен был сно­ва вер­но. Но есть и дру­гие поз­днее со­жале­ние.

Это уже дав­но жи­во. Как кан­ди­дат от цен­трис­тов, а не мо­жет быть ли­цом, под­чи­ня­ющим­ся Ман­нергей­му, На от­кры­том воз­ду­хе и в Па­аси­киви и Кек­ко­нен ли­ния по­лити­ки бе­зопас­ности и нап­равле­на на для вос­ста­нов­ле­ния ми­ра в Ев­ро­пе.

х х х х

Все же­ла­ющие мо­гут оз­на­комить­ся с мо­ими ра­бота­ми на мо­ей до­маш­ней стра­нице из ар­хи­ва бло­га и чте­ние мо­ей но­вой кни­ги «Вой­на или мир для Фин­ляндии?. 5

Ра­бота бу­дет опуб­ли­кова­на 28 но­яб­ря 2022 го­да и бу­дет для по­куп­ки и за­каза в книж­ных ма­гази­нах и из книж­ных от­де­лов рын­ков. Да­же сей­час ра­бота дос­тупно для за­каза в ин­тернет-ма­гази­не Pohjanranta 6


  1. Keskustapuolueen Suomenmaa Sun, 13 Nov 2022

  2. Keskustassa ajojahti alkoi jo helmikuun lopulla

  3. Lonka ja Kärnä perustelivat

  4. Suostumukseni peruuttamisesta ilmoitin

  5. blogiarkistosta

  6. Pohjanrannan verkkokaupasta



Ale­xan­der Du­gi­nin Lau­sun­to Tie­do­tus­vä­li­nei­den In­for­maa­ti­ohyök­käyk­sen Joh­dos­ta

Län­si­maat ja CYP­SO ovat al­ka­neet vih­jail­la, et­tä mi­nä ja ve­nä­läi­set pat­ri­oo­tit oli­sim­me kään­ty­neet Pu­ti­nia vas­taan Kher­so­nin an­tau­tu­mi­sen jäl­keen …

Län­si­maat ja CYP­SO ovat al­ka­neet vih­jail­la, et­tä mi­nä ja ve­nä­läi­set pat­ri­oo­tit olem­me kään­ty­neet Pu­ti­nia vas­taan Kher­so­nin an­tau­tu­mi­sen jäl­keen, väi­te­tys­ti vaa­tien hä­nen ero­aan. Tä­mä tu­lee tyh­jäs­tä ja pe­rus­tuu väi­te­tys­ti pois­tet­tuun vies­tii­ni. On sel­vää, et­tä ku­kaan ei us­ko si­tä. Mut­ta sel­ven­tääk­se­ni asi­aa:

– Ku­kaan ei ole kään­tä­nyt sel­kään­sä Pu­ti­nil­le, mi­nä ja kaik­ki ve­nä­läi­set pat­ri­oo­tit tu­em­me hän­tä eh­doit­ta. Su­ru Kher­so­nin me­ne­tyk­ses­tä on yk­si asia; asen­ne pääl­lik­köön on toi­nen. Olem­me us­kol­li­sia Pu­ti­nil­le ja tu­em­me Eri­tyis­tä So­ti­la­so­pe­raa­ti­ota, SMO, ja Ve­nä­jää lop­puun as­ti.

Ve­nä­jää lii­al­lis­ta pai­nos­tus­ta pai­nos­ta­va län­si ei kui­ten­kaan ym­mär­rä, et­tei­vät Ve­nä­jä ja Pu­tin an­tau­du mis­sään olo­suh­teis­sa. Seu­raa­va vai­he voi ol­la vain TNWS:n, tac­ti­cal nuc­le­ar we­apon, käyt­tö. Pre­si­dent­ti on ol­lut täs­sä sel­vä: em­me an­tau­du. Ve­nä­jän ah­dis­ta­mi­nen nurk­kaan on it­se­mur­ha län­si­mail­le ja ih­mis­kun­nal­le.

Olen va­kuut­tu­nut sii­tä, et­tä TNW:t ja myös SNW:t, st­ra­te­gic nuc­le­ar we­apon, voi­daan vält­tää kään­ty­mäl­lä ide­olo­gi­an puo­leen ja ot­ta­mal­la Ve­nä­jän kult­tuu­ri­nen idea mu­kaan nyt. Kun olem­me saa­neet yh­teis­kun­nan liik­keel­le hen­ki­ses­ti ja ide­olo­gi­ses­ti, on­nis­tum­me il­man ydi­na­sei­ta. Pre­si­den­tin ni­meen ja Kan­san hy­väk­si.

Jos meil­lä on mi­tä va­li­tet­ta­vaa, se on hal­lit­se­vaa eliit­tiä vas­taan, jot­ka jo juok­se­vat ym­pä­riin­sä ja pet­tä­vät Kor­kein­ta Joh­ta­jaa yk­si toi­sen­sa jäl­keen. Vain

me — ve­nä­läi­set pat­ri­oo­tit ja Ve­nä­jän kan­sa — olem­me us­kol­li­sia joh­ta­jal­lem­me.



Pe­pe Es­co­bar: Ken­raa­li TAL­VI saa­puu Kher­so­niin

Pe­pe Es­co­bar: Ken­raa­li TAL­VI saa­puu Kher­so­niin

Oli­pa Kher­so­nis­sa rau­ha tai so­ta, ken­raa­li TAL­VI tu­lee kau­pun­kiin jo­ka ta­pauk­ses­sa. — Val­mii­na kes­tit­se­mään kun­ni­avie­ras­taan Sun Tzu’ta mo­nil­la uu­sil­la her­kuil­la. 1

Sisällys

Lähde

  • Sun Tzu walks into a kherson bar …
  • https://archive.today/2Bri9
  • Source
  • by Pepe Escobar
  • Ken­raa­li TAL­VI esit­te­lee en­si tal­ven her­kut kher­so­ni­lais­ten ruo­ka­pöy­dis­sä.
    Ken­raa­li TAL­VI esit­te­lee en­si tal­ven her­kut kher­so­ni­lais­ten ruo­ka­pöy­dis­sä.
  • Ken­raa­li TAL­VI esit­te­lee en­si tal­ven her­kut kher­so­ni­lais­ten ruo­ka­pöy­dis­sä.
    Oli­pa Kher­so­nis­sa so­ta tai rau­ha, ken­raa­li TAL­VI tu­lee Kher­so­niin jo­ka ta­pauk­ses­sa — val­mii­na viih­dyt­tä­mään kun­ni­avie­ras­taan Sun Tzu’ta mo­nil­la uu­sil­la her­kuil­la. 2

Kher­son — Ve­nä­jän Ar­ma­ged­don?

Il­moi­tus pe­rään­ty­mi­ses­tä Kher­so­nis­sa on saat­ta­nut ol­la yk­si Ve­nä­jän fe­de­raa­ti­on syn­kim­mis­tä päi­vis­tä vuo­den 1991 jäl­keen.

Ve­täy­ty­mi­nen Dnep­rin oi­ke­al­ta ran­nal­ta puo­lus­tus­lin­jan pe­rus­ta­mi­sek­si va­sem­mal­le ran­nal­le voi ol­la so­ti­laal­li­ses­ti täy­sin oi­kea. Ken­raa­li Ar­ma­ged­don it­se, en­sim­mäi­ses­tä työ­päi­väs­tään läh­tien, oli vih­jan­nut, et­tä tä­mä tu­li­si ole­maan väis­tä­mä­tön­tä.

So­dan shak­ki­lau­dal­ta kat­so­en, Kher­son on Dnep­rin “vää­räl­lä” puo­lel­la. Kaik­ki Kher­so­nin alu­een asuk­kaat — yh­teen­sä 115’000 ih­mis­tä — jot­ka ha­lu­si­vat siir­tyä tur­val­li­sem­mil­le le­vey­sas­teil­le, on nyt eva­kuoi­tu oi­ke­al­ta ran­nal­ta.

Ken­raa­li Ar­ma­ged­don tie­si, et­tä toi­men­pi­de oli väis­tä­mä­tön useis­ta syis­tä:

  1. ei mo­bi­li­soin­tia sen jäl­keen, kun al­ku­pe­räi­set eri­tyi­sen so­ti­laal­li­sen ope­raa­ti­on suun­ni­tel­mat epäon­nis­tui­vat;
  2. st­ra­te­gis­ten Dnep­rin sil­to­jen tu­ho­ami­nen — kol­men kuu­kau­den jat­ku­van pom­mi­tuk­sen jäl­keen;
  3. ei ole tois­ta sil­lan­pää­ase­maa lin­noi­tet­ta­vak­si Kher­so­nin poh­jois­puo­lel­la tai län­si­puo­lel­la (koh­ti Odes­saa tai Ni­ko­la­evia) hyök­käyk­sen suo­rit­ta­mi­sek­si.
  4. Ja sit­ten, tär­kein syy: Uk­rai­nan mas­sii­vi­nen aseis­ta­mi­nen yh­dis­tet­ty­nä Na­ton so­dan­joh­toon kään­tyi val­ta­vak­si län­si­mai­sek­si pa­rem­muu­dek­si tie­dus­te­lus­sa, vies­tin­näs­sä ja ko­men­nos­sa ja val­von­nas­sa.

Lop­pu­pe­lis­sä, Kher­so­nin ve­täy­ty­mi­nen voi ol­la suh­teel­li­sen pie­ni tak­ti­nen me­ne­tys. Sil­ti po­liit­ti­ses­ti, se on hil­lit­se­mä­tön ka­tast­ro­fi, tu­hoi­sa häm­men­nys.

Kher­so­nin ase­ma so­tap­ro­pa­gan­das­sa

Kher­son on ve­nä­läi­nen kau­pun­ki. Ve­nä­läi­set ovat me­net­tä­neet — vaik­ka vain vä­li­ai­kai­ses­ti — ai­van uu­den fe­de­raa­ti­oon lii­te­tyn alu­een pää­kau­pun­gin. Ve­nä­jän ylei­sel­lä mie­li­pi­teel­lä on val­ta­via on­gel­mia uu­ti­sen su­lat­ta­mi­ses­sa.

Kiel­teis­ten seu­raus­ten lu­et­te­lo on pit­kä. Ki­ovan jou­kot tur­vaa­vat si­vus­tan ja voi­vat va­paut­taa voi­mia hyök­käyk­seen Don­bas­sia vas­taan. Kol­lek­tii­vi­sen län­nen aseis­tus an­taa suu­ren edun. HI­MARS-oh­juk­set voi nyt is­keä koh­tei­siin Kri­mil­lä.

Nä­ky­mä on kau­his­tut­ta­va. Ve­nä­jän ima­go glo­baa­lis­sa ete­läs­sä on pa­has­ti pi­laan­tu­nut; kui­ten­kin, mer­kit­see­hän tä­mä siir­to Ve­nä­jän alu­een hyl­kää­mis­tä, — sa­mal­la kun taas Uk­rai­nan sa­ta­mää­räi­set so­ta­ri­kok­set ka­to­avat he­ti suu­res­ta “ker­to­muk­ses­ta”.

Vä­hin­tään, ve­nä­läis­ten oli­si jo kau­an sit­ten pi­tä­nyt vah­vis­taa suur­ta st­ra­te­gis­ta etua sil­lan­pää­tä Dnep­rin län­si­puo­lel­la, jot­ta se voi­si es­tää — kau­an sit­ten en­nus­te­tun Kak­hov­kan pa­don rä­jäyt­tä­mi­sen. Sil­ti ve­nä­läi­set si­vuut­ti­vat myös kuu­kau­sia kes­tä­neen pa­don pom­mi­tuk­sen. Se ker­too kau­he­as­ta suun­nit­te­lus­ta.

So­ti­laal­li­ses­ti jär­ke­vää — po­liit­ti­ses­ti ei

Nyt Ve­nä­jän jou­kot jou­tu­vat val­loit­ta­maan Kher­so­nin uu­des­taan.

Ja sa­man ai­kai­ses­ti va­kaut­taa etu­lin­jat; piir­tää lo­pul­li­set ra­jat; ja sen jäl­keen pyr­kiä “de­mi­li­ta­ri­soi­maan” Uk­rai­nan hyök­käyk­set lo­pul­li­ses­ti, jo­ko neu­vot­te­le­mal­la tai mat­to­pom­mi­tuk­sil­la.

On mel­ko pal­jas­ta­vaa, et­tä jouk­ko Na­ton tie­dus­te­lun tyyp­pe­jä, ana­lyy­ti­kois­ta eläk­keel­le jää­nei­siin ken­raa­lei­hin, ovat epäil­leet ken­raa­li Ar­ma­ged­do­nin liik­kei­tä: he nä­ke­vät sen val­ta­va­na an­sa­na uk­rai­na­lai­sil­le, tai ku­ten rans­ka­lai­nen ar­mei­jan ana­lyy­tik­ko sa­noi, “Mas­sii­vi­se­na pe­to­so­pe­raa­ti­ona” klas­si­sen Sun Tzu’n op­pien mu­kaan, jot­ka on muu­ten si­säl­ly­tet­ty asi­an­mu­kai­ses­ti Uk­rai­nan vi­ral­li­seen st­ra­te­gi­aan.

Niin, lai­na­tak­se­ni Twin Pe­ak­sia, tuo ame­rik­ka­lai­nen pop­kult­tuu­rin ku­mouk­sel­lis­ta klas­sik­koa, “pöl­löt ei­vät ole si­tä mil­tä näyt­tä­vät”. Jos näin on, Ken­raa­li Ar­ma­ged­don ha­lu­aa va­ka­vas­ti yli-ve­nyt­tää Uk­rai­nan huol­to­reit­te­jä; hou­ku­tel­la hei­dät esil­le; ja sit­ten läh­teä mas­sii­vi­seen kalk­ku­nan­met­säs­tyk­seen.

Jo­ten ky­se on jo­ko Sun Tzu’n st­ra­te­gi­as­ta; tai so­pi­mus on neu­vo­tel­ta­vis­sa, — sat­tu­moi­sin sa­maan ai­kaan G20’n kans­sa en­si vii­kol­la Ba­lil­la.

Kau­pan käyn­nin tai­de

Ja­ke Sul­li­va­nin (USA:n mi­nis­te­ri) ja Pat­rus­he­vin (Ve­nä­jän mi­nis­te­ri) vä­lil­lä näyt­tää ole­van ole­mas­sa jon­kin­lai­nen so­pi­mus.

Ku­kaan ei to­del­la­kaan tie­dä yk­si­tyis­koh­tia, ei­vät edes ne, joil­la on pää­sy lois­ta­viin vii­den­nen ko­lon­nan in­for­maat­to­rei­hin Ki­ovas­sa. Mut­ta kyl­lä — kaup­pa näyt­tää si­säl­tä­vän Kher­so­nin. Ve­nä­jä pi­täi­si Don­bas­sin, mut­ta ei ete­ni­si koh­ti Har­ko­via ja Odes­saa. Ja Na­ton laa­jen­tu­mi­nen oli­si eh­dot­to­mas­ti jäis­sä. Mi­ni­ma­lis­ti­nen so­pi­mus.

Se se­lit­täi­si, mik­si Pat­rus­hev pys­tyi nou­se­maan Te­he­ra­nin ko­nee­seen sa­ma­nai­kai­ses­ti Kher­so­nin ve­täy­ty­mi­ses­tä il­moit­ta­mi­sen kans­sa, ja kes­kit­tyä mel­ko ren­nos­ti erit­täin tär­ke­ään stra­te­gi­seen kump­pa­nuus­toi­min­taan Ira­nin kor­keim­man kan­sal­li­sen tur­val­li­suus­neu­vos­ton sih­tee­rin Ali Shamk­ha­nin kans­sa.

Kaup­pa on saat­ta­nut ol­la myös si­sään­ra­ken­net­tu “sa­lai­suus” Ma­ria Zak­ha­ro­van il­moi­tuk­ses­sa, et­tä “olem­me val­mii­ta neu­vot­te­lui­hin”.

Kor­ke­an ta­son so­pi­mus

Ve­nä­läi­set läh­te­vät Dnep­rin jo­en­ran­nal­ta hal­li­tus­sa so­ti­laal­li­ses­sa jär­jes­tyk­ses­sä. Se ei oli­si ol­lut mah­dol­lis­ta il­man hal­lit­tu­ja so­ti­lai­den vä­li­siä neu­vot­te­lu­ja.

Nä­mä taus­tal­la käy­dyt neu­vot­te­lut ovat jat­ku­neet jo viik­ko­ja. Vä­lit­tä­jä on Sau­di-Ara­bia. Yh­dys­val­to­jen ta­voit­tee­na oli­si ly­hy­el­lä ai­ka­vä­lil­lä jon­kin­lai­nen Minsk 3 -so­pi­mus — jo­hon on lii­tet­ty Is­tan­bul / Ri­ad.

Ku­kaan ei kiin­ni­tä pie­nin­tä­kään huo­mi­ota ko­ka­ii­ni-pel­le Ze­lens­kyyn. Sul­li­van me­ni Ki­ovaan esit­tä­mään Ze­lens­kil­le erään­lais­ta ta­pah­tu­nei­den to­si­asi­oi­den hy­väk­sy­mis­tä.

Dnepr — tää­män hy­po­tee­sin mu­kaan — on nyt va­kiin­tu­nut ja neu­vot­te­luis­sa so­vit­tu etu­lin­ja. Ki­ovan oli­si niel­tä­vä jää­ty­nyt kos­ke­tus­lin­ja Za­po­ri­zhy­es­sä, Do­nets­kis­sa ja Lu­gans­kis­sa — sa­mal­la, kun Ki­ovan vas­taa­not­taa säh­köä Za­po­ro­zhy­el­ta, ja lo­pet­taa si­ten inf­rast­ruk­tuu­rin pom­mit­ta­mi­sen.

Yh­dys­val­lat tar­jo­aa 50 mil­jar­din dol­la­rin lai­nan Ki­oval­le se­kä osan ta­ka­va­ri­koi­dus­ta — toi­sin sa­no­en va­ras­te­tus­ta — ve­nä­läi­ses­tä omai­suu­des­ta Uk­rai­nan jäl­leen­ra­ken­ta­mi­sek­si. Ki­ova sai­si ny­kyai­kai­sia il­ma­puo­lus­tus­jär­jes­tel­miä.

Oli so­pi­mus tai ei, USA nou­dat­taa omia “sään­tö­jään”

Ei ole epäi­lys­tä­kään sii­tä, et­tä Mos­ko­va ei suos­tu mi­hin­kään näis­tä eh­dois­ta.

Huo­maa, et­tä kaik­ki tä­mä sat­tuu sa­maan ai­kaan Yh­dys­val­tain vaa­lien tu­lok­sen las­ken­nan kans­sa — mis­sä de­mok­raa­tit ei­vät tar­kaan las­kien sit­ten­kään hä­vin­neet.

Sa­maan ai­kaan Ve­nä­jä saa­vut­taa yhä enem­män voit­to­ja Bakh­mu­tin tais­te­lus­sa.

Mos­ko­vas­sa ei ole min­kään­lai­sia il­luu­si­oi­ta sii­tä, et­tä “so­pi­mi­seen ky­ke­ne­mä­tön” im­pe­riu­mi tu­li­si kun­noit­ta­maan tä­tä kryp­to-Minsk 3:sta.

Ja­ke Sul­li­van on 45-vuo­ti­as asi­ana­ja­ja, jol­la ei ole min­kään­lais­ta st­ra­te­gis­ta taus­taa ja “ko­ke­mus­ta”. Hä­nen ai­noa ko­ke­muk­sen­sa on Hil­la­ry Clin­to­nin kam­pan­join­ti. Pat­rus­hev voi syö­dä hä­net aa­mi­ai­sek­si, lou­nas, il­lal­li­nen ja myö­häi­sil­lan vä­li­pa­lak­si — ja epä­mää­räi­ses­ti “suos­tu” mi­hin ta­han­sa.

Mik­si ame­rik­ka­lai­set kui­ten­kin ha­lu­avat so­pi­muk­sen?

Jo­ten mik­si ame­rik­ka­lai­set ha­lu­avat epä­toi­voi­ses­ti saa­da ai­kaan so­pi­muk­sen?

  • Kos­ka he hy­vin­kin saat­ta­vat ais­tia seu­raa­van ve­nä­läi­sen so­ta­liik­keen ken­raa­li TAL­VEN saa­pu­es­sa Uk­rai­naan.

Sil­loin Ve­nä­jän pi­täi­si pys­tyä voit­ta­maan so­ta lo­pul­li­ses­ti Mos­ko­van omil­la eh­doil­la. Tä­hän si­säl­tyi­si Puo­lan ra­jan sul­ke­mi­nen pit­käl­lä nuo­li­mai­sel­la lin­jal­la Val­ko­ve­nä­jäl­tä ete­lään.

Kun uk­rai­nan huol­to­rei­tit on kat­kais­tu, Ki­ovan koh­ta­lo on si­ne­töi­ty — oli­pa so­pi­mus tai ei. Ken­raa­li TAL­VI on tu­los­sa kau­pun­kiin — val­mii­na viih­dyt­tä­mään kun­ni­avie­ras­taan

Sun Tzu’ta mo­nil­la uu­sil­la ruo­ka­la­jeil­la.


  1. Art of War N0llat0leranssissa

  2. Art of War N0llat0le­rans­sis­sa



2022-11-12 Tääl­lä Mos­ko­va!

Tääl­lä Mos­ko­va!


Tääl­lä Mos­ko­va!

“V Lav­ka” -brän­din
– te­ki­jä­noi­keuk­sien hal­ti­ja nos­ti kan­teen Yan­de­xia vas­taan 100 mil­joo­nal­la rup­lal­la.
– Oi­keu­den ai­neis­tois­sa ei ole vie­lä ker­rot­tu väit­tei­den pe­rus­tei­ta.
Va­li­tuk­sen tar­kas­te­lee tuo­ma­ri Ma­xim Ve­der­ni­kov,
– jo­ka on eri­kois­tu­nut im­ma­te­ri­aa­li­oi­keuk­siin liit­ty­viin rii­toi­hin.
– Ole­tet­ta­vas­ti voim­me pu­hua kor­vaus­ten pa­laut­ta­mi­ses­ta Yan­dex-yri­tyk­sil­tä kan­ta­jan ta­va­ra­mer­kin kal­tais­ten ni­mi­tys­ten käy­tös­tä.
– On to­det­tu, et­tä kan­ta­ja pyy­tää ot­ta­maan Ros­pa­ten­tin mu­kaan kol­man­nek­si osa­puo­lek­si me­net­te­lyyn.

https://govoritmoskva.ru/news/340158/

2022-11-12 05:28


Tääl­lä Mos­ko­va!

Osa Za­mosk­vo­rets­kayan met­ro­lin­jas­ta
– on sul­jet­tu kuu­dek­si kuu­kau­dek­si.
– Täs­tä eteen­päin Av­to­za­vods­ka­jan ja Orek­ho­von ase­mien vä­lil­lä ei ole ju­na­lii­ken­net­tä.
– Ra­joi­tuk­set liit­ty­vät tun­ne­lin kun­nos­ta­mi­seen Tsa­rit­sy­nos­ta Kan­te­mi­rovs­ka­jaan.
Työn ai­ka­na
– mat­kus­ta­jat voi­vat käyt­tää vie­rek­käi­siä met­ro-, MCC- ja MCD-2-lin­jo­ja. Li­säk­si sul­je­tul­le osuu­del­le on jär­jes­tet­ty il­mai­sia kor­vaa­via bus­se­ja.

https://govoritmoskva.ru/news/340160/

2022-11-12 05:32


Tääl­lä Mos­ko­va!

Klo 9:05 ta­paam­me aa­mul­la Go­vo­rit Mosk­vas­sa yh­des­sä
– Ge­or­gy Ba­baya­nin @ge­or­ge­ba­bayan
– ja Ev­ge­nia Fo­mi­nan kans­sa.
– VKon­tak­te-ryh­mäs­sä;
– You­Tu­be-ka­na­val­la;
– ja Te­leg­ram-ka­na­vas­sam­me.
“AA­MU GE­OR­GY BA­BAYA­NIN JA EV­GE­NIA FO­MI­NAN KANS­SA” (16+) 12.11
– Kes­kus­te­lu tär­keim­mis­tä so­si­aa­li­po­liit­ti­sis­ta ai­heis­ta, pu­he­li­nää­nes­tys kuun­te­li­joi­den kes­kuu­des­sa kiis­ta­na­lai­sim­mis­ta ja kii­reel­li­sim­mis­tä ky­sy­myk­sis­tä. Oh­jel­ma on suun­ni­tel­tu yli 16-vuo­ti­ail­le. Seu­raa mei­tä!

https://ru­tu­be.ru/chan­nel/23876512/…

2022-11-12 05:45


Tääl­lä Mos­ko­va!

Vla­di­mir Pu­tin
– vah­vis­ti Mos­ko­van val­miu­den toi­mit­taa Af­ri­kal­le maa­ta­lous­tuot­tei­ta.
– Li­säk­si pu­hum­me lan­noit­tei­den toi­mit­ta­mi­ses­ta.
Ve­nä­jän pre­si­den­tin ja Kes­ki-Af­ri­kan ta­sa­val­lan pre­si­den­tin Faus­tin Arc­han­ge Tou­ade­ran
– pu­he­lin­kes­kus­te­lun ai­ka­na osa­puo­let il­mai­si­vat ai­ko­van­sa tii­vis­tää yh­teis­työ­tä po­li­tii­kan, kau­pan ja ta­lou­den aloil­la,
– mu­kaan lu­kien polt­to­ai­ne- ja ener­gi­akomp­lek­si,
– Krem­lin leh­dis­tö­pal­ve­lu tie­dot­taa.

https://govoritmoskva.ru/news/340164/

2022-11-12 05:55


Tääl­lä Mos­ko­va!

Kurc­ha­tov-ins­ti­tuut­ti
– ei sul­ke­nut pois ko­ro­na­vi­ruk­sen syn­ty­mis­tä, jon­ka kuol­lei­suus oli 90%.
– Tut­ki­mus­lai­tok­sen pu­heen­joh­ta­jan Mi­hail Ko­val­tšu­kin mu­kaan bi­olo­gi­nen vaa­ra on suu­rin uh­ka maa­il­mal­le,
– jol­la “mi­tään ei voi­da teh­dä”.
“Ame­rik­ka­lai­set
– ovat ym­pä­röi­neet mei­dät kai­kis­sa ta­sa­val­lois­sa
– bi­olo­gis­ten la­bo­ra­to­ri­oi­den kans­sa.
– He voi­vat en­sin teh­dä en­dee­mi­siä vi­ruk­sia, jot­ka tap­pa­vat kar­jaa ja hei­ken­tä­vät maa­ta­lout­ta”,
– asi­an­tun­ti­ja to­te­si.
Ko­val­tšuk kut­sui
– ky­ber­tur­val­li­suut­ta toi­sek­si glo­baa­lik­si uh­kak­si.
– Kurc­ha­tov-ins­ti­tuu­tin joh­ta­jan mu­kaan se voi­daan kui­ten­kin pois­taa sam­mut­ta­mal­la “kyt­kin”.

https://govoritmoskva.ru/news/340161/

2022-11-12 05:56


Tääl­lä Mos­ko­va!

Lii­ken­ne Kri­min sil­lal­la
– kes­key­tet­tiin tek­no­lo­gi­sen työn vuok­si.
– Au­to­ra­joi­tus on voi­mas­sa kel­lo 16 as­ti.
Kras­no­dar Krain
– vi­ra­no­mai­set suo­sit­te­li­vat kul­jet­ta­jia pi­dät­täy­ty­mään mat­kus­ta­mi­ses­ta ja seu­raa­maan saa­pu­via tie­to­ja

https://govoritmoskva.ru/news/340162/

2022-11-12 05:58


Tääl­lä Mos­ko­va!

Kher­so­nin vi­ra­no­mai­set hy­väk­syi­vät
– He­nic­hes­kin alu­een vä­li­ai­kai­sek­si hal­lin­nol­li­sek­si pää­kau­pun­gik­si
– Tä­hän kaik­ki alu­ehal­lin­non pää­eli­met kes­kit­ty­vät.
– Kau­pun­ki si­jait­see alu­een ete­läo­sas­sa lä­hel­lä Ara­ba­tin syl­keä Aso­van­me­ren ran­nal­la
– “He­nic­hes­kin vä­ki­lu­ku on al­le 20 000 ih­mis­tä”,
– Kher­so­nin alu­een va­ra­pää­mi­nis­te­rin tie­dot­ta­ja Ale­xan­der Fo­min ker­toi RIA No­vos­til­le.
Edel­li­se­nä päi­vä­nä
– puo­lus­tus­mi­nis­te­riö sa­noi, et­tä yli 30’000 ve­nä­läis­tä so­ti­las­ta oli nos­tet­tu Dnep­rin va­sem­mal­le ran­nal­le.
– Myös vii­si­tu­hat­ta asei­den ja so­ta­tar­vik­kei­den yk­sik­köä on siir­ret­ty.

https://govoritmoskva.ru/news/340165/

2022-11-12 06:15


Tääl­lä Mos­ko­va!

Brit­ti­läi­nen ka­tu­tai­tei­li­ja Bank­sy
– maa­la­si graf­fi­te­ja tu­hou­tu­neen ta­lon sei­näl­le Bo­ro­dyan­kas­sa (Buc­hans­kin alue Uk­rai­nan Ki­ovan alu­eel­la).
Ku­va te­ok­ses­ta il­mes­tyi so­si­aa­li­ses­sa me­di­as­sa
– tä­mä on Bank­syn en­sim­mäi­nen vies­ti tä­nä vuon­na.

https://govoritmoskva.ru/news/340175/

2022-11-12 06:22


Tääl­lä Mos­ko­va!

Me­te­oro­lo­git
– ovat lu­van­neet en­si­lu­men Ete­lä-Ve­nä­jäl­le en­si vii­kol­la
– Pu­hum­me Ros­to­vin ja Vol­gog­ra­din alu­eis­ta ja Kras­no­da­rin alu­epii­ris­tä.
– Kes­kel­lä viik­koa on lu­vas­sa kyl­mä nap­sah­dus.
Tä­nä vii­kon­lop­pu­na
– an­ti­syk­lo­ni hal­lit­see edel­leen maan ete­läo­sas­sa; se on kui­va, au­rin­koi­nen ja läm­min.
– Mut­ta en­si vii­kon puo­li­vä­lis­sä läm­pö­ti­la al­kaa las­kea mer­kit­tä­väs­ti”,
– Pho­bo­sin sää­kes­kuk­sen asi­an­tun­ti­ja Ale­xan­der Si­nen­kov ker­toi TAS­Sil­le.

https://govoritmoskva.ru/news/340167/

2022-11-12 06:35


Tääl­lä Mos­ko­va!

YK:n pää­sih­tee­ri
– to­te­si Uk­rai­nan rau­han edel­ly­tys­ten luo­mi­sen tär­key­des­tä
An­to­nio Gu­ter­re­sin mu­kaan

– tä­tä var­ten on vält­tä­mä­tön­tä aloit­taa vuo­ro­pu­he­lu mah­dol­li­sim­man pi­an.

“Rau­han­so­pi­muk­sen pi­täi­si pe­rus­tua YK:n pe­rus­kir­jaan ja kan­sain­vä­li­seen oi­keu­teen”, hän sa­noi leh­dis­tö­ti­lai­suu­des­sa Ase­anin huip­pu­ko­kouk­ses­sa Kam­bodžas­sa.

Ai­em­min liit­to­neu­vos­ton ul­ko­asi­ain­va­li­okun­nan jä­sen Ser­gei Tse­kov sa­noi, et­tä Mos­ko­van ja Ki­ovan vä­lis­ten neu­vot­te­lu­jen ajoi­tus riip­puu suo­raan Uk­rai­nan län­si­mai­den kump­pa­nei­den ase­mas­ta, mu­kaan lu­kien Yh­dys­val­lat ja EU-maat. Sa­mal­la on mah­dol­lis­ta kiel­täy­tyä vuo­ro­pu­he­lus­ta, jos nä­mä val­ti­ot jat­ka­vat konf­lik­tin ai­heut­ta­mis­ta.

https://govoritmoskva.ru/news/340163/

2022-11-12 06:42


Tääl­lä Mos­ko­va!

An­to­novs­kin sil­lan
– rä­jäh­dys­het­ki tal­len­net­tiin vi­de­ol­le.
– Läh­de: “Uu­ti­set”
Vi­deo maan­tie­sil­lan rä­jäh­dyk­ses­tä
– lä­hel­lä Kak­hov­kan ve­si­voi­ma­lai­tos­ta.
– Ra­ken­teen tu­hou­tu­mi­seen liit­tyi voi­ma­kas pai­ne­aal­to, jo­ka le­vi­si Dnep­rin mo­lem­mil­le puo­lil­le.
An­to­novs­kin sil­lan
– kak­si jän­ne­koh­taa tu­hou­tui ai­em­min.

2022-11-12 06:49


Tääl­lä Mos­ko­va!

Yh­dys­val­tain van­hin nai­nen
– on 115-vuo­ti­as
Bes­sie Hend­rix

– juh­li syn­ty­mä­päi­vään­sä juh­lis­sa La­ke Ci­tyn hoi­to­kes­kuk­ses­sa, mis­sä hän asuu.

Ta­pah­tu­maan osal­lis­tui­vat kaik­ki kol­me Io­wan asuk­kaan las­ta, mu­kaan lu­kien hä­nen tyt­tä­ren­sä, jo­ka juh­li 90-vuo­tis­päi­vään­sä, Uni­ted Press In­ter­na­ti­onal ra­por­toi.

Hend­ri­xis­tä tu­li Yh­dys­val­tain van­hin nai­nen ai­em­min tä­nä vuon­na, Thel­ma Sutc­lif­fen kuol­tua 115 vuo­den ja 108 päi­vän iäs­sä. Ge­ron­to­lo­git pi­tä­vät hän­tä nyt maa­il­man nel­jän­nek­si van­him­pa­na ih­mi­se­nä.

https://govoritmoskva.ru/news/340168/

2022-11-12 06:57


Tääl­lä Mos­ko­va!

Alec Bald­win
– luo­vut­ti pu­he­li­men­sa vi­ra­no­mai­sil­le tar­kas­tet­ta­vak­si.
– Lain­val­von­ta­vi­ra­no­mai­set toi­vo­vat löy­tä­vän­sä to­dis­tei­ta sii­tä, jot­ka aut­ta­vat tut­ki­mus­ta.

– Vie­lä on epä­sel­vää, mi­ten elä­vät am­muk­set pää­tyi­vät ase­tet­tui­na. 21. lo­ka­kuu­ta 2021 Bald­win jär­jes­ti an­tiik­ki­sen…

Nais­ka­me­ra­mie­hen Rus­tin ku­vauk­siin ku­van­nut Alec Bald­win haas­toi mie­his­tön jä­se­net oi­keu­teen.

The New York Ti­me­sin mu­kaan syy­te­tyt ovat prop Sa­rah Zak­ry, apu­lai­soh­jaa­ja Da­vid Halls, Seth Ken­nyn ku­vaus­ten asei­den ja am­pu­ma­tar­vik­kei­den toi­mit­ta­ja ja vas­tuus­sa asei­den löy­tä­mi­ses­tä Han­nah Gu­tier­rez-Rei­din ku­vauk­sis­sa.

On­net­to­muus ta­pah­tui New Me­xi­cos­sa ku­va­tes­saan län­tis­tä Rus­tia. Lo­ka­kuus­sa 21 vii­me vuon­na, Bald­win pi­ti an­tiik­ki­sen re­vol­ve­rin har­joi­tuk­sen ai­ka­na. Ku­vauk­sis­sa elo­ku­van ka­me­ra­mies Ga­li­na Hutc­hins haa­voit­tui kuo­let­ta­vas­ti, ja oh­jaa­ja Jo­el Sou­za louk­kaan­tui ja jou­tui sai­raa­laan.

https://govoritmoskva.ru/news/340172/

2022-11-12 07:02


Tääl­lä Mos­ko­va!

Za­po­rizh­zhyan vi­ra­no­mai­set il­moit­ti­vat

– Uk­rai­nan ase­voi­mien vah­vis­ta­mi­ses­ta alu­eel­la

Alu­ehal­lin­non pää­neu­vos­ton jä­se­nen Vo­lo­dy­myr Ro­go­vin mu­kaan Kher­so­nin suun­nas­ta va­pau­tu­neet jou­kot siir­re­tään Za­po­rižžial­le.

“Täs­tä suun­nas­ta on tu­los­sa vas­tus­ta­jiem­me pää­suun­ta hyök­käyk­sis­sä, pro­vo­kaa­ti­ois­sa ja puo­lus­tus­lin­jam­me ko­et­te­le­mi­ses­sa”,

hän sa­noi RIA No­vos­tin haas­tat­te­lus­sa.

Ro­gov il­mai­si mie­li­pi­teen­sä, et­tä Uk­rai­nan ase­voi­mat voi­si­vat heit­tää mak­si­maa­li­set voi­mat mur­taak­seen sen lä­pi.

https://govoritmoskva.ru/news/340170/

2022-11-12 07:12


Tääl­lä Mos­ko­va!

Yh­dys­val­tain val­ti­ova­rain­mi­nis­te­ri­öt
– kut­sui­vat In­ti­an sal­lit­ta­vak­si os­taa ve­nä­läis­tä öl­jyä G7-enim­mäis­mää­rän ylit­tä­viin hin­toi­hin
Sa­mal­la New Del­hin on nou­da­tet­ta­va
– eh­toa kiel­täy­tyä käyt­tä­mäs­tä län­si­mai­sia yri­tyk­siä tä­hän tar­koi­tuk­seen.
Mi­nis­te­ri Ja­net Yel­le­nin mu­kaan

– EU:n lo­pe­tet­tua ve­nä­läi­sen öl­jyn maa­han­tuon­nin Mos­ko­van on “hy­vin vai­ke­aa” toi­mit­taa niin pal­jon polt­to­ai­net­ta kuin se ai­em­min vei.

“Ve­nä­jä et­sii os­ta­jia in­ten­sii­vi­ses­ti. Ja mo­net heis­tä luot­ta­vat län­si­mai­siin pal­ve­lui­hin,” Hän ker­toi Reu­ter­sil­le.

Jul­kai­sus­sa se­li­te­tään, et­tä
– ul­ko­maan­pal­ve­lul­la Yh­dys­val­tain val­ti­ova­rain­mi­nis­te­ri tar­koit­ti me­ri­lii­ken­teen har­joit­ta­jia ja va­kuu­tuk­se­nan­ta­jia.

https://govoritmoskva.ru/news/340169/

2022-11-12 07:22


Tääl­lä Mos­ko­va!

Tut­ki­muk­sen mu­kaan kä­teis­vaih­to­kau­pat

– Ve­nä­jäl­lä ovat vä­hen­ty­neet dol­la­reis­sa ja eu­rois­sa

Lo­ka­kuus­sa lu­ku pu­to­si kol­man­nek­sel­la.

Sa­maan ai­kaan mui­den kuin kä­teis­va­ro­jen ma­ni­pu­laa­ti­oi­den mää­rä on tus­kin muut­tu­nut, ra­por­toi TASS, ve­do­ten Ve­nä­jän Stan­dard Ban­kin tut­ki­muk­seen.

Ku­ten mää­ri­tel­ty, kä­teis­va­ro­jen ja mui­den kuin kä­teis­ra­han va­luu­tan­vaih­to­ta­pah­tu­mien suh­de on edel­leen val­lit­se­va kä­teis­va­ro­jen suh­teen. Lo­ka­kuun lo­pus­sa jäl­kim­mäi­sen osuus oli 72 pro­sent­tia. Syys­kuus­sa hei­dän osuu­ten­sa oli kuu­si pro­sent­tia suu­rem­pi.

https://govoritmoskva.ru/news/340171/

2022-11-12 07:32


Tääl­lä Mos­ko­va!

Asi­an­tun­ti­ja ke­hot­ti alu­eel­li­sia ku­ver­nöö­re­jä

– joh­ta­maan so­ti­las­re­kis­te­röin­ti- ja vär­väys­toi­mis­to­ja Ve­nä­jäl­lä

Nyt nä­mä lai­tok­set työl­lis­tä­vät “iso­van­hem­pia si­vii­li­vaat­teis­sa”.

Van­hem­mat työn­te­ki­jät har­joit­ta­vat pää­asi­as­sa asi­akir­jo­jen hal­lin­taa. Vä­hen­nyk­set ovat joh­ta­neet tä­hän ti­lan­tee­seen.

Ihan­ne­ta­pauk­ses­sa ko­mis­si­on luon­nok­sen tu­li­si joh­taa alu­een pääl­lik­kö, hä­nen tu­li­si käy­dä sään­nöl­li­ses­ti so­ti­las­re­kis­te­röin­ti­osas­tos­sa ja tar­kis­taa ti­lan­ne.

Mi­li­ta­ry-In­dust­ri­al Cou­rier -leh­den toi­mit­ta­ja Oleg Fa­lic­hev ja­koi tä­män lau­sun­non Go­vo­rit Mosk­van il­mas­ta.

“So­ti­las­re­kis­te­röin­ti- ja vär­väys­toi­mis­tom­me on su­pis­tet­tu sii­hen pis­tee­seen, et­tä jäl­jel­lä on vain yk­si so­ti­las­ko­mis­saa­ri, lo­put ovat si­vii­li­vaat­teis­sa ole­via iso­van­hem­pia, jot­ka työs­ken­te­le­vät asi­akir­jo­jen kans­sa. Va­li­okun­tien luon­nok­sia tu­li­si ai­na joh­taa tie­tyn alu­een joh­ta­jat ja ku­ver­nöö­rit. Jos ku­ver­nöö­ri on vas­tuul­li­nen hen­ki­lö, hän ei ra­joi­tu läs­näo­loon­sa pa­ri ker­taa rek­ry­toin­ti­toi­mis­tos­sa. Hän tar­kis­taa, mi­tä ka­ve­rit pu­keu­tu­vat eteen, mi­ten he ovat pu­keu­tu­neet, va­rus­te­tut ja aseis­te­tut. Tä­mä on pal­jon työ­tä, jo­ta ei pi­dä jät­tää yk­sin so­ti­las­re­kis­te­röin­ti- ja vär­väys­toi­mis­tol­le.”

https://govoritmoskva.ru/news/340176/

2022-11-12 07:36


Tääl­lä Mos­ko­va!

Ruot­sin ho­vi­oi­keus hyl­kä­si

– Oleg De­ri­pas­kan vaa­ti­muk­sen Mon­te­neg­roa vas­taan

Tä­mä kos­kee Kom­bi­nat Alu­mi­ni­ju­ma Pod­go­ri­can alu­mii­ni­teh­taan yk­si­tyis­tä­mis­tä.

Vuon­na 2016 lii­ke­mies vaa­ti, et­tä hä­nel­le pa­lau­tet­tai­siin 600 mil­joo­naa eu­roa me­ne­te­tyis­tä si­joi­tuk­sis­taan yri­tyk­seen. Tuk­hol­man tuo­mi­ois­tuin an­toi pää­tök­sen Pod­go­ri­can hy­väk­si vuon­na 2019.

Vuo­den 2020 alus­sa De­ri­pas­ka nos­ti kan­teen Ruot­sin ho­vi­oi­keu­teen, jo­ka lo­pul­ta aset­tui Mon­te­neg­ron puo­lel­le.

Li­säk­si yrit­tä­jä oli vel­vol­li­nen kor­vaa­maan toi­mis­to­ku­lut – 628,5 tu­hat­ta eu­roa ja 86 tu­hat­ta dol­la­ria.

De­ri­pas­ka os­ti vuon­na 2005 mää­räys­val­lan Kom­bi­nat Alu­mi­ni­ju­ma Pod­go­ri­cas­ta ja Nik­sic Bau­xi­te-kai­vok­ses­ta (omai­suu­se­riä hal­lin­noi En+-kon­ser­nin Kyp­rok­sen Cent­ral Eu­ro­pe­an Alu­mi­nium Com­pa­ny).

https://govoritmoskva.ru/news/340174/

2022-11-12 07:46


Tääl­lä Mos­ko­va!

Puo­lus­tus­mi­nis­te­riö mää­rä­si

– li­sä­erän Zir­con-oh­juk­sia

So­pi­mus al­le­kir­joi­tet­tiin tä­nä syk­sy­nä. Mää­räai­ka sen to­teut­ta­mi­sel­le on 2023.

Läh­tei­siin ve­do­ten TAS­Sin mu­kaan pu­hum­me useis­ta kym­me­nis­tä oh­juk­sis­ta.

En­sim­mäi­nen so­pi­mus Zir­con-erän tuo­tan­nos­ta al­le­kir­joi­tet­tiin ke­säl­lä 2021.

Hy­per­so­ni­nen tor­pe­do ke­hi­tet­tiin ja val­mis­tet­tiin Reu­tov Mec­ha­ni­cal En­gi­nee­ring -kan­sa­lais­jär­jes­tös­sä.

https://govoritmoskva.ru/news/340177/

2022-11-12 07:56


Tääl­lä Mos­ko­va!

Ve­nä­jäl­lä ha­vait­tiin 5’514 uut­ta CO­VID-19-ta­paus­ta
– vii­mei­sen päi­vän ai­ka­na. 62 ih­mis­tä kuo­li. Mos­ko­vas­sa on kir­jat­tu 975 ko­ro­na­vi­rus­tar­tun­nan saa­nut­ta ih­mis­tä ja Pie­ta­ris­sa 355.

2022-11-12 08:02


Tääl­lä Mos­ko­va!

Mos­ko­vas­sa on ri­kot­tu vuo­den 2010 läm­pö­ti­la­en­nä­tys.

– Kel­lo 22 men­nes­sä il­ma VDNH:n pää­sää­ase­mal­la oli läm­men­nyt jo­pa 9,6 as­tee­seen.

12. mar­ras­kuu­ta 2010 mak­si­mi­läm­pö­ti­la oli 9,3 as­tet­ta.

2022-11-12 08:06


Tääl­lä Mos­ko­va!

CPC:n pää­joh­ta­ja

– il­moit­ti en­sim­mäi­sen lai­tu­ri­pai­kan käyt­töö­no­tos­ta

Ni­ko­lay Gor­ba­nin mu­kaan tä­mä tu­li mah­dol­li­sek­si sen jäl­keen, kun kel­lu­vuus­säi­li­ön kor­vaa­mi­nen VPU-1: llä oli val­mis.

“Lai­tos on otet­tu käyt­töön”, hän ker­toi TASS:lle ja li­sä­si, et­tä en­sim­mäis­tä säi­li­öa­lus­ta las­ta­taan jo lai­tu­ril­la.

Gor­ban ker­toi myös, et­tä val­mis­te­lu­työt oli aloi­tet­tu Kas­pi­an Pi­pe­li­ne Con­sor­tiu­min me­ri­ter­mi­naa­lin toi­ses­sa lai­tu­ris­sa.

Ve­ne­sa­ta­mat pois­tet­tiin vä­li­ai­kai­ses­ti käy­tös­tä elo­kuun lo­pus­sa. Syy­nä oli su­kel­ta­jien ha­vait­se­ma hal­ke­amia ve­de­na­lais­ten let­ku­jen kiin­ni­tys­pis­teis­sä kel­lu­vuus­säi­li­öi­hin.

https://govoritmoskva.ru/news/340179/

2022-11-12 08:14


Tääl­lä Mos­ko­va!

Eko­no­mis­ti Ko­gan

– kut­sui rup­lan pu­to­ami­sen seu­rauk­sia dol­la­riin näh­den 45 – 50 yk­si­kön ta­sol­le

Etu­jen jou­kos­sa on vä­es­tön os­to­voi­man kas­vu.

Huo­no puo­li on se, et­tä kaik­ki vien­ti­te­ol­li­suus kär­sii. Niis­sä on tu­los­sa laa­ja­mit­tai­sia lo­mau­tuk­sia. Myös mer­kit­tä­viä tap­pi­oi­ta on odo­tet­ta­vis­sa.

Kaup­pa­tie­tei­den kor­ke­akou­lun pro­fes­so­ri Jev­ge­ni Ko­gan

– va­roit­ti täs­tä Go­vo­rit Mosk­van il­mas­sa.

“Mi­tä vah­vem­pi rup­la on, si­tä kor­ke­am­mat me­not Ve­nä­jäl­lä ja si­tä al­hai­sem­pi va­ro­jen vir­taus ul­ko­mail­le. Jos työs­ken­te­let yk­si­no­maan maan si­säl­lä et­kä ole mu­ka­na tuon­ti-vien­nis­sä, mel­kein ei kiin­nos­ta mi­tä kurs­sia otat. Luu­len, et­tä mi­tä vah­vem­pi, si­tä pa­rem­pi. Maa­han­tuo­jal­le, mi­tä vah­vem­pi rup­la, si­tä pa­rem­pi. Li­säk­si vä­es­tön os­to­voi­ma kas­vaa. Meil­lä on vie­jiä. Jos kurs­si on tä­nään 45 – 50, hei­dän on ir­ti­sa­not­ta­va val­ta­va mää­rä työn­te­ki­jöi­tä ja vä­hen­net­tä­vä työ­tään. Tä­mä kos­kee myös ke­mis­te­jä, me­tal­lur­git, maan­vil­je­li­jöil­le, ja muut, jot­ka myy­vät tuot­tei­tam­me. Kos­ka kus­tan­nus­ten ta­so ja tu­lo­ta­so al­ka­vat poi­ke­ta toi­sis­taan, haa­ruk­ka il­mes­tyy. Kos­ka kus­tan­nuk­se­si Ve­nä­jäl­lä ovat kal­liim­pia.”

https://govoritmoskva.ru/news/340183/

2022-11-12 08:21


Tääl­lä Mos­ko­va!

Mos­ko­va ja alue

– ju­lis­ti­vat kel­tai­sen ta­son sää­vaa­ran tuu­len ta­kia

Hyd­ro­me­te­oro­lo­gi­sen kes­kuk­sen va­roi­tus on voi­mas­sa 14. mar­ras­kuu­ta klo 9.00 as­ti.

Sa­mal­la pää­kau­pun­gis­sa saa­te­taan teh­dä tä­nään päi­vit­täi­nen läm­pö­en­nä­tys. Pho­bo­sin sää­kes­kuk­sen asi­an­tun­ti­ja Mik­hail Leus ker­toi RIA No­vos­til­le, et­tä tä­män päi­vän suu­rin il­man läm­pö­ti­la on +9,3 as­tet­ta ja saa­vu­tus ase­tet­tiin vuon­na 2010.

https://govoritmoskva.ru/news/340178/

2022-11-12 08:30


Tääl­lä Mos­ko­va!

Pa­lo­hä­ly­tys
– lau­ke­si Ve­nä­jän fe­de­raa­ti­on kom­mu­nis­ti­sen puo­lu­een täy­sis­tun­nos­sa, jo­ka oli omis­tet­tu Neu­vos­to­lii­ton 100-vuo­tis­juh­lil­le,

– kir­joit­taa TASS.

Ra­ken­nuk­ses­sa ei ole pa­lon merk­ke­jä, osa pai­kal­la ol­leis­ta eva­kuoi­tiin hal­lis­ta omin avuin.

2022-11-12 08:31


Tääl­lä Mos­ko­va!

Mik­hail Mu­rash­ko ❗️ ke­hot­ti alu­ei­ta muo­dos­ta­maan lääk­kei­den tar­jon­ta

Ter­veys­mi­nis­te­rin mu­kaan ky­se on ai­na­kin nel­jän kuu­kau­den va­rauk­ses­ta.

Mi­nis­te­rin mu­kaan vi­ra­no­mai­set kir­jaa­vat vii­väs­tyk­siä ul­ko­mais­ten lääk­kei­den toi­mi­tuk­sis­sa maa­ham­me. Sa­maan ai­kaan val­mis­ta­jil­ta ei kiel­täy­dyt­ty.

Mi­tä tu­lee lääk­kei­den tuo­tan­toon Ve­nä­jäl­lä, pro­ses­si kas­vaa no­pe­am­min, Mu­rash­ko to­te­si.

https://govoritmoskva.ru/news/340190/

2022-11-12 08:35


Tääl­lä Mos­ko­va!

Maa­il­man vä­es­tö ❗️ on lä­hes­ty­nyt 8 mil­jar­din mark­kaa

YK:n mu­kaan tä­mä kyn­nys yli­te­tään 15. mar­ras­kuu­ta men­nes­sä.

Tä­män osoit­taa on­li­ne-las­ku­ri ti­las­to­si­vus­tol­la Worl­dO­me­ters.in­fo.

Seit­se­mäs mil­jar­di ke­rät­tiin vain 12 vuo­des­sa, vuo­si­na 1999 -- 2011.

2022-11-12 08:36


Tääl­lä Mos­ko­va!

Tur­val­li­suus­jou­kot pi­dät­ti­vät

– kak­si epäil­tyä tei­ni-ikäi­sen mur­has­ta Mos­ko­vas­sa

Vuo­si­na 1998 ja 2000 syn­ty­neet nuo­ret saa­vat pi­an syyt­teen.

Ku­ten tut­kin­ta­ko­mi­te­an pää­kont­to­ris­sa ker­rot­tiin, lain­val­von­ta­vi­ra­no­mai­set ai­ko­vat ha­kea tuo­mi­ois­tuin­ta va­lit­se­maan van­keu­teen liit­ty­vän en­nal­ta­eh­käi­se­vän toi­men­pi­teen.

14-vuo­ti­aan ruu­mis löy­det­tiin pää­kau­pun­gin Ko­si­no-Ukh­toms­ky-alu­eel­ta 16. lo­ka­kuu­ta. Ku­ten mää­ri­tel­ty, poi­ka me­ni kä­ve­lyl­le ikäi­sen­sä kans­sa edel­li­se­nä päi­vä­nä ei­kä pa­lan­nut ko­tiin. Van­hem­mat ve­to­si­vat lain­val­von­ta­vi­ra­no­mai­siin.

2022-11-12 08:41


Tääl­lä Mos­ko­va!

Ris­tei­lya­lus,
– jos­sa on 800 ko­ro­na­vi­ruk­sen tar­tun­nan saa­nut­ta ih­mis­tä, kiin­ni­tet­tiin Aust­ra­li­aan
Ma­jes­tic Prin­ces­sin kyy­dis­sä

– on yh­teen­sä 3’000 mat­kus­ta­jaa ja 1’000 mie­his­tön jä­sen­tä.

Alus tu­li Syd­neyn sa­ta­maan, ra­por­toi ABC.

NSW:n ter­veys­mi­nis­te­riö on aset­ta­nut aluk­sen kol­man­nen va­roi­tus­ta­son, kor­keim­man mah­dol­li­sen. Kaik­ki tu­li­jat tes­ta­taan pi­kai­sil­la an­ti­gee­ni­tes­til­lä en­nen aluk­ses­ta pois­tu­mis­ta.

Car­ni­va­lin mu­kaan en­sim­mäi­set tar­tun­nan saa­neet tun­nis­tet­tiin kes­ken 12 päi­vän ris­tei­lyn. Hei­dän sai­rau­ten­sa oli lie­vä tai oi­ree­ton, tar­tun­nan saa­neet eris­tet­tiin, ja mui­ta ke­ho­tet­tiin ryh­ty­mään va­ro­toi­miin, mu­kaan lu­kien naa­mi­oi­den käyt­tä­mi­nen.

https://govoritmoskva.ru/news/340181/

2022-11-12 08:55


Tääl­lä Mos­ko­va!

Uk­rai­nan tur­val­li­suus­neu­vos­ton sih­tee­ri

– il­moit­ti Ki­ovan kiel­täy­ty­vän “jää­dyt­tä­mäs­tä konf­lik­tia”

Alek­sei Da­ni­lov sa­noi, et­tä Uk­rai­nan ase­voi­mat jou­tu­vat val­taa­maan ko­ko maan alu­een ta­kai­sin.

“Em­me voi jää­dyt­tää mi­tään – em­me ole kyl­mä huo­ne. Voim­me va­paut­taa alu­eem­me sääs­tä riip­pu­mat­ta vuo­de­na­jas­ta riip­pu­mat­ta”, hän sa­noi Zer­ka­lo Ne­de­lin haas­tat­te­lus­sa.

Hä­nen mu­kaan­sa kor­keim­man ko­men­ta­jan Vo­lo­dy­myr Ze­lens­kyyn pää­ma­jan vii­mei­set ko­kouk­set oli omis­tet­tu ti­lan­teen ke­hit­ty­mi­sel­le Kher­so­nin suun­taan.

https://govoritmoskva.ru/news/340184/

2022-11-12 09:05


Tääl­lä Mos­ko­va!

Re­cep Ta­yy­ip Er­do­gan
– sa­noi toi­vo­van­sa käy­dä kes­kus­te­lu­ja Pu­ti­nin kans­sa
– “seu­raa­vien kah­den tai kol­men päi­vän ai­ka­na”.

2022-11-12 09:05


Tääl­lä Mos­ko­va!

Asi­ana­ja­ja te­ki uu­sia oi­keus­jut­tu­ja

– naa­pu­ri­koi­rien ää­nek­kään hauk­ku­mi­sen vuok­si

Ai­kai­sem­min en­sim­mäi­sen ylei­sen toi­mi­val­lan kas­saa­ti­otuo­mi­ois­tuin sai vaa­tia kor­vaus­ta täs­tä. En­nak­ko­ta­paus oli kah­den Li­pets­kin asuk­kaan vä­li­nen rii­ta.

Go­vo­rit Mosk­van il­mas­sa asi­ana­ja­ja ja oi­keus­tie­teen toh­to­ri Ale­xan­der Aru­tyu­nov eh­dot­ti, et­tä tu­le­vai­suu­des­sa alem­mat tuo­mi­ois­tui­met oh­jaa­vat jo teh­tyä pää­tös­tä.

“En­nak­ko­ta­paus on erit­täin tär­keä. Vaik­ka meil­lä ei ole oi­keus­käy­tän­töä, on sel­vää, et­tä jos maan kor­kein oi­keus te­kee täl­lai­sen pää­tök­sen, alem­mat tuo­mi­ois­tui­met oh­jaa­vat tä­tä. Luu­len, et­tä täl­lai­set väit­teet rat­kais­taan tu­le­vai­suu­des­sa.”

Li­pets­kis­sä RIA No­vos­tin mu­kaan yk­si nai­sis­ta pi­ti pai­kal­la kah­ta koi­raa – ala­bay ja se­ka­ro­tui­nen. Naa­pu­ri va­lit­ti, et­tä he hauk­ku­vat ym­pä­ri vuo­ro­kau­den ylit­tä­en “suu­rim­mat sal­li­tut ter­veys­me­lu­ta­sot”. Tä­män vah­vis­ti­vat to­dis­ta­jan­lau­sun­not, vi­de­otal­len­tei­ta, ja te­ko ää­ni­mit­taus­ten tu­lok­sis­ta. Tä­män seu­rauk­se­na nai­sen van­hin poi­ka jou­tui muut­ta­maan isoäi­tin­sä luok­se voi­dak­seen nuk­kua ja opis­kel­la nor­maa­lis­ti, ja nuo­rim­mas­ta tu­li ah­dis­tu­neem­pi, it­kui­sem­pi ja är­ty­neem­pi. Nai­nen it­se va­lit­ti unet­to­muu­des­ta, pään­sär­kys­tä ja kor­ke­as­ta ve­ren­pai­nees­ta.

Hän pyy­si tuo­mi­ois­tuin­ta kiel­tä­mään naa­pu­rin­sa pi­tä­mäs­tä koi­ria ja pe­ri­mään kor­vaus­ta ei-ta­lou­del­li­ses­ta va­hin­gos­ta – 15’000 rup­laa.

Vuon­na 2020 kor­keim­man oi­keu­den täy­sis­tun­to suo­sit­te­li, et­tä kol­le­gat käyt­tä­vät en­nak­ko­ta­pauk­sia oi­keus­käy­tän­nös­sä. Alem­mat tuo­mi­ois­tui­met ei­vät voi enää si­vuut­taa ylem­män oi­keu­sas­teen vi­ral­lis­ta lau­sun­toa eri­tyis­ta­pauk­sis­sa esil­le ote­tuis­ta pe­rus­ky­sy­myk­sis­tä.

https://govoritmoskva.ru/news/340192/

2022-11-12 09:09


Tääl­lä Mos­ko­va!

Ja­ke Sul­li­van

– il­moit­ti Yh­dys­val­tain uu­sis­ta ase­toi­mi­tuk­sis­ta Uk­rai­naan

Val­koi­sen ta­lon kan­sal­li­sen tur­val­li­suu­den neu­vo­nan­ta­ja to­te­si, et­tä Was­hing­ton jat­kaa pon­nis­te­lu­jaan var­mis­taak­seen, et­tä Ki­oval­la on asei­ta osal­lis­tu­ak­seen yh­tee­not­toi­hin.

“Yh­dys­val­tain kan­ta ei ole muut­tu­nut ja py­syy sa­ma­na kuin kuu­si kuu­kaut­ta sit­ten. Teem­me par­haam­me,” Hän ker­toi toi­mit­ta­jil­le.

https://govoritmoskva.ru/news/340185/

2022-11-12 09:20


Tääl­lä Mos­ko­va!

Uk­rai­nan ase­voi­mat

– ovat kai­vo­sa­lu­ei­ta Val­ko-Ve­nä­jän ra­jan vie­res­sä. Näin to­de­taan maan val­ti­on ra­ja­va­li­okun­nan lau­sun­nos­sa.

Sen li­säk­si, et­tä tu­ho­taan kul­ku­tiet ja inf­rast­ruk­tuu­ri tar­kas­tus­pis­tei­den lä­hel­lä, kuo­ret asen­ne­taan vie­rei­sel­le puo­lel­le.

2022-11-12 09:25


Tääl­lä Mos­ko­va!

Uk­rai­nas­sa
– pu­nai­nen maa­li kaa­det­tiin muis­to­mer­kin pääl­le Neu­vos­to­lii­ton so­ti­lai­den va­paut­ta­jil­le.
– Ta­paus ta­pah­tui Uzhgo­ro­dis­sa.

2022-11-12 09:30


Tääl­lä Mos­ko­va!

Pää­mi­nis­te­ri

– mää­rä­si ja­ka­maan 1,6 mil­jar­dia rup­laa kuu­del­le alu­eel­le

Ra­hat käy­te­tään tien­ra­ken­ta­mi­seen.

Mik­hail Mis­hus­ti­nin al­le­kir­joit­ta­ma asi­akir­ja osoit­taa, et­tä pu­hum­me pää­syn jär­jes­tä­mi­ses­tä La­go­na­ki-tu­ris­ti­komp­lek­siin Ady­ge­as­sa ja Bas­hil- ja Che­gem-mat­kai­lu­kes­kuk­siin Ka­bar­di­no-Bal­ka­ri­as­sa.

“Poh­jois-Os­se­tia jat­kaa Vla­di­kav­kaz — Les­ken-2-val­ta­tien ra­ken­ta­mis­ta ohit­ta­en Chi­ko­lan ky­län. Li­säk­si liit­to­val­ti­on ra­hoi­tus mah­dol­lis­taa Ki­rov-Ki­ro­vo-Che­pets­kin moot­to­ri­tien kor­jaa­mi­sen. Nižni Nov­go­ro­din alu­eel­la ja Ud­mur­ti­as­sa kau­pun­kien ka­dut lai­te­taan kun­toon va­ro­jen kus­tan­nuk­sel­la, hal­li­tuk­sen verk­ko­si­vuil­la ker­ro­taan.

https://govoritmoskva.ru/news/340193/

2022-11-12 09:40


Tääl­lä Mos­ko­va!

Nel­jä kul­ku­koi­raa

– hyök­kä­si kak­kos­luok­ka­lai­sen kimp­puun Kras­no­da­ris­sa

Ta­paus sat­tui ly­se­oon ve­do­ten, kun tyt­tö oli pa­laa­mas­sa ko­tiin.

Lap­si sai sy­viä haa­vo­ja, kir­joit­taa “Tyy­pil­li­nen Kras­no­dar” Te­leg­ram-ka­na­va vii­ta­ten uh­rin äi­tiin.

On täs­men­net­ty, et­tä eläi­met hyök­kä­si­vät kou­lu­lai­seen 9. mar­ras­kuu­ta.

https://govoritmoskva.ru/news/340196/

2022-11-12 09:45


Tääl­lä Mos­ko­va!

SBU on syyt­tä­nyt Kri­min ter­veys­mi­nis­te­ri­ön pääl­lik­köä yh­teis­työs­tä.

– Hä­nen ni­me­ään ei pal­jas­te­ta, mut­ta va­lo­ku­vas­sa nä­kyy Kons­tan­tin Sko­rups­ky, jo­ka ni­mi­tet­tiin osas­ton pääl­li­kök­si tä­män vuo­den hei­nä­kuus­sa.

“To­det­tiin, et­tä” vir­ka­mies” jär­jes­ti lääk­kei­den, lait­tei­den ja au­to­jen toi­mit­ta­mi­sen nie­mi­maan lää­ke­tie­teel­li­sis­tä lai­tok­sis­ta Ete­lä-Uk­rai­naan hyö­kän­neen Ve­nä­jän ar­mei­jan tar­pei­siin”, SBU sa­noi lau­sun­nos­saan. He li­sä­si­vät, et­tä hä­nen oh­jeis­taan Kri­min sai­raa­lat muu­tet­tiin Ve­nä­jän ar­mei­jan so­ti­las­sai­raa­loik­si.

SBU: n leh­dis­tö­tie­dot­teen mu­kaan pu­hum­me en­ti­ses­tä pää­ter­veys­lää­kä­ris­tä Fe­odo­si­an ja Su­da­kin kau­pun­geis­sa. Kri­min tul­tua Ve­nä­jän hal­lin­taan hän liit­tyi Yh­te­näi­seen Ve­nä­jään ja tu­li Su­da­kin kau­pun­gin­val­tuus­ton jä­se­nek­si.

Lo­ka­kuus­sa 2021 hä­net ni­mi­tet­tiin Kri­min ter­veys­mi­nis­te­ri­ön apu­lais­pääl­li­kök­si ja 22. hei­nä­kuu­ta – alu­een ter­veys­mi­nis­te­ri­ön pääl­li­kök­si Kom­mer­san­tin mu­kaan.

Vir­ka­mie­hen elä­mä­ker­ta on sa­ma kuin Kons­tan­tin Sko­rups­kyn elä­mä­ker­ta, jo­ka jul­kais­taan Kri­min ter­veys­mi­nis­te­ri­ön verk­ko­si­vuil­la. Tie­dot­teen ohel­la SBU jul­kai­si myös ku­van Sko­rups­kys­ta.

2022-11-12 09:46


Tääl­lä Mos­ko­va!

Jäl­leen­myy­jät

– il­moit­ti­vat DVD- ja Blu-ray-myyn­nin kak­sin­ker­tai­ses­ta kas­vus­ta

Pu­hum­me lu­vuis­ta maa­lis­kuus­ta syys­kuu­hun 2022 ver­rat­tu­na vuo­teen 2021.

RBC: n mu­kaan, vii­ta­ten M.Vi­deo-El­do­ra­do-ver­kon leh­dis­tö­pal­ve­luun, kas­va­va kiin­nos­tus näi­hin muo­toi­hin joh­tuu ul­ko­mais­ten suo­ra­tois­to­pal­ve­lu­jen ve­täy­ty­mi­ses­tä Ve­nä­jäl­tä Uk­rai­nan so­ti­laal­li­sen eri­tyi­so­pe­raa­ti­on vuok­si. He mai­nit­si­vat myös ve­nä­läis­ten suo­ra­tois­to­kir­jas­to­jen vä­he­ne­mi­sen ul­ko­mai­sen si­säl­lön li­sens­sien van­he­ne­mi­sen vuok­si yh­te­nä syy­nä myyn­nin kas­vuun.

Ozon to­te­si, et­tä DVD- ja Blu-ray-le­vy­jen myyn­ti elo­ku­vil­la kas­voi 16%, mu­sii­kin kans­sa – 51%.

He kir­ja­si­vat myös 40%: n kas­vun DVD-soit­ti­men myyn­nis­sä.

Oman taus­tan­sa vuok­si Me­go­go-vi­de­opal­ve­lu se­kä Netf­lix- ja Ama­zon Pri­me Vi­deo -suo­ra­tois­to ovat la­kan­neet toi­mi­mas­ta maas­sam­me. Dis­ney, War­ner Bros., So­ny Pic­tu­res, Pa­ra­mount, Uni­ver­sal ja muut ovat kiel­täy­ty­neet va­paut­ta­mas­ta Ve­nä­jäl­lä.

https://govoritmoskva.ru/news/340188/

2022-11-12 09:50


Tääl­lä Mos­ko­va!

Jo­ki­rai­ti­ovau­nu­jen la­tau­sa­se­mat
– ovat il­mes­ty­neet Mos­ko­vaan. Ne si­jait­se­vat Kievs­kin rau­ta­tie­ase­mal­la, Mos­ko­van kau­pun­gis­sa ja pää­kau­pun­gin sy­dä­mes­sä.

2022-11-12 09:59


Tääl­lä Mos­ko­va!

Au­toyh­ti­öt me­net­ti­vät
– lä­hes 5 mil­jar­dia eu­roa joh­tu­en pää­tök­ses­tä ve­täy­tyä Ve­nä­jän mark­ki­noil­ta. Tär­keim­mät tap­pi­ot joh­tu­vat re­ali­soi­tu­mat­to­mis­ta si­joi­tuk­sis­ta maas­sam­me se­kä ve­nä­läis­ten va­ro­jen to­del­li­ses­ta va­paas­ta siir­ros­ta kump­pa­neil­le

– “News” -ar­tik­ke­lin mu­kaan.

On huo­mat­ta­va, et­tä 5 mil­jar­dia eu­roa ei ole lo­pul­li­nen lu­ku.

Eri­tyi­ses­ti Maz­da lo­pet­ti toi­min­tan­sa Ve­nä­jän fe­de­raa­ti­os­sa. Au­to­val­mis­ta­ja siir­tää osuu­ten­sa Vla­di­vos­to­kin yh­tei­sy­ri­tyk­ses­tä Rus­si­an Sol­lers Grou­pil­le. Kau­pan ar­vo oli yk­si eu­ro. Maz­da ar­vi­oi Ve­nä­jän mark­ki­noil­ta pois­tu­mi­sen ai­heut­ta­mien tap­pi­oi­den ole­van 82 mil­joo­naa dol­la­ria.

Myös Toyo­ta, Gee­ly, Su­zu­ki, Le­xus, Mer­ce­des Benz, MAN, Ford, Hon­da, Vol­vo, Nis­san, Sko­da, Re­nault, Hyun­dai, Volks­wa­gen, KIA, Au­di, Ja­gu­ar, Bent­ley, Rolls-Roy­ce, Daim­ler Truck, BMW, Du­ca­ti, Land Ro­ver kiel­täy­tyi­vät yh­teis­työs­tä Ve­nä­jän kans­sa.

2022-11-12 10:06


Tääl­lä Mos­ko­va!

Uk­rai­nan ase­voi­mat
– tu­lit­ta­vat No­va Kak­hov­kan kes­kus­taa, ja siel­tä on tar­koi­tus pois­taa tä­nään noin 200 ih­mis­tä, sa­noi kau­pun­gin­hal­lin­non pääl­lik­kö RIA No­vos­til­le.

2022-11-12 10:11


Tääl­lä Mos­ko­va!

Ve­nä­jä on kiel­tä­nyt
– Ve­nä­jän fe­de­raa­ti­on ul­ko­puo­lel­la las­tat­tu­jen alus­ten kul­keu­tu­mi­sen Ker­tšin­sal­men kaut­ta Aso­van­me­rel­le,
– Tur­kin lii­ken­ne- ja inf­rast­ruk­tuu­ri­mi­nis­te­ri­ön alai­nen me­ri­asi­oi­den pää­osas­to ker­toi.

https://govoritmoskva.ru/news/340204/

2022-11-12 10:16


Tääl­lä Mos­ko­va!

Mol­do­van ul­ko­mi­nis­te­riö

– ar­vi­oi maal­le tar­vit­ta­van avun ole­van mil­jar­di eu­roa

Mi­nis­te­ri Nick Po­pes­cun mu­kaan ta­sa­val­ta tar­vit­see täl­lai­sen mää­rän ta­lous- ja ener­gi­ak­rii­sien taus­tal­la.

Uk­rai­nan lä­pi kul­ke­van kaa­sun pump­paa­mi­seen liit­ty­vien on­gel­mien vuok­si Gazp­rom ei pys­ty­nyt li­sää­mään polt­to­ai­ne­toi­mi­tuk­sia Mol­do­vaan mar­ras­kuus­sa, jät­tä­en ne lo­ka­kuun ta­sol­le. Tä­män seu­rauk­se­na polt­to­ai­neen hin­ta nou­si.

Vi­ra­no­mai­set ai­ko­vat vä­hen­tää kaa­sun ku­lu­tus­ta tal­vel­la vä­hin­tään 15%, ja ovat myös ke­hit­tä­neet ja kes­kus­tel­leet suun­ni­tel­mas­ta, jo­ka si­säl­tää ka­tu­va­lais­tuk­sen sam­mut­ta­mi­sen, kes­kus­läm­mi­tyk­sen läm­pö­ti­lan alen­ta­mi­sen se­kä kou­lu­lais­ten ja opis­ke­li­joi­den siir­tä­mi­sen etäo­pis­ke­luun.

https://govoritmoskva.ru/news/340191/

2022-11-12 10:19


Tääl­lä Mos­ko­va!

Ve­nä­läi­sa­si­an­tun­ti­jat

– ovat di­gi­ta­li­soi­neet Uk­rai­nan kar­tan len­nok­ki­ope­raat­to­rei­den kou­lut­ta­mi­sek­si

Pu­hum­me “Pro­duct-51/52” ka­mi­ka­ze-dro­neis­ta, joi­ta käy­te­tään ak­tii­vi­ses­ti eri­tyi­ses­sä so­ti­la­so­pe­raa­ti­ovyö­hyk­kees­sä.

Pro­jek­tin ta­voit­tee­na on tar­jo­ta kou­lu­tus­ta ka­det­teil­le kou­lu­tus­kes­kuk­ses­sa mah­dol­li­sim­man lä­hel­lä tais­te­luo­lo­suh­tei­ta, ker­toi RIA No­vos­ti dro­ne-ke­hit­tä­jäl­lä ZA­LA Ae­ro.

“Tä­män avul­la voim­me si­mu­loi­da si­mu­laat­to­reil­lam­me toi­mi­vien ope­raat­to­rei­den teh­tä­viä to­del­li­ses­sa maas­tos­sa”, ra­por­tis­sa sa­not­tiin.

https://govoritmoskva.ru/news/340198/

2022-11-12 10:24


Tääl­lä Mos­ko­va!

Mos­ko­vas­sa on ri­kot­tu vuo­den 2010 läm­pö­ti­la­en­nä­tys.

– Kel­lo 10 men­nes­sä il­ma VDNH: n pää­sää­ase­mal­la oli läm­men­nyt 9,6 as­tee­seen. 12. mar­ras­kuu­ta 2010 mak­si­mi­läm­pö­ti­la oli 9,3 as­tet­ta.

Il­mas­to­lää­kä­ri en­nus­ti Mos­ko­vaan 30 vuo­des­sa “rä­jäh­tä­viä sa­tei­ta” il­mas­ton läm­pe­ne­mi­sen vuok­si

Kes­ki­mää­räi­nen il­man läm­pö­ti­la pää­kau­pun­gis­sa nou­see kah­des­ta kol­meen as­tet­ta, mi­kä vas­taa maan ete­läis­ten alu­ei­den il­mas­tos­tan­dar­de­ja. Me­te­oro­lo­gi, ym­pä­ris­tön­suo­je­li­ja ja kli­ma­to­lo­gi Ale­xan­der Shu­va­lov pu­hui täs­tä Go­vo­rit Mosk­va -ra­di­oa­se­man haas­tat­te­lus­sa.

“Il­mas­to läm­pe­nee kes­ki- ja kor­keil­la le­vey­sas­teil­la no­pe­am­min kuin maa­il­man­laa­jui­ses­ti. Maa­il­man­laa­jui­ses­ti se on kas­va­nut yh­del­lä as­teel­la vii­meis­ten 50 vuo­den ai­ka­na kym­me­ne­so­sal­la, poh­joi­sil­la le­vey­sas­teil­la, läm­pe­ne­mis­no­peus on 2—2,5 ker­taa suu­rem­pi. Vuon­na 2050 Mos­ko­van il­mas­to-olo­suh­teet vas­taa­vat si­tä, mi­tä Kurs­kis­sa, Bel­go­ro­dis­sa ja Vo­ro­ne­zhis­sa täl­lä het­kel­lä ha­vai­taan. Tä­mä on useim­pien il­mas­to­tie­tei­li­jöi­den kon­sen­su­sen­nus­te. Ke­sän ja tal­vi­kuu­kau­sien kes­ki­läm­pö­ti­la on sa­ma kuin ete­lään on nyt 300-500 ki­lo­met­riä. Kes­ki­läm­pö­ti­la on kak­si tai kol­me as­tet­ta kor­ke­am­pi.”

https://govoritmoskva.ru/news/340202/

2022-11-12 10:29


Tääl­lä Mos­ko­va!

Ros­cos­mos

– il­moit­ti An­ga­ran lau­kai­su­komp­lek­sin ra­ken­ta­mi­sen val­mis­tu­mi­sen ajoi­tuk­ses­ta

Vos­toch­nyin ava­ruus­kes­kuk­sen asen­nus­työt val­mis­tu­vat en­si vuo­den elo­kuus­sa.

In­ter­fa­xin haas­tat­te­lus­sa val­ti­on yh­tiö sel­ven­si, et­tä sen var­mis­ta­mi­sek­si, et­tä komp­lek­si on val­mis len­to­ko­kei­den al­ka­mi­seen, asi­an­tun­ti­jat to­teut­ta­vat vaih­to­eh­don, jo­ka mah­dol­lis­taa tek­nis­ten lait­tei­den rin­nak­kai­sen ra­ken­ta­mi­sen ja asen­nuk­sen ajoi­tuk­sen op­ti­moin­nin he­ti, kun ra­ken­nuk­set, ra­ke­nel­mat, ra­ke­nel­mat ja yk­sit­täi­set huo­neet ovat val­mii­ta.

https://govoritmoskva.ru/news/340205/

2022-11-12 10:39


Tääl­lä Mos­ko­va!

Yli 50% ve­nä­läi­sis­tä mat­kai­li­jois­ta

– ai­koo ren­tou­tua me­ren ran­nal­la tal­vel­la. Egyp­tis­tä tu­li suo­si­tuin koh­de. 18% mat­kus­ta­jis­ta ha­lu­aa men­nä sin­ne.

Seu­raa­vak­si tu­lee Thai­maa, 17 pro­sent­tia me­nee tä­hän maa­han. Yh­dis­ty­neet ara­bie­mii­ri­kun­nat si­joit­tu­vat kol­man­nek­si 16%: lla, RIA No­vos­ti ra­por­toi ve­do­ten on­li­ne-mat­kan­va­raus­pal­ve­lun Tra­ve­la­ta.ru tut­ki­muk­seen.

Kras­naya Po­lya­na on suo­si­tuin ve­nä­läis­ten lo­ma­koh­tei­den kes­kuu­des­sa. 26% niis­tä, jot­ka suun­nit­te­li­vat mat­ko­ja ym­pä­ri maa­ta, os­ti­vat siel­lä ret­kiä.

https://govoritmoskva.ru/news/340194/

2022-11-12 10:50


Tääl­lä Mos­ko­va!

“Me, ku­ten mart­tyy­rit, me­nem­me tai­vaa­seen ja he vain kuo­le­vat.”
– Tä­män is­ku­lau­seen al­la maa­lis­kuus­sa “Was­hing­to­niin” ta­pah­tui Mos­ko­vas­sa.
Mie­le­no­soit­ta­jat vaa­ti­vat
– ydi­nis­kua Yh­dys­val­tain pää­kau­pun­kiin.

2022-11-12 10:59


Tääl­lä Mos­ko­va!

EU ja Bri­tan­nia

– il­moit­ti­vat suun­ni­tel­mis­ta eris­tää Ve­nä­jän de­le­gaa­tio G20-huip­pu­ko­kouk­ses­sa

Niin­pä län­si­maat ai­ko­vat näyt­tää “mi­tä kan­sain­vä­li­nen yh­tei­sö ajat­te­lee Mos­ko­van toi­mis­ta Uk­rai­nas­sa”.

Eu­roo­pan ul­ko­asi­ain­hal­lin­non edus­ta­ja sa­noi The Dai­ly Te­leg­rap­hin haas­tat­te­lus­sa, et­tä eris­tä­mi­nen tar­koit­taa myös ta­paa­mis­ten es­tä­mis­tä Ve­nä­jän ul­ko­mi­nis­te­rin ja kaik­kien tii­min jä­sen­ten kans­sa.

“Tai mei­dän pi­täi­si saa­da ih­mi­set läh­te­mään ulos pu­hu­es­saan”, hän sa­noi ja li­sä­si, et­tä Ita­li­an, Sak­san, Es­pan­jan ja Rans­kan edus­ta­jat ovat jo il­moit­ta­neet täl­lai­sis­ta suun­ni­tel­mis­ta.

Sa­maan ai­kaan Kii­na ei tee tä­tä.

https://govoritmoskva.ru/news/340203/

2022-11-12 11:09


Tääl­lä Mos­ko­va!

Os­car-tuo­ma­ris­to

– vaa­tii, et­tä elo­ku­vat ovat ro­dul­li­ses­ti eri­lai­sia näyt­te­li­jöi­den kes­kuu­des­sa ja si­säl­tä­vät LGBT-ih­mi­siä, mut­ta nä­mä ovat ul­ko­mai­sia ar­vo­ja Ve­nä­jäl­le.

Tä­män lau­sun­non an­toi oh­jaa­ja Ni­ki­ta Mik­hal­kov.

“Us­kon, et­tä Os­car on kuol­lut, ja yri­täm­me nyt luo­da Eu­raa­si­an elo­ku­va-aka­te­mi­an Eu­raa­si­an pal­kin­nol­la – kal­lis, voi­ma­kas pal­kin­to, jo­ka on erit­täin pi­ris­tä­vä”, hän ker­toi TAS­Sil­le.

Mik­hal­kov li­sä­si, et­tä vain ne elo­ku­vat, jot­ka “vas­taa­vat mo­raa­li­sia pe­ri­aat­tei­ta”, hy­väk­sy­tään har­kit­ta­vak­si ni­mi­tyk­ses­sä.

Sään­nöt tu­le­vat voi­maan kah­den vuo­den ku­lut­tua ja kos­ke­vat vain par­haan elo­ku­van eh­dok­kuut­ta. Nä­mä ovat sään­tö­jä, joi­ta Ame­ri­can Film Aca­de­my sää­te­li yli kak­si vuot­ta sit­ten.

Maa­lauk­sen on täy­tet­tä­vä kak­si nel­jäs­tä kri­tee­ris­tä:

🟢 yk­si pää- tai tu­ki­hah­mois­ta on ol­ta­va mus­ta, aa­si­alai­nen, la­ti­na­lai­sa­me­rik­ka­lai­nen, Lä­hi-itä tai toi­sen et­ni­sen ryh­män jä­sen;

🟢 vä­hin­tään 30 pro­sent­tia elo­ku­van näyt­te­li­jöis­tä on edus­tet­ta­va nai­sia, et­ni­siä edus­ta­jia, LGBT-yh­tei­sön jä­se­niä tai vam­mai­sia;

🟢 ku­van pää­tee­man tu­li­si kos­kea vam­mais­ten ro­tua, su­ku­puol­ta tai on­gel­mia;

🟢 usei­den mui­den et­nis­ten ryh­mien edus­ta­jien, nais­ten ja LGBT-yh­tei­sön jä­sen­ten tu­li­si ol­la har­joit­te­li­joi­ta, ja­ke­li­joi­ta ja mai­nos­kam­pan­ja­pääl­li­köi­tä.

2022-11-12 11:15


Tääl­lä Mos­ko­va!

“Book Hou­se” -myy­mä­lä

– avat­tiin Pie­ta­rin jäl­leen­ra­ken­nuk­sen jäl­keen. Nyt ra­ken­nus kuu­luu kau­pun­gil­le, ku­ver­nöö­ri Ale­xan­der Beg­lov sa­noi.

Kir­ja­ta­lo, Sin­ger Hou­se, on kuu­lui­sa käyn­ti­kort­tim­me, ja Kir­ja­ta­lo tun­ne­taan kaik­ki­al­la maa­il­mas­sa. Tä­hän men­nes­sä Sin­ger Hou­se on pa­lan­nut kau­pun­kiin. Kau­pun­ki omis­taa nyt tä­män kau­niin ra­ken­nuk­sen jäl­leen. Tääl­lä ei ole vain mah­dol­lis­ta os­taa kir­jo­ja, vaan myös jul­kai­su­kes­kuk­sia, ja tääl­lä pi­de­tään ko­kouk­sia kus­tan­ta­jien ja kir­jai­li­joi­den kans­sa”, Beg­lov sa­noi.

Sin­ger Hou­se on his­to­ri­al­li­nen ra­ken­nus, jo­ka si­jait­see osoit­tees­sa 28 Nevs­ky Pros­pect, liit­to­val­ti­on mer­ki­tyk­sen ark­ki­teh­to­ni­nen muis­to­merk­ki.

https://govoritmoskva.ru/news/340216/

2022-11-12 11:20


Tääl­lä Mos­ko­va!

Ko­ros­tim­me pää­asi­an Ve­nä­jän puo­lus­tus­mi­nis­te­ri­ön

– uu­des­ta tie­do­tus­ti­lai­suu­des­ta

  1. Ve­nä­jän ar­mei­ja tor­jui Uk­rai­nan ase­voi­mien hyök­käyk­set Ku­pyans­kin ja Pu­na-Li­man suun­nis­sa ja tap­poi noin 260 vi­hol­lis­so­ti­las­ta;

  2. Ve­nä­läi­set so­ti­laat tap­poi­vat yli 85 ul­ko­mais­ta palk­ka­so­tu­ria Ete­lä-Do­nets­kin sek­to­ril­la;

  3. Ve­nä­jän il­mai­lu- ja ava­ruus­voi­mien hä­vit­tä­jä­len­to­ko­neet am­pui­vat alas Uk­rai­nan il­ma­voi­mien Mi-8 Za­po­ro­zhy­en alu­eel­la;

  4. Ve­nä­jän ar­mei­ja tu­ho­si Uk­rai­nan ase­voi­mien am­pu­ma­tar­vik­kei­den va­ras­tot Za­po­rižžian ja Har­ko­van alu­eil­la;

  5. Kak­si Yh­dys­val­tain vas­ta-ak­ku­so­dan­käyn­nin tut­kaa AN/TPQ-50 ja AN/TPQ-36 tu­hot­tiin myös;

  6. Har­ko­van alu­eel­la Ve­nä­jän ase­voi­mat tu­kah­dut­ti Yh­dys­val­to­jen val­mis­ta­mien M777-ty­kis­tö­jär­jes­tel­mien akun.

https://govoritmoskva.ru/news/340217/

2022-11-12 11:23


Tääl­lä Mos­ko­va!

ВKi­rov, puo­li­tois­ta­vuo­ti­as tyt­tö

– yh­des­sä vai­pas­sa juok­si pois yk­si­tyi­ses­tä päi­vä­ko­dis­ta. Tä­mä ta­pah­tui 10. mar­ras­kuu­ta il­ta­päi­väl­lä.

Lai­tok­sen hen­ki­lö­kun­nan mu­kaan hil­jai­sen tun­nin ai­ka­na lo­put lap­set nuk­kui­vat, ja yk­si opet­ta­jis­ta me­ni ulos ja unoh­ti sul­kea oven. Kun työn­te­ki­jä pa­la­si, hän ei huo­man­nut yh­den osas­ton­sa pois­sa­oloa.

Valp­paat ih­mi­set löy­si­vät ka­dul­la kä­ve­le­vän ty­tön – he soit­ti­vat am­bu­lans­sin ja po­lii­sin. Nyt lap­sel­la on kaik­ki hy­vin, ja syyt­tä­jän­vi­ras­to tut­kii ta­paus­ta.

2022-11-12 11:34


Tääl­lä Mos­ko­va!

Val­ti­on duu­ma